Vuosi 2025 oli seuran 72. toimintavuosi. Toimintavuonna yhteistyössä oli voimaa.

Hallitus

Satu Stirkkinen, puheenjohtaja
Reijo Martikainen, varapuheenjohtaja
Sirkka Rautioaho, sihteeri
Janne Pullinen, rahaston- ja jäsenasianhoitaja
Erkki Kokko
Ari Kuparinen
Antti Partanen
Reetta Sojakka
Seppo Vepsä
sekä hallituksen ulkopuolinen Pirjo Tiippana, joka on osallistunut tiedottamiseen.

Toimikunnat

Tiedotustoimikunta: Reetta Sojakka ja Pirjo Tiippana
Urheilutoimikunta: Janne Pullinen ja Antti Partanen
Retkitoimikunta: Ari Kuparinen, Erkki Kokko ja Seppo Vepsä

Toiminta

Vuoden tapahtumat on lueteltu alla vuosineljänneksittäin.

Tammi-, helmi- ja maaliskuu:

20.1. Hallituksen järjestäytymiskokous.

25.1. Järjestimme keskustakirjasto Oodissa yhteistyötapaamisen Antrean, Kirvun ja Vuoksenrannan pitäjäseurojen ja Kirvu-Säätiön ja Vuoksen säätiön kesken. Yhteistyötapaamisessa käytiin läpi eri toimijoiden kuulumiset, jaetiin hyviä vinkkejä toimintaan, sekä mitä yhteistyötapahtumia järjestetään.

8.2. Hyvätunnelmaiset talvi-iltamat vietettiin Riihimäellä Punaisessa talossa. Tilaisuudessa Suvi Louhelainen alusti kotiseutumatkojen tallennuksesta. Osallistujia oli 62.

3.3. Hallituksen kokous 2/25.

Huhti-, touko- ja kesäkuu:

12.4. Pidettiin seuran kevätkokous Riihimäen kirjastolla. Osallistujia 10.

22.4. Hallituksen kokous 3/25.

17.5. Kevätretki suuntautui Tammelaan, antrealaisten talvisodan aikaisiin evakkomaisemiin. Retki toteutettiin omilla kulkuvälineillä ja aamun kokoontumispaikaksi oli valittu Lounais-Hämeen Pirtti Saaren kansanpuiston kainalossa. Tilaisuus alkoi TammelanKarjalaseuran/Paavo Vesterisen esittämällä mielenkiintoisella ja hyvin rakennetulla dokumentilla karjalaisten evakkoajoista. Dokumentissa haastateltiin evakkotaipaleen kokeneita ihmisiä. Heistä yksi, Ebba Penttilä, oli paikalla ja kertoi ajastaan Tammelassa. Retki jatkui Tammelan hautausmaalle, jossa laskimme kukat sankarihaudalle. Maittava ateria nautittiin Vorssan Vapriikissa. Retken lopuksi vierailimme vielä Martti Puran kutsusta hänen itse rakentamallaan kivikirkolla Portaan kylässä. Osallistujia oli 50.

18.5. Osallistuttiin Pääsky ry:n kaatuneiden muistopäivän tilaisuuteen Hietaniemessä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä. Lipun kantajana toimi Antti Partanen ja airueina Leena ja Totte Partanen.

22.5. Kyykkätreenit Sulumäessä alkoivat yhteistyössä Lopen Karjalaisten kanssa.

29.5. Kyykkätreenit Sulumäessä.

5.6. Kyykkätreenit Sulumäessä.

7.6. Osallistuminen Oodi Karjalassa -tapahtumaan. Keskustakirjasto Oodissa järjestetty tapahtuma sai paljon näkyvyyttä aina MTV3:n uutisia myöten. Myös Oodin kirjaston kävijäennätys rikkoontui.

17.6. Helsingin Seurasaaressa järjestettiin kyykkääntutustumis­tapahtuma. Tapahtuma tarjosi mahdollisuuden kokeilla lajia ensimmäistä kertaa. Tapahtumaan osallistui 12 henkilöä.

26.6. Kyykkätreenit Sulumäen tilalla.

28.6. 10. Sysmän suvisoutu. Seuramme osallistui kirkkoveneiden evakkolähtöön Antrean Esan joukkueella. Joukkueen sijoitus oli jälleen viides. Joukkueen perämiehenä toimi Timo Leppänen.

30.6 Lähetettiin kuusi rotinarinkeliä antrealaisjuurisille vauvoille.

Heinä-, elo- ja syyskuu:

19.7. Sulumäessä juhlittiin Antrealaisten pitäjäjuhlat. Juhlien hienoista järjestelyistä vastasi Lopen Karjalaiset ry. Lämminhenkisessä juhlassa oli 100 osallistujaa.

28.7. Saimme ikävän uutisen Antreasta: muistopuistosta poistettiin Armas Hutrin suunnittelema muistokivi. Tieto poistosta tuli IS:n toimittajalta Arja Paanaselta. Meidän muistokivemme poisto oli yhdeksäs Karjalassa tapahtunut muistomerkin tuho. Muistomerkki oli pystytetty elokuussa 1992.

