Tervajoki

Tervajoen jokivarsikylä sijaitsi 18 kilometriä Viipurista länteen Viipuri-Hamina -valtatien varrella. Se oli Vahvialan kylistä eteläisin ulottuen aina Viipurinlahteen asti. Rajanaapurina idässä oli Viipurin maalaiskunta ja lännessä Säkkijärvi. Kylä oli pinta-alaltaan 2596 ha, josta viljeltyä maata oli 519 ha. Asukkaita Tervajoella oli liki 700 ja perhekuntia 154.

Tervajoen jokialueen asutus mainitaan jo keskiajan voutitileissä. Tarinan mukaan se oli Knut Possen läänitysmaita, mihin Possulinkartanon nimitys Possenlinna myös viittaa. Toinen suuri kartano aikoinaan oli Tervajoen kartano.

Tervajoelta oli tieyhteydet Vahvialan kunnan keskiosiin Löytömäen ja Vanhankylän kautta. Kirkolle ole matkaa noin 20 kilometriä. Viipuriin päästiin myös vesiteitse naapurikylä Karppilan laivarannasta.

Tervajoella elinkeinot perustuivat pääasiallisesti maatalouteen ja puutavaran lastaukseen Tervasaaren satamassa, joka oli aloittanut toimintansa 1900-luvun alussa. Siellä oli työtä tarjolla paitsi tervajokelaisille myös naapurikylien väelle. Tervajoella on toiminut mm. 1700-luvulla aloittanut Suomen ensimmäinen sahalaitos sekä vuodesta 1829 alkaen Havin saippuatehdaas, joka siirtyi Viipuriin  1856.

Seuratoiminta oli kehittynyt vilkkaaksi vuosisadan vaihteessa perustetun Tervajoen nuorisoseuran myötä ja vuonna 1924 aloittanut Tervajoen VPK omisti hyvän toimitalon. Marttayhdistys oli elinvoimainen ja taloudellisista yhteisyrityksistä mainittakoon Osuuskassa sekä Maidonmyyntiosuuskunta. Liikunnan ja urheilun alueella oli voimistelujoukkue sekä kesä- että talvilajien joukkueet.

Tervajoella oli jo vuodesta 1855 ollut järjestetty ja vakinainen lasten opetus eli Suomen ensimmäinen maaseutukoulu.

Tervajoen kansakoulu

Koulu aloitti toimintansa vuonna 1855 ja se lienee Suomen vanhin maaseutukoulu.  Koulurakennus on vuodelta 1891 ja se oli vielä 2007 käytössä kouluna. Kuva on otettu vuonna 1930. Valokuvaaja tuntematon. Kuvan omistaja Kerttu Torniainen.

Tervajokelaiset muistelevat kouluaan ja sen opettajia lämmöllä. Vuosikymmeniä opettajana toiminut August Junnola kirjoitti koulunsa 100-vuotispäiväksi runon, josta oheisena ensimmäinen ja viimeinen säkeistö:

Sun luoksesi, satavuotias,
teen muistoissa pienen retken
ja miettien monia vaiheitas
viivyn luonasi lyhyen hetken.

Hyvästi linnut laulusuut
ja koulun pihapuut!
Hyvästi tuttu koulutie,
en ehkä enää milloinkaan
sun kulkijanas´ lie!

Tilanne vuonna 2010: Kun Tervajoelle palattiin 1941, olivat melkein kaikki rakennukset paikoillaan, mutta 1990-luvun alkaessa noin puolet oli hävinnyt. Nykyisin kylän (Bolshoje pole) keskus jää syrjään Vaalimaa-Viipuri -tiestä. Venäläisen rakennuskannan seassa näkyy joitakin vanhoja suomalaistaloja mm. Kujalan kauppa ja kansakoulun vuonna 1891 valmistunut rakennus, joka oli vielä 2007 koulukäytössä. Palokunnantalo on siirrettynä pois alkuperäiseltä paikaltaan. Asutusta on, mutta se on vähentynyt viime vuosina. Löytömäelle tie on ajokunnossa, Vanhaankylään joen kahta puolta kulkevat tiet ovat huonontuneet.

Vuonna 1963 perustettu Tervajoki-Seura ry  julkaisee joka jouluksi ilmestyvää Tervajokelainen-lehteä, jonka päätoimittaja on Minna Salonen, puh 050-3674269. Tervajokelaiset kokoontuvat joka helatorstai.

Lähteet: Hilja Kalson antamat tiedot sekä teokset Tervajoki kylä - joki - meri, Vahviala kotiseutua kuvina ja Sutela: Vahviala sen synty ja vaiheet. Kyläesittelyn kokosi Aira Rima.