Talo 45 Tervajärvi, kylän kansakoulu

Tervajärven kansakoulu oli rakennettu v 1901. Koulu vaurioitui talvisodan aikana. Tilapäistä koulua pidettiin vv 1942-44 aivan naapurissa sijainneessa Yrjölän talossa (tr44).

Tervajärven kansakoulu oli rakennettu v 1901. Opettajina koulussa toimivat mm Alma Määttä, Ida Julin ja Hilma Lampén. Alakoulu perustettiin v 1929 ja siinä opettajina toimi kaiken aikaa Maria Hyvönen. Poikien käsitöiden ohjaajana toimivat Juho Käki, Viljam Koskelainen ja Konsta Anttolainen. Tervajärven osuuskassa toimi alkuvaiheessa vv 1908 - 1928 kyläkoululla Hilma Lampenin hoitaessa kassanhoitajan tehtäviä. Koulu vaurioitui talvisodan aikana niin pahoin, että sitä ei voitu käyttää, ainoastaa sauna jäi käyttökuntoiseksi. Tilapäistä koulua pidettiin vv 1942-44 aivan naapurissa sijainneessa Yrjölän talossa (tr44).

Toistaiseksi vanhin kuva Tervajärven koulusta, seinissä ei ole vielä panelointia. Kuvasta on tunnistettu muutama vv 1894-96 syntynyt tervajärveläinen. Hilma Lampén, joka kuvassa, aloitti opettajana v 1904. Tervajärven koulu 1900-luvun alku (Anja Tuuli)

Toistaiseksi vanhin kuva Tervajärven koulusta, seinissä ei ole vielä panelointia. Kuvasta on tunnistettu muutama vv 1894-96 syntynyt tervajärveläinen. Hilma Lampén, joka kuvassa, aloitti opettajana v 1904. Tervajärven koulu 1900-luvun alku (Anja Tuuli)

Tervajärven koulun oppilaita opettaja Hilma Lampenin ympäröimänä 1910-luvun alussa. Tuohon aikaan opetus tapahtui öljylampun valossa. Tervajärven kansakoulu 1910-luku. (Anja Tuuli os. Käki)

Tervajärven koulun oppilaita opettaja Hilma Lampenin ympäröimänä 1910-luvun alussa. Tuohon aikaan opetus tapahtui öljylampun valossa. Vasemmalla korokkeella oleva opettajan pöytä, takana Suomen autonomian ajan kartta, oppilasryhmän takana liitutaulu, veistoluokkaan johtava ovi ja sen oikealla puolella lainakirjaston lasiovellinen lukollinen kaappi. Kaapin oikealla puolella oli pystyuuni, jolla luokkahuone pidettiin lämpöisenä. Toinen pystyuuni oli veistoluokan puolella. Opettajan asunnossa oli myös kaksi pystyuunia. Järjestäjän vuorossa olevan oppilaan velvollisuus oli sytyttää lämmitysuuni ennen koulupäivän alkua. Kuvasta tunnistetut henkilöt löytyy Tervajärven koulukuvagalleriasta. Käen Heikki sotkenut kuvasta Sahalan Lempin, tulevan puolisonsa kasvot. Tervajärven kansakoulu 1910-luku. (Anja Tuuli os. Käki)

Hilma Lampén (s. 1822) oli valmistunut opettajaksi Pietarissa. Hän toimi Tervajärven kansakoulun opettajana 1904-1940 ja uudelleen 1942-44. Evakossa hän oli keväästä 1940 talveen 1941-42 Punkalaitumella Kestilän talossa. Oy Th. Nyblin Ab Wiipuri (Anja Tuuli)

Hilma Lampén (s. 1822) oli valmistunut opettajaksi Pietarissa. Hän toimi Tervajärven kansakoulun opettajana 1904-1940 ja uudelleen 1942-44. Evakossa hän oli keväästä 1940 talveen 1941-42 Punkalaitumella. Oy Th. Nyblin Ab Wiipuri (Anja Tuuli)

Tervajärven koululla toimineen kyläkassan hallinto kokoontuneena koulun tiloihin Hilma Lampenin toimiessa kassanhoitajana eli kirjanpitäjänä. Kuva teoksesta Vahviala kotiseutua kuvina (Mauno Käki)

Tervajärven koululla toimineen kyläkassan hallinto kokoontuneena koulun tiloihin Hilma Lampenin toimiessa kassanhoitajana eli kirjanpitäjänä. Kuvassa vasemmalla yksi kassan perustajista ja pitkäaikainen kassan puheenjohtaja Juho Kuuluvainen ja Hilma Lampen.Kokousta pidettiin pulpettien äärellä. Takana osuuskassan kassakaappi. Kuva teoksesta Vahviala kotiseutua kuvina (Mauno Käki)

Koululla järjestettiin joka kevät äitienpäiväjuhla. Yleensä kuva otettiin koulun portailla kuten oppilaskuvatkin. Tämä äitien juhlapäivän kuva on otettu koulun toisessa päädyssä ja kuvassa näkyy myös pihassa sijainnut navetta.

Koululla järjestettiin joka kevät äitienpäiväjuhla. Yleensä kuva otettiin koulun portailla kuten oppilaskuvatkin. Tämä äitien juhlapäivän kuva on otettu koulun toisessa päädyssä ja kuvassa näkyy myös pihassa sijainnut navetta.

Koulun navetassa Lampenin Hilma piti ainakin kahta lehmää, joista lehmien

Koulun navetassa Lampenin Hilma piti ainakin kahta lehmää, joista lehmien "aikuistuttua" sai opettajan perhekunta ainakin kotitarvemaidon. Kuvassa vasemmalla Tilda Käki (Matilda os. Lampén s. 1899), oikealla opettaja Lampen ja heidän välissä Hilman ja Tildan äiti. He kaikki asuivat koululla Juhon kuoltua ja Tildan jäädessä leskeksi. (Anja Tuuli)

Hilman ja Tildan äiti. Thorvalde Nyblin Wiborg (Anja Tuuli)

Hilman ja Tildan äiti. Thorvalde Nyblin Wiborg (Anja Tuuli)

Hilma Lampén ja sisarpuolensa Tilda. (Anja Tuuli)

Hilma Lampén ja sisarpuolensa Tilda. (Anja Tuuli)

Koulun kaksoset, Mauno ja Tauno, Juho ja Tilda Käen (os. Lampén) lapset keinuhevostensa ratsailla Lampénin Hilman asunnon ikkunan alla. (Anja Tuuli)

Koulun kaksoset, Mauno ja Tauno, Juho ja Tilda Käen (os. Lampén) lapset keinuhevostensa ratsailla Lampénin Hilman asunnon ikkunan alla. (Anja Tuuli)

Tervajärveläisiä sijoitettiin talvisotaevakossa Punkalaitumelle. Hilma ja Tilda Lampén kaksospoikien kanssa olivat alkuvaiheessa Liitsolassa Hannulan talossa. Punkalaidun Hannula kevät 1940 (Mälkin kuvakokoelma)

Tervajärveläisiä sijoitettiin talvisotaevakossa Punkalaitumelle. Hilma ja Tilda Lampén kaksospoikien kanssa olivat alkuvaiheessa Liitsolassa Hannulan talossa. Kuvassa myös Konsta ja Alina Mälkin perhettä Hounista. Punkalaidun Hannula kevät 1940 (Mälkin kuvakokoelma)