31.7. Kyykkätreenit Sulumäen tilalla.

21.8. Kesän viimeiset kyykkätreenit Sulumäen tilalla.

26.8. Hallituksen kokous 4/25 ja kesätapaaminen Karjalaisten kesäkodilla Jollaksessa. Kokous oli avoin kaikille seuran jäsenille. Paikalla oli 8 hallituksen ja 10 seuran jäsentä.

6.9. Perinteinen 3-ottelu ja kyykkäturnaus järjestettiin Hartolassa, jossa Kirvu, Vuoksenranta ja Antrea mittelivät kierto- ja kyykkäpalkinnosta. Tällä kertaa järjestelyistä vastasi Vuoksenrannan Säde. 3-ottelun kilpailulajeina olivat murresanojen tulkinta, sienten tunnistaminen sekä haasteellinen ulkokisa, jossa kuuro ja mykkä ohjaavat sokeaa. Vuoksenranta voitti kotiareenallaan kisan. Kyykkäturnaus neljän hengen joukkueella oli meidän juhlaamme, voitto tuli. Kevään ja kesän aikana pidetyt kyykkäharjoitukset näkyivät joukkueemme heitoissa.

21.9. Hannu Takalan luento Sisällissodan syttyminen Kannaksella 1918. Tapahtuma toteutettiin yhdessä Pääkaupungin Karjalaisten kanssa. Osallistujia 25.

23.9. Hallituksen kokous 5/25.

25.9. Karjalaiset Pitäjät ry:n pitäjäesittelyissä oli vuorossa Antrean kylien esittely. Esityksen piti varapuheenjohtaja Reijo Martikainen. Esitelmä striimattiin ja sen voi katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?v=t7eNYVI7U8o

Loka-, marras-, joulukuu:

27.10. Seuran syyskokous pidettiin Riemu-museolla, Riihimäellä. Kokouksessa oli läsnä 24 seuran jäsentä. Kokouksessa valittiin puheenjohtajaksi Satu Stirkkinen ja varapuheenjohtajaksi Reijo Martikainen ja hallituksen erovuoroisten tilalle valittiin uudelleen Antti Partanen ja Janne Pullinen, sekä uutena hallitukseen Arja Tiippana. Toiminnantarkastajaksi valittiin Saara Pöyri ja varalle Timo Mykrä. Kokous hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2026. Kokouksen jälkeen kuulimme Jyrki Ahvosen mielenkiitoisen esitelmän talonpoikien historiasta.

8.11. Riemu-museoissa vietettiin toista Antrea-iltaa. Illan vieraana oli riihimäkeläislähtöinen, antrealaisjuurinen muotisuunnittelija ja tutkija Antrea Kantakoski, joka käsittelee ja tutkii luovutetun Karjalan kulttuuriperintöä luovassa työssään. Illan ohjelmassa nähtiin myös Riihimäen Nuorisoteatterin esitys Lähtöjä Pertti Meriläisen evakkomuistelmien pohjalta. Muistelmat kuuluvat Riihimäen kaupunginmuseon  Antrea-kokoelmiin. Aina, Martti ja Tuomas Logrén esittävät kansanmusiikkia. Ohjelmasta ja tarjoiluista vasti museo. Osallistujia oli 70. Riihimäen kaupunginmuseo tallentaa, säilyttää, tutkii ja esittelee riihimäkeläisten ja Karjalan Antrean pitäjän evakkojen aineellista ja henkistä kulttuuriperintöä. Riihimäen kaupunginmuseon näyttely Antrea — Vuoksen rannoilta Riihimäelle esittelee Karjalan Antrean pitäjän evakkojen historiaa ja esineistöä sekä kertoo antrealaisen siirtoväen asettumisesta Kanta-Hämeeseen jatkosodan jälkeen.

29.11. Osallistuimme yhdellä esittely- ja myyntipöydällä pitäjämarkkinoille Karjalatalossa.

1.12. Lähetettiin 11 rotinarinkeliä antrealaisjuurisille vauvoille.

1.12. Hallituksen kokous 6/25.

joulukuu Vuoksen Verkko, yhteinen lehti vuoksenrantalaisten kanssa, ilmestyi.

Tiedottaminen

Vuoden aikana lähetettiin viisi tiedotetta, joista kaksi lähetettiin myös postitse jäsenille, joilla ei ole sähköpostiosoitetta. Tiedotusta hoidettiin seuran nettisivuilla, antrea.fi, sekä facebookin Antrea ryhmässä.

Jäsenistö ja jäsenyydet

Vuoden lopussa oli 353 jäsentä, jotka jakaantuvat seuraavasti:

329 jäsentä Karjalan Liiton rekisterissä
1 vain seuran jäsen
1 kunniajäsen
22 opiskelijaa

Seura kuuluu Karjalan liitto ry:hyn, Karjalaiset Pitäjät ry:hyn, Pääkaupunkiseudun Karjalaisyhteisöt-Pääsky ry:hyn, Suomen kotiseutuliitto ry:hyn sekä olemme Karjalaisen Nuorisoliitto ry:n kannatusjäsen.

Talous

Tilinpäätös 31.12.2025 osoittaa voittoa 3.236,81 euroa, jonka hallitus ehdottaa siirrettäväksi edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) tilille. Tarkemmat talousluvut tilinpäätöksessä.

HALLITUS