Väkirikas syyskokous koolla
Seuran johtokaksikko – puheenjohtaja Satu Stirkkinen ja varapuheenjohtaja Reijo Martikainen – jatkaa myös ensi vuonna, päätettiin seuran syyskokouksessa 27.10. Riemumuseossa Riihimäellä.
Mukavasti täyttyi kokoustila 24 jäsenestä ja parista vieraasta. Kokouksen puheenjohtajana toimi Suvi Louhelainen ja päätökset kirjasi seuran sihteeri Sirkka-Liisa Rautioaho.
Aktiivista on ollut toiminta tänä vuonna ja jatkuu edelleen. Tapahtumien runko pysyy hyvinkin entisenlaisena. Kevätretki toteutetaan tämänvuotisen Tammelan retken hyvän kokemuksen tavoin yksipäiväisenä. Kotiseutumatkoista tehdyissä haastattelussa on korostunut, että nuoret ovat niitä arvostaneet. Suvi Louhelainen totesikin, ettei saisi hukata nuorten innostusta. Syytä onkin pohtia, miten toteutetaan innostava matka nuorten näkökulmasta nyt kun entisenlaisia matkoja rajan taakse ei enää voi tehdä. Ideoita otetaan mielellään vastaan.
Seuran urheilutoiminta on ollut vireää ja siihen panostetaan ensi vuonna mm. hankkimalla omat kyykkävälineet. Uutena toimintasuunnitelmassa nostettiin kulttuurin ja perinteen vahvistaminen. Tästä teki kesällä Arja Tiippana ehdotuksen. Nyt tartuttiin niin ehdotukseen kuin ehdotuksen tekijään. Erovuoroisina hallituksessa olivat Erkki Kokko, Antti Partanen, Janne Pullinen ja Reetta Sojakka. Erkki ja Reetta olivat ilmoittaneet, etteivät enää jatkaisi. Antti ja Janne valittiin uudelleen ja uutena Arja. Muut hallituksen jäsenet ovat Ari Kuparinen, Sirkka-Liisa Rautioaho ja Seppo Vepsä. Uudet säännöt määrittelevät hallituksen jäsenmääräksi 3-8 henkeä, joten entisenlaisesta pääluvusta ei tarvitse pitää kiinni. Hallitus vahvistaa toimintaa kutsumalla henkilöitä esim. tiedotukseen ja nimeämällä toimikunnat vuoden ensimmäisessä kokouksessaan.
Erkki Kokko katsoi antaneensa jo monivuotisen toimintansa aikana ”riittävästi”. Hän nosti matkan varrelta esiin kaksi asiaa – toisen voisi katsoa olleen fyysisen ja toisen henkisen suorituksen. Hän valoi aikanaan Antrean kirkonmäelle pystytetyn uuden valkoisen portin betoniset anturat. Arvo Tuomiselle hän esitti idean Vuoksi virtaa vuolaasti -dokumenttiin. Idea lähti Antreasta ja sodanaikaisen Kuukaupin sillan räjähdysyrityksen kuvauksesta, mutta Yle halusi laajentaa aiheen koko Vuoksea koskevaksi. Tuominen olikin todennut, että ilman Erkkiä koko dokumentti olisi jäänyt tekemättä. Hieno dokumentti on edelleen nähtävissä Yle Areenassa.
Jäsenmaksu säilytetään edelleen 25 eurossa. Ensi vuonna tulee Karjalan Liiton jäsenmaksuun viiden euron korotus, joten kokonaissummaa 50 euroa pidettiin kipurajana, jonka yli ei haluta ainakaan nyt mennä. Taloudenhoitaja Janne Pullinen korostikin, että talousarviolla halutaan mahdollistaa hyvä sisällöllinen toiminta ja pitää huolta myös omakustanteisuudesta. Seuralla on tällä hetkellä 332 jäsentä, minkä toivotaan edelleen pysyvän samantasoisena.
Toiminnantarkastajaksi valittiin edelleen Saara Pöyri ja varalle Timo Mykrä.
Seppo Kuparinen kertoi etsineensä seuran nettisivuilta mainintaa Riihimäelle entisen kotiseudun Karjalan muistolle pystytetystä muistomerkistä ja totesi samassa yhteydessä voitavan ottaa esille mm. Kappelikirkossa olevan Antrean kirkon alttaritaulun. Muistomerkistä onkin mainittu vain pystyttämisestä kerrotun uutisen yhteydessä, joten kokonaisvaltainen idea otetaan nettisivuilla huomioon. Myös toimintasuunnitelmaan lisättiin maininta muistomerkillä mm. itsenäisyyspäivinä sytytettävistä kynttilöistä.
400-vuotinen matka talonpoikien elämään Karjalassa
Vuosikokouksen jälkeen kuultiin Jyrki Ahvosen mielenkiintoinen esitelmä talonpoikien historiasta, joka kattaa Ahvolan ja Seitsolan kylät ja Viipurin yli 400 vuoden ajalta. Kirjan keskiössä ovat erityisesti suvut Ahvonen, Mallat, Seitsonen ja Suni. Jyrki Ahvonen kuljetti kuulijat eri vuosisatojen halki sotien, hallitsijoiden, tilojen omistuksen, elinkeinojen ja elinolosuhteiden kautta alkaen vuosina 790-1050 Karjalassa olleista viikingeistä. Karjalaisten yhteistyö heidän kanssaan liittyi niin laivareitteihin, kauppaan kuin tulkkeina ja oppaina olemiseen. Karjalaiset olivat mukana kaukomatkoilla aina Kaspianmerelle asti, koska matkan varrella asuvien suomensukuisten kansojen kanssa karjalaiset pystyivät olemaan tulkkeina. Vallassa olivat milloin ruotsalaiset, milloin venäläiset, mikä heijastui mm. lahjoitusmaiden omistukseen ja sitä kautta talonpoikien asemaan. Samoin tietysti siihen, ketä vastaan milloinkin taisteltiin ja minkä kruunun puolesta milloinkin taisteltiin.
Mielenkiintoisia yksityiskohtia olivat keskiajalla hallitseva elinkeino ”vetotalous”, joka tarkoitti hevosella Vienanmereltä kuljetettua suolaa, jota myytiin Viipurin torilla. Tähän liittyi myös rautamalmi. Vuonna 1682 Viipuri oli Euroopan suurin tervanvientisatama.
Sotien vaikutus näkyi numeroina: esimerkiksi suureen Pohjan sotaan 1700-1710 lähti 48 000 suomalaista, palasi 5000. Kun Pietari oli 1710 vallannut Viipurin, aloitettiin sen jälkeen linnoitustyöt Viipurissa. Töissä oli 200 hevosta ja 2000 talonpoikaa kymmenen vuoden ajan, vain valvojat olivat venäläisiä. Ahvonen antoi luvut myös vuodesta 1733. Käkisalmi oli silloin vain pieni kylä, jossa oli 30 miestä ja 15 naista. Viipurissa oli 1285 asukasta, Antreassa 3026.
Kirja julkistetaan Karjala-talolla sunnuntaina 23.11. klo 14. Omakustanteinen kirja on myytävänä sekä julkistamistilaisuudessa että lauantaina 29.11. klo 11-15 pitäjä- ja sukumarkkinoilla. Tekijän yhteystiedot jyrkiahvonen7@gmail.com, puh. 050 62183
Pirjo Tiippana
Syyskokouksen osanottajia Riemumuseolla.
Juyrki ja Leena Ahvonen.
Hallitus 2026: Ari Kuparinen, Sirkka-Liisa Rautioaho, Janne Pullinen, Seppo Vepsä, Satu Stirkkinen, Antti Partanen, Arja Tiippana. Reijo Martikainen puuttuu kuvasta.