Elinkeinot

Maanviljelys elinkeinona monessa talossa

Maanviljelys oli Louon pääelinkeinona monessa talossa. Joissakin maata viljeltiin sivutyönä muun työn ohella. Louolta käytiin paljon työssä mm. rautateillä. Kuvassa isäntä Heikki Maijanen kuvattu päivänä, jolloin taloon syntyi aamuyöllä orivarsa Panu, iltapäivällä kissanpoika Mikko ainoana pentuna ja illansuussa poika Heikki. Louko Riihimäki (16) 1937 (Vahviala 1997)

Kasvimaan hoitoa

Karoliina Louko ja Mirjam kitkevät kasvimaata. Ahola (31) (Maija Suihko)

Pitoemäntiä

Pitoemäntiä: Vas. 2. Aino (30), 3. Hilja (15) Louko ja 6. Tilda Vättö (31). Louko (Irja Rongas)

Polttopuiden tekoa 1942

Polttopuiden tekoa koivikossa. Vasemmalla Kujansuun (15) Otto, Rauha ja pokasaha, Liisa, Aarne, Kerttu ja Eila Louko. Louko 1942 (Pekka Liski)

Kujansuun (15) kaupan pohjapiirros

Louolla oli kaksi maanviljelyn ohessa pidettyä kauppaa: Ketolassa (14) ja Kujansuussa (15). Kujansuun Otto Louko ja veljensä Anton perustivat kaupan 1925 paikkeilla rautatien ja pysäkin lähelle, jossa myytiin etupäässä ruokatarvikkeita. Jauhot annosteltiin savakolla paperipussiin ja kosteat tavarat käärittiin voipaperiin. Voin ja margariinin lisäksi myytiin laardia eli ihraa. Silli oli suosittu ostos. Kaupasta löytyi myös mm. hevosen valjaita, rukkasia, sahanteriä yms. Hiljaisina aikoina takahuoneessa oli ompelutyötä. Kaupparakennuksen pohjapiirros. Louko Kujansuu (kirja Loukola 2008)

Myllykosken mylly ja värjäämö

Myllykosken rannalla oli 1800 - luvun lopulla O. R. Hartebergin 'Harpperin' mylly, värjäämö ja villatuotteiden käsittelylaitos, joka siirtyi aikanaan yhtiömies Gustaf Kakriaiselle vuosisadan vaihteessa. Vanhat kyläläiset muistavat kosken partaan 'torkhuusilla' kuivatetun kankaita ja lankoja ja joki oli joskus punaisena huuhtelun jälkeen. Tehdas joutui konkurssiin 1. maailmansodan vuosina noin 1915. (Loukola 2008)

Autonkuljettaja Tauno Maijanen

Tauno Maijanen toimi autonkuljettajana Nurmin tehtailla. Louko Riihimäki nro 16, 1930 (Vahviala 1997)

Nurmiin tehtaat työpaikkana

Heikki Louko (31), kuten muutamat muutkin louolaiset, työskenteli rautateillä ja työntekijöiden palkkaetuna oli, että perhe sai kulkea junalla ilmaiseksi. Kasvattitytär Mirjami Peräkylän työmatka Loukon pysäkiltä Nurmiin tehdastyöhön oli vain kaksi välipysäkkiä Houni ja Hämee. Sisar Margareeta kulki töihin junalla Viipuriin saakka Primulan kahvilaan. Nurmi 1930 - luku (Maija Suihko)

Paluumuuttoajan muonittajia Marttamajalla Vahvialan kirkonkylässä

Nuoria naisia paluumuuttoaikaan kirkolla. Marttamajalla tarjottiin ruokaa ja korviketta kotiseudulle palaaville sekä työvelvollisille, sotilaille ja siviileille. Eila Louko (lo15) oikealla työtovereinaan Sirkka Houni (ho5) ja Vieno Ampuja Vanhakylästä. Myöhemmin joukkoon liittyi Martta Sahala Järvenpäästä. Olisiko näitä tyttöjä kuvassa? Vahviala kirkonkylä 1941- 42 (Pekka Liski)

Viipurin rautatieaseman työporukkaa 1944

Kerttu Louko (15) työkavereiden seurassa Viipurin rautatieasemalla keskirivissä oikealla - raitapaita ja koppalakki. Aseman tavarasäilytyksessä hän joutui vähän päälle 20 - vuotiaana välillä kantamaan ruumisarkkuja ja - laatikoita. Viipuri 1944 (Maarit Kähmi)