Tervajärvi

Tervajärven kylä levittäytyi viisi kilometriä pitkän järven koillisrannalle. Kylään kuului alkujaan kolme maakirjataloa: Turtia N:o 1, Kuuluvainen N:o 2 ja Myllynen N:o 3 viimeisenä itäpuolella kylää. Näiden edellämainittujen sukujen hallussa maat alun perin olivat.

Lisäksi kylässä on ollut kaksi hovia: Turtian päässä Peräkorven hovi ja vanha sotilasalue Patterinmäki, Myllysen päässä  venäläisen omistama Tervajärven hovi, jonka leskirouva  Wera Dimitrijeva Kudrävzoff myi 1897 samoin kuin Tervajärven sekä Vanhankylän puolella olleet maat. Tämän hovin vaiheista 1700-luvulla kirjoittaa Iris Kähäri kirjassaan "Herratar". Virolahdelta tulleet Nakarit olivat hovin maiden viimeiset omistajat.

Aikojen kuluessa kylään muutti väkeä Virolahdelta, Juvalta, Tammelasta, