Antrea-Seura ry

Tapahtumat

Yhdessäolon voimaa Talvi-iltamissa

Antrea-Seuran edelliset Talvi-iltamat Punaisessa talossa Riihimäellä pidettiin kolme vuotta sitten juuri ennen kuin pandemia-aalto vyöryi ylitsemme.  Vuosi sitten sota vyöryi Ukrainaan. Kukaan tuskin osasi edellisissä iltamissa kokoontuessamme aavistaa, millaiseksi maailmamme muuttuisi.  

Täyden salin puheensorina kertoi, että tällaisia tilaisuuksia tarvitaan. Yhdessäoloa, yhteisöllisyyttä, tunteiden, ilon ja surun jakamista, muistoja ja tulevaisuuteen katsomista.

Vuosi on Antrea-Seuran 70-vuotisjuhlavuosi. Seuran puheenjohtaja Reijo Martikainen kertoikin juhlavuoden tapahtumista toivottaessaan väen tervetulleeksi.  

Lopen Mieslaulajat esitti monipuolisen laulusikermän mm. Teuvo Pakkalan ja Rosvo-Roopen siivittämänä ja päätti osuutensa kauniiseen ukrainalaiseen kansanlauluun Hiljainen tienoo. Janne Pullinen on tallentanut tämän hienon esityksen Antrean fb-sivulle. (Linkki ei valitettavasti tätä kautta aukea.)

Haastelun, musiikin ja yhteislaulun lisäksi ohjelma syntyi kuin ”itsestään”. Pertti ”Pete” Jaakonsaari vei kuulijat mukaan omakohtaiselle kokemukselleen pienen pojan evakkotaipaleelle Antreasta Tammelaan. Harri Hatakan runon myötä pääsimme hänen ensimmäiselle matkalleen Liikolaan: ”Tunsin ett tääll oon elänt ennen, rannat nää muistan, polut mie tunnen. Vaikk oon Hämmeessä lapsuutein nähnyt, jossakii tääll on sieluin kätkyt.” Tähän päivään ja tulevaan vei nuori muotoilija ja muotisuunnittelija Justus Kantakoski, joka haluaa siirtokarjalaisten jälkeläisenä siirtää perintöä myös muotokieleensä. Hän toivoikin saavansa niin tarinoita kuin kuvia kimmokkeeksi tekeillä olevaan näyttelyynsä. Justuksen työhön voi tutustua hänen sivuillaan www.justusk.com.

Arpajaispöytää kasvattivat myös osanottajien tuomiset. Perinteisen päävoiton herkkukorin lisäksi saatiin myös toinen päävoitto, kun Seppo Kukkonen toi maineikkaan lipuin koristellun linnunpönttönsä arpajaisiin.

Oleellinen osa iltamia on luonnollisesti ruokailu ja kakkukahvit. Lohisoppa/kasviskeitto ja täytekakkukahvit maistuivat ja syystä täysi kiitos Punaisen talon väelle. Seuran johtokunnasta vastuuhenkilöinä iltamat toteuttivat pj Reijo Martikainen, varapj Janne Pullinen ja jäsenet Satu Stirkkinen ja Antti Partanen

Tokihan myös yhdessä laulettiin. Heili Karjalasta, Tuoll´ on mun kultani, Ystäväni, muistathan ja Kultainen nuoruus ehdittiin laulaa, mutta sitten olikin kolmituntinen jo vierähtänyt. Koska mieslaulajat olivat antaneet tukea myös yhteislaululle, kaikui tilaisuuden perinteisesti päättävä Karjalaisten laulu erityisen komeasti. Kyllä ”Karjalasta kajahtaa”.

Pirjo Tiippana

 

 

 

Kuva. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Sali täyttyi osanottajista. (Kuvaa klikkaamalla saat sen isommaksi.)

Kuva. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Iloinen kvartetti: Lauri Jormanainen Riihimäeltä, työstään ja suunnitelmistaan kertonut Justus Kantakoski, seuran pj Reijo Martikainen ja varapj Janne Pullinen.

Kuva. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Kuoro oli jo lähdössä, kun heitä pyydettiin vielä säestämään yhteislaulua. 

Kuva. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Pertti "Pete" Jaakonsaari vei pienen pojan evakkotaipaleelle.

Kuva. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Harri Hatakan runo vei ensimmäiselle matkalle Liikolaan 1990. Vieressä arpajaispöydän antia.