Helpot päätökset kevätkokouksessa

Wetterhoffin talo Hämeenlinnassa tarjosi komeat puitteet Antrea-Seuran kevätkokoukselle 23.3.26. Läsnä oli 15 seuran jäsentä. Kokouksen alussa vietettiin hiljainen hetki tammikuussa menehtyneen hallituksen jäsenen Antti Partasen muistolle.

Asialista käytiin rivakasti läpi kokouksen puheenjohtaja Seppo Kuparisen johdolla, päätökset kirjasi seuran sihteeri Sirkka Rautioaho. Seuran puheenjohtaja Satu Stirkkinen esitteli toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Aiheellisesti viime vuoden vilkas toiminta sai kiitokset ja niinpä toimintakertomus hyväksyttiin ”kehuvin kiitoksin”. Myös talous on kunnossa: tilinpäätös osoitti positiivista tulosta, joten oli helppoa vahvistaa tilinpäätös ja myöntää vastuuvapaus tilivelvollisille.

Infoa tulevasta

Kokouksen jälkeen infottiin tulevista tapahtumista. Ari Kuparinen muistutti, että Mikkelin retkelle tulee ilmoittautua 27.4. mennessä. Retken kaksi kohokohtaa ovat hänen mukaansa Muisti-museo ja yhdessäolo.

Satu Stirkkinen totesi, että Oulun Karjalaisille kesäjuhlille tarvitaan etukäteen tietoa kulkueen airueista ja kyltinkantajasta. Jos esittelypöytä otetaan, myös sille kaivataan lisäapua. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyden Satuun tai Reijo Martikaiseen (yhteystiedot löytyvät täältä).

Kesällä osallistutaan tuttuun tapaan Sysmän Suvisoutuun. Janne Pullinen tiedottaa siitä samoin kuin kyykkäharjoitusten alkamisesta. Seura hankkii omat kyykkävälineet. Suvisoudusta puhuttaessa Reijo sanoi, että jo useampaan kertaan Antrean sijoittuminen evakkolähdössä viidenneksi saattaa nyt muuttua, koska osanottajia on tulossa muutama enemmän. Tohdin kysyä, mihin suuntaan.

Kolmiottelun (Antrea-Kirvu-Vuoksenranta) järjestelyvastuu on tänä vuonna Antrea-Seuralla ja tapahtuma järjestetään syyskauden alussa Oitissa. Syyskokous on sääntöjen mukaisesti syys-lokakuun aikana.

Tyttöjen koulutuksen edistäjä

Wetterhoff-säätiön toiminnanjohtaja Hillevi Kaarlenkaski kertoi talon historiasta ja erityisesti Fredrika Wetterhoffista, joka oli säätyläisperheeseen vuonna 1844 syntynyt tytär. Sen ajan tavan mukaan hän sai kasvatusta kielten oppimisessa ja käsitöissä ja täydensi myöhemmin koulutustaan ulkomailla mm. ranskaa, saksaa ja piirustusta opiskellen.

1860-luvun nälkävuodet samoin kuin tutustuminen Hämeenlinnan naisvankilan olosuhteisiin saivat hänet ymmärtämään, ettei suomenkielisille tytöille ollut juurikaan mahdollisuutta saada koulutusta, joka takaisi ammattitaidon ja mahdollisuuden itsenäiseen elämään.
Tämä sai hänet perustamaan 1885 käsityökoulun, jossa opetettiin liinavaatteiden ompelua, neulomista, puunveistoa, geometrista piirustusta ja kankaankudontaa. Koulu oli sekä varakkaiden perheiden tytöille että varattomille, joille opetus oli ilmaista. Ensimmäisten joukossa oli mm. kahdeksan vankilasta vapautunutta nuorta tyttöä. Kouluun perustettiin opettajalinja vuonna 1890, se järjesti käsityönäyttelyitä ja tuotteita oli esillä myös Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900.

Kun koulu laajeni niin oppilasmääriltään kuin toimialoiltaan, Fredrika osti 1893 Kiutun kauppiastalon, johon tehtiin kutomo- ja luokkahuoneiden lisäksi johtajan asunto, oppilasasuntoja, värjäämö- ja pesuhuoneet, puusepän työpaja sekä myymälä. Kutomosaleihin saatiin sopimaan jopa 80 kangaspuut. Tuki kaupungilta ja valtiolta oli aluksi hyvin niukkaa, joten Fredrika käytti omaa perintöään koulun ylläpitämiseksi. Fredrika kuoli 1905, jonka jälkeen säätiö pyöritti koulua. Vuonna 1976 koulu siirtyi valtiolle ja nykyisin muotoilukoulutus on Hämeen ammattikorkeakoulussa ja käsityöalan koulutus Ammattiopisto Tavastiassa. Säätiö edistää perustajansa tavoitteiden mukaisesti käsityön ammattitaitoa ja kulttuuria.

Lisää historiasta ja talon nykyisestä toiminnasta voi lukea wetterhoff.fi

Juuret vievät Antreaan

Hillevi Kaarlenkasken kytkee Antreaan hänen isoisänsä: Antrean viimeinen kappalainen Veikko Leonard Kari. Saimme nähdä valokuvia pappilasta, ympäristöstä ja perhekuvia, joissa Hillevin isä oli pienenä poikana. Tosin yhdessä hyvin tyylikkäässä perhekuvassa oli seitsemästä lapsesta mukana vain viisi tyttöä vanhempiensa kanssa: kaksi poikaa oli jo vilistänyt tiehensä, eivätkä olleet kuvaan suostuneet.

Evakkomatkalle oli saatu mukaan mm. mm. pappilassa ollut vanha kastepuku ja osa 16-osaisesta englantilaisesta astiastosta. Pappilan vanhalla urkuharmonilla on tästä oma tarinansa. Se oli jäänyt tänne saavuttua Röykän asemalle, jossa se sateessa ja kanahäkkien alla vietti hyvän tovin sinä aikana kun perhe oli vuoden verran Mustialan maanviljelyslaitoksella ennen kuin asettui kaupunkiin Kotkankadulle. Harmonia alettiin etsiä ja se noudettiin asemalta, jossa se edelleen oli ollut. Kesti jonkin aikaa ennen kuin se saatiin kunnostetuksi, mikä kuulemma tehtiin ”viimeisen päälle” Orimattilassa. Harmoni soi nykyisin loistavasti, kertoi Hillevi.

Kuvien antia täydensi omilla muistoillaan  Antreassa syntynyt Annukka Linna. Pitäjän historiaa hyvin tunteva Erkki Kokko nimesi kuvissa esiintyviä taloja. 

Tuokio antoi aiheen tuumata erityisen muisteluillan järjestämistä. Tähän palattaneen...

Pirjo Tiippana

(Kuvaa klikkaamalla saat sen suuremmaksi.)

Antrea-Seuran pj Satu Stirkkinen, kokouksen pj Seppo Kuparinen, sihteeri Sirkka Rautioaho ja järjestelyistä vastannut Arja Tiippana. 

Hillevi Kaarlenkaski. 

Kokoushuoneen seinällä oli useita Wetterhoffin ryijyjä, mm. tämä 1891 tehty ryijy.

Evakkomatkan ja "asemasäilytyksen" kestänyt urkuharmoni.