Jantusen sukuseura 30 vuotta

Jantusen suku kokoontui ensimmäisiin sukukosteihin lokakuussa 1990.
Paikalla Vääksyn Vaappurannassa oli noin 70 sukuyhteydestä innostunutta ja
juuristaan kiinnostunutta. Tuolloin oli meneillään useita toisiaan sivuavia
sukututkimuksia, ja tapaamisessa päätettiinkin saattaa menossa olevat
tutkimukset loppuun. Samalla asetettiin sukuseuran perustamista
valmisteleva toimikunta, jossa oli kattava edustus suvun kantataloista.
Tutkimustyön edetessä sukuseuran laajuudeksi rajautui vuonna 1630
syntyneen Elias Yrjönpoika Jantusesta ja hänen puolisostaan Katri
Ristontytär Hyväkästä periytyvät jälkeläiset. Elias ja Katri olivat se rohkea
nuoripari, joka muutti Kirvusta, Jantulan kylästä, Kaskiselkään kolmen
lapsensa kanssa vuonna 1698 etsimään uutta elantoa. He asettuivat
Peltomiehen autiotilalle, jota myöhemmin alettiin nimittää Marttilaksi ja josta
muodostui näin suvun kantatalo. Ensin kantatalo jaettiin kahdelle pojalle ja
sen jälkeen seuraavissa polvissa tiloja jaettiin edelleen pojille ja puusniekoille
eli vävyille. Ennen talvisotaa kylässä oli 110 eri tilaa tai torppaa, joista 86 oli
muodostettu Jantusten omistamista maista.

Noin vuoden kuluttua suvun ensikokoontumisesta, 21. päivä syyskuuta 1991,
perustettiin Jantusen sukuseura ry. Perustamispäätös oli yksimielinen ja 48
Kaskiselän Jantusta allekirjoitti perustamiskirjan. Ensimmäinen allekirjoittaja
oli itseoikeutetusti Marttilan kantatalon Kaskiselässä syntynyt perillinen Matti
(Erkin poika) Jantunen.

Seuran ensimmäiseksi esimieheksi valittiin Liisa Salo, joka luotsasi seuraa
aina vuoteen 2000 saakka. Hänen jälkeensä esimiehenä toimi Tarmo
Jantunen vuoteen 2007, jolloin nykyinen esimies Seija Halme astui remmiin.
Sukuneuvostossa on näiden 30 vuoden aikana ollut yhteensä 39 henkilöä.
Suku on kokoontunut kosteihin joka vuosi. Kosteissa on vanhan tavan
mukaan vaihdettu kuulumisia, syöty hyvin ja viihdytty. Siirryimme digiaikaan,
kun sukuseura sai omat www-sivut vuonna 2008 ja oman Facebook-ryhmän
2015.

Sukumatkoja vanhoille asuinsijoille Kaskiselkään on tehty yhteensä
seitsemän vuosina 1995, 1998, 2006, 2011, 2013, 2016 ja 2018.
Koronapandemian vuoksi matkojen järjestäminen on toistaiseksi tauolla.
Matkoille on osallistunut yli 430 henkilöä. Matkojen aikana olemme
tutustuneet Keski-Kannakseen laajemminkin käymällä mm. suvun juurilla
Kirvun Jantulan kylässä, Konevitsassa, Käkisalmella, Koivistolla, Terijoella ja
Kronstadtissa.

Seura sai oman sukuvaakunan vuonna 2001. Sen suunnitteli heraldikko
Jukka Suvisaari, jonka käsialaa on myös seuran lippu. Lipun naulaus
suoritettiin sukukokouksessa 2003, ja seuraavana vuonna emerituspiispa
Matti Sihvonen vihki lipun käyttöön Karjalaisilla kesäjuhlilla Joensuussa.

Lipussa ja vaakunassa toistuvat suvun symbolit: alaosan tyylitelty verkko
viittaa suvun kotipitäjästä Vuoksenrannasta löydettyyn maailman vanhimpaan
pajun niinestä punottuun kalaverkkoon. Yläosan siipipari viittaa sukunimeen,
joka on johdettu etunimestä Johannes. Ilmestyskirjan mukaan evankelista
Johanneksen symboli on kotka. Siivet viittaavat myös suvun kantaisä
Eliakseen, sillä siivet voidaan tulkita myös korpin siiviksi, ja korppi on
profeetta Elian symboli. Siipiparin tulenpunainen väri viittaa kaskenpolttoon,
joka oli talonpoikaisen suvun arkipäivää, ja samalla se viittaa suvun
kotikylään Kaskiselkään. Värinsä vaakuna ja lippu saivat Karjalan maakunnan
ikivanhoista väreistä - punainen, kulta ja hopea. Vuonna 2008 samasta
aihiosta tehtiin myös oma vaakuna-aiheinen postimerkki.

Sukukirjaa valmisteleva työ alkoi heti ensimmäisten kostien jälkeen ja kesti
lähes kahdeksan vuotta. ”Kaskiselän Jantuset” -sukukirja julkaistiin
joulukuussa 1998. Sukukirjatoimikuntaa johti Liisa Salo ja jäseninä siinä olivat
Irma Jantunen, Tarmo Jantunen, Martti Talja ja Tatu Vanhanen. Irma
Jantusen tekemän laajan perustutkimuksen ja suvun jäsenten lähettämien
aineistojen pohjalta tutkija Jarmo Paikkala kokosi kirjan julkaisuasuunsa.
Monet suvun jäsenet ja muutamat ammattitutkijat täydensivät kirjaa
artikkeleilla.

Vuonna 2012 julkaistiin sukukirjan uusi laitos nimellä ”Elias Jantusen suku
Kaskiselästä”. Uusi laitos laajensi ensimmäistä sukukirjaa tyttärien jälkeläisillä
siten, että kirjassa on yli 12 500 nimeä sekä runsaasti eri asiantuntijoiden
oheisartikkeleita. Myös uudistetun laitoksen toimitti Jarmo Paikkala.
Kirjatyöryhmään kuuluivat Seija Halme, Marita Leppälä, Martti Talja ja Rauno
Vanhanen.

Vuonna 2017 julkaistiin Aili Jantusen ”Kurkistuksia muistin hämärään” ja
vuotta myöhemmin verkkosivuillamme digitaalisena kirjan englanninkielinen
sisarteos ”Glimpses into the Twilight of Memories”.

Vuonna 2020 julkaistiin Vetus maps –nimellä mobiilikaupasta ensimmäisen
kerran ilmaiseksi ladattavissa oleva sovellus, joka yhdistää 1930-luvun kartat
nykyisiin karttoihin sekä gps-paikannuksen ja siten helpottaa huomattavasti
liikkumista rajan takaisessa Karjalassa. Jatkossa karttoja täydennetään suvun
vanhojen asuinsijojen tiedoilla mm. ketkä asuivat nimetyillä kivijaloilla 1939.

Seuramme on perustettu vaalimaan suvun perinteitä ja edistämään
yhteenkuuluvuutta suvun jäsenten keskuudessa. Suku kasvaa kaiken aikaa ja
myös kiinnostus juuriin lisääntyy. Tällä hetkellä voi suhtautua luottavaisesti
siihen, että seuran toiminta tulee jatkumaan – myös tulevia polvia varmasti
kiinnostaa "Mist mie oon kotosii?"
Helsingissä 21. syyskuuta 2021
Seija Halme