Olkinuoran Jussi karjalaisten kohtalontiellä
1983, 238 sivua, toim. Antti Henttonen, julk. Vuoksen Säätiö

Kirjan takakansi kertoo: Tunnetun karjalaisen maanviljelijän, hevosmiehen ja pakinoitsijan Jussi Olkinuoran omaelämäkerta on poikkeuksellinen teos. Keveän, paikoin vallattomankin kerronnan alla on vakavaa sanomaa. Se on ahkeruuden, yritteliäisyyden, peräänantamattomuuden, maannälän ja hevosten rakastamisen ylistyslaulua. Eikä 89-vuotias kertoja unohda kauniimpaa sukupuoltakaan.

Kouluvuosien, kihujuhlien, evakkomatkojen – joista yksi muodostuu myöhästyneeksi häämatkaksi ja toinen lehmän salakuljetukseksi – sekä raivaamistyön, kunnalliselämän, hevoskauppojen, ravikilpailujen, kirjailijaksi ryhtymisen ja myöhäisen iän sairaalamatkojen kuvaukset osoittavat, että Jussi Olkinuoralla on verrattomat oivaltajan ja kertojan lahjat. Hän yllättää yhtenään. Jussi on todella ollut aina Jussi.

Antti Henttonen kertoo toimittajan jälkisanoissa Jussin kirjoittaneen kirjaa ”sisulla ja rakkaudella. Hän halusi saada sen valmiiksi ennen voimiensa ehtymistä, jonka hän tunsi vääjäämättä lähestyvän.”
Takakannessa on jälkikirjoitus:
Jussi Olkinuora ei ennättänyt nähdä tätä rakkainta teostaan valmiina. Hän muutti tuonpuoleisille raviradoille vain pari viikkoa ennen kirjan ilmestymistä.