Vammalan Karjalaseura ry
Kaugobrihojen matkassa – Pyhäjärven pojat lähti reissulle
Siun ja miun Karjala-illassa Suomalaisen kirjan museon Pukstaavin tapahtumasalissa Sastamalassa 29.1.2026 esiteltiin Arvo Myllymäen tuore teos Kaugobrihojen matkassa – Pyhäjärven pojat lähti reissulle. Kirja avaa Vpl. Pyhäjärven kraatari Leino Pennasen sekä kauppias Aarne Kajanderin vaiherikasta elämää. Paikalle saapui runsaasti väkeä, eikä kuulijajoukko joutunut pettymään. Arvo Myllymäki on vangitseva tarinankertoja, aivan kuten hänen esikuvansa Leino Pennanen ja Aarne Kajander olivat aikoinaan. Aarnen kertojanlahjoista antoivat näyttöä myös hänen lapsenlapsensa. Risto Hakorinta ja puoliso Heli olivat saapuneet tapahtumaan aina Seinäjoelta asti.
Arvo Myllymäki ja Aarne Kajanderin lapsenlapsi Risto Hakorinta, joka oli saapunut puolisonsa Helin kanssa Seinäjoelta mukaan tapahtumaan.
Arvon innostus Leinosta ja Aarnesta kertovaan kirjaan syntyi jo kauan sitten. Hän oli käynyt Hannele-vaimonsa kanssa Karjalan kannaksella, Mannerheim-linjalla Leipäsuon aseman tienoilla. Siellä hänen isänsä oli jäänyt suomalaisjoukkojen vangiksi.
”Muistelin hävitetyn talon rauniolla Leinoa ja Aarnea ja ajattelin, että minun pitäisi saada koviin kansiin heidän elämäntarinansa. Miten kirjoittaisin karjalaisuudesta, sodista ja ihmiskohtaloista, esimerkkinä nämä kaugobrihat, kunnon miehet, joita minä salaa ihannoin?”
Haastattelu
Kirjaa sekä sen taustoja ja tekemiseen liittyviä vaiheita käytiin lävitse kirjailijahaastatteluna, jonka toteutti Jenna Kallio Pukstaavin ja Sastamalan seudun museon sekä Suomen Kirjainstituutin tuottajatiedottaja. Aluksi Arvo Myllymäki valotti kuitenkin omaa läheistä suhdettaan kirjan päähenkilöihin, hänen elämäänsä syvästi vaikuttaneisiin karjalaismiehiin ja heidän pohjalaisnaisiinsa Helmiin ja Venlaan.
”Leino Pennasen minä tulin tuntemaan, kun hän evakkona asusteli melkein naapurissani. Meistä tuli keskustelukumppaneita, tekoviisaitakin esitimme. En ikinä unohda sitä hyvyyttä, mitä Leino, Karjalan evakko, osoitti sotavangin lapselle. Niin suuri on velkani ollut elämälle, että viime kesänä kunnostin Leinon hautakiven Kuortaneen hautausmaalla."
Jenna Kallio oli laatinut haastattelua varten mukavat kysymykset, joihin Arvo Myllymäki vastasi asiallisesti, mutta myös hauskasti.
Teos on tosipohjainen fiktiivinen novellikokoelma
Kirja on fiktiivinen novellikokoelma, joka perustuu todellisiin tapahtumiin ja henkilöihin Viipurin läänin Pyhäjärvellä asuneiden kuvitteellisten henkilöiden Johanneksen, Taunon, Anelman ja Anjan kertomana. Tarinoissa liikutaan ensimmäisen maailmansodan, Suomen itsenäistymiseen ja sisällissodan kautta talvi- ja jatkosodan aikaan, ja siitä vielä eteenpäin aikaan, jolloin evakot ovat asettuneet uusille asuinsijoille Kuortaneelle. Teos pohjautuu kirjallisiin lähteisiin, aikalaisten haastatteluihin ja Arvo Myllymäen omiin lapsena ja nuorena kuulemiin tarinoihin.
Haastatellun päätteeksi käytiin vilkasta keskustelua
Leino Pennanen sai yleisen arvostuksen vasta 70-vuotaana
Leino Pennanen eli Kuortaneella pitkään vaatimattomana kulttuuria harrastavana kraatarina. Hänen ansioistaan Karjalassa ei yleisesti tiedetty eikä kulttuuria ja kieliä harrastavaa miestä osattu Pohjanmaalla arvostaa. Kaikki kuitenkin muuttui, kun Leino täytti 70 vuonna 1964 ja Viiskunta nimisessä paikallislehdessä oli syntymäpäivähaastattelu, jossa ilmeni hänen saavutuksensa urheilijana ja sotilaana. Leino oli Laatokan Karjalan pikajuoksumestari, ja hän toimi Pyhäjärven suojeluskunnan paikallisjohtajana 11 vuotta. Leino oli palkittu sotilasansioistaan ja hän oli toiminut mm. Mannerheimin isäntänä tämän vieraillessa Konevitsan luostarissa.
Kenelle kirja on kirjoitettu?
Arvo Myllymäen kirja kertoo Karjalasta evakkoon lähteneiden tarinan, joka ei pysähdy sotavuosiin ja evakkomatkaan, vaan tuo henkilönsä aina suureen maastapakoon 60–70 luvun taitteeseen saakka. Kirja on arvokas lisä evakoista kertoviin tarinoihin, ja on tarkoitettu kaikille Karjalan evakoille ja heidän perillisilleen toisessa ja kolmannessa sukupolvessa.
Kirja sopii kaikille, jotka ovat joutuneet mielettömissä oloissa vääryyttä kärsineenä ponnistelemaan ihmisarvoiseen elämään uusissa olosuhteissa. Arvo suosittelee kirjaansa kaikille ajatteleville ihmisille, sillä ihmisyys on jälleen alennusmyynnissä maailmalla.
Aiheesta lisää Vpl. Pyhäjärvi-lehden numerossa 3/2026