Vaakunan kuviot on otettu Pyhäjärven kirkkoaholle 1936 pystytetystä lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkin huipulla olevasta lyhdystä, jonka yläpuolella oli Karjalan vaakunakuvio. Idea on rovasti Kaarle Viikan ja heraldisessa muotoilussa avusti heraldikko, graafikko Kaj Kajander, 1989.
Vaakunaselitys:
Punaisessa kentässä kultainen lipuke, jossa musta, kulmikas tylppäkärkinen ankkuriristi;
ristin alin sakara muita pitempi. Lipukkeen yläpuolella kaksi irtonaista, toisiaan vastaaniskevää käsivartta, joista oikea pitelee miekkaa, vasen käyrää sapelia; kaikki hopeaa.
Pyhäjärvi Vpl sijaitsi Karjalan Kannaksella Laatokan rannalla
Tervetuloa tutustumaan
Vpl. Pyhäjärvi-Säätiöön!
Säätiö on perustettu Vammalassa 25.4.1948,
kotipaikka on Sastamala
(Nimi oli vuoteen 1998 saakka Pyhän-Säätiö).
Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön säännöt
1§
Säätiön nimi on Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö. Säätiön kotipaikka on
(Vammala) Sastamala. Säätiön tarkoituksena on karjalaisten ja ensisijaisesti
entisten pyhäjärveläisten taloudellisen ja henkisen toiminnan tukeminen ja
kehittäminen.
2§
Säätiön peruspääomaksi entinen Pyhäjärven kunta panee mk
50000,-. Säätiö on oikeutettu vastaanottamaan lahjoja, testamentteja ja
avustuksia sekä muullakin laillisella tavalla kartuttamaan omaisuuttaan.
Peruspääoma on säilytettävä vähentämättömänä. Säätiön omaisuutta on hoidettava
huolellisesti ja sen varat on sijoitettava vakavaraisesti ja turvallisesti.
3§
Säätiö toteuttaa tarkoitustaan kokoamalla yhteen
Pyhäjärvellä toimineiden rahastojen, järjestöjen ja yhteisöjen varoja,
jakamalla niistä sekä muillakin tavoin hankkimistaan varoista apurahoja ja
yleensä tukemalla sellaista laillista toimintaa, joka edistää ensisijaisesti
entisten pyhäjärveläisten taloudellisen ja henkisen toiminnan kaikinpuolista
menestymistä. Hallintoneuvoston suostumuksella voidaan varoja käyttää myös
karjalaisten yhteisten asiain hyväksi. Apurahojen jaosta tekee Säätiön hallitus
ehdotuksen hallintoneuvostolle, joka antaa lausuntonsa ehdotuksesta ja voi
esittää siinä myös apurahojen saajille tarpeelliseksi katsottavia ehtoja. Tämän
lausunnon mukaisesti hallitus lopullisesti päättää käytettävissä olevien
varojen jakamisesta ja apurahojen saajille mahdollisesti asetettavista
ehdoista.
4§
Säätiön hallintoelimiä ovat:
Säätiön
hallintoneuvosto
Säätiön
hallitus.
5§
Säätiön hallintoneuvoston muodostavat säätiön perustavassa
kokouksessa valitut 12 jäsentä jamyöhemmin valitut 6 varajäsentä. Näistä on vuosittain erovuorossa 4
varsinaista ja 2 varajäsentä. Ensimmäisenä kahtena vuotena määrätään erovuoroiset
jäsenet ja varajäsenet arvalla. Hallintoneuvosto toimittaa jäsenpaikkojensa
täydennyksen.
Hallintoneuvosto kokoontuu:
Helmi-
tai maaliskuussa vuosikokoukseen, jolloin käsitellään mm. seuraavat asiat:
Esitetään
hallituksen ja tilintarkastajain kertomukset,
Vahvistetaan
tilinpäätökset ja päätetään tilivapauden myöntämisestä hallitukselle ja
rahastonhoitajalle,
Päätetään
hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten palkkioista ja
matkakustannuksista. Kokouspalkkioiksi voidaan kuitenkin maksaa enintään
sama palkkio kuin valtion komiteoissa,
Määrätään
tilintarkastajien palkkiot,
Valitaan
seuraavaksi toimikaudeksi hallintoneuvoton puheenjohtaja ja
varapuheenjohtaja,
Valitaan
erovuoroisten hallintoneuvoston jäsenten tilalle jäsenet,
Valitaan
erovuoroisten hallituksen jäsenten tilalle jäsenet,
Valitaan
kaksi tilintarkastajaa ja näille kaksi varamiestä,
Vahvistetaan
kuluvan vuoden talousarvio,
Annetaan
hallitukselle lausunto apurahojen jaosta ja määritellään apurahojen
saajille mahdollisesti annettavat ehdot.
Muulloinkin
hallintoneuvoston puheenjohtajan tai hallituksen kutsusta. Kokouskutsu
hallintoneuvoston kokouksiin annetaan kirjeellisesti vähintään 7 päivää
ennen kokousta. Hallintoneuvosto on päätösvaltainen, jos puheenjohtajan
tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään 7 jäsentä on saapuvilla. Hallintoneuvosto
ottaa säätiölle asiamiehen ja vara-asiamiehenja määrää heidän palkkionsa.
6§
Säätiön hallitukseen kuuluu viisi jäsentä ja viisi
henkilökohtaista varajäsentä, jotka hallintoneuvosto valitsee neljä varsinaista
ja neljä henkilökohtaista varajäsentä kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Näistä on
vuosittain erovuorossa 2 varsinaista ja 2 varajäsentä. Ensikerralla
erovuoroiset jäsenet ja varajäsenet määrätään arvalla. Viidentenä hallituksen
jäsenenä on säätiön asiamies ja varajäsenenään säätiön vara-asiamies. Ennen
vaalikauden päättymistä eronneen jäsenen ja varajäsenen tilalle valitaan uusi
jäljelläolevaksi toimikaudeksi.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus
kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsumana ja on
päätösvaltainen, jos puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään
kaksi jäsentä on saapuvilla.
Hallituksen, joka toimii säätiölain edellyttämänä
hallituksena, asiana on mm.:
a.Edustaa Säätiötä,
b.Laatia ja hyvissä ajoin jättää hallintoneuvostolle ehdotus
talousarvioksi,
c.Ottaa Säätiölle rahastonhoitajan ja muut tarvittavat
toimihenkilöt sekä määrätä heidän palkkansa,
d.Laatia Säätiön toimintakertomus, antaa tilit
tilintarkastajille, esittää tilinpäätös ynnä tilintarkastuskertomus oman lausuntonsa
ohella Säätiön hallintoneuvostolle,
e.Ennen huhtikuun loppua jättää (oikeusministeriölle) patentti
ja rekisterihallituksellejäljennökset
tilinpäätöksestä, tilintarkastajain lausunnosta ja vuosikertomuksesta sekä
julistaa Säätiöstä jaettavat apurahat haettaviksi,
f.Päättää 5§:ssä mainitun lausunnon mukaisesti apurahojen jaosta
ja valvoo niiden käyttöä.
Kokouskutsun hallituksen kokouksiin antaa puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja vähintään viisi päivää ennen kokousta. Hallintoneuvoston ja
hallituksen kokouksissa ratkaistaan asiat avonaisessa äänestyksessä
yksinkertaisella äänten enemmistöllä, paitsi 10 ja 12§:ssä mainituissa
tapauksissa. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide.
Suljettua äänestystapaa käytetään vain sitä vaadittaessa. Tällöin äänten
mennessä tasan ratkaisee arpa.
7§
Hallintoneuvoston puheenjohtajan tehtävänä on kutsua
hallintoneuvosto koolle ja johtaa asiainkäsittelyä sen kokouksissa.
Varapuheenjohtaja huolehtii puheenjohtajan tehtävistä tämän estyessä.
Hallituksen puheenjohtaja johtaa asioiden käsittelyä hallituksen kokouksissa ja
hoitaa ne tehtävät, jotka hänelle lain ja näiden sääntöjen mukaan kuuluvat.
Varapuheenjohtaja huolehtii puheenjohtajan tehtävistä tämän estyessä. säätiön
asiamies toimii hallintoneuvoston ja hallituksen sihteerinä, laatii
pöytäkirjat, huolehtii Säätiön kirjeenvaihdosta ja suorittaa muut hänelle
uskotut tehtävät.
8§
Säätiön nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja
asiamies yhdessä tai varapuheenjohtaja toisena.
9§
Säätiön tilit päätetään kalenterivuosittain, ja on ne
annettava tilintarkastajalle viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta.
Tilintarkastajien on annettava tarkastuskertomuksensa hallitukselle viikkoa
ennen hallintoneuvoston kokousta.
10§
Ehdotukset näiden sääntöjen muuttamisesta on käsiteltävä
kahdessa peräkkäisessä hallinto-neuvoston kokouksessa, ja ehdotusten on saatava
tullakseen hyväksytyiksi, kummassakin kokouksessa ¾ annetuista äänistä.
11§
Sääntöjen muutos on alistettava (oikeusministeriön)
patentti- ja rekisterihallituksen vahvistettavaksi.
12§
Jos Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö lopettaa toimintansa tai
lakkautetaan, on sen varat käytettävä Säätiön alkuperäiseen tarkoitukseen:
karjalaisten taloudellisen ja henkisen toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen,
lähinnä 3 §:n määritelmän mukaan.
Päätös toiminnan lopettamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä
hallintoneuvoston kokouksessa, joiden väliaika tulee olla vähintään kuukausi.
Ensimmäisessä tätä tarkoitusta varten kutsutussa kokouksessa tulee päätöksen
saada vähintään ¾ annetuista äänistä.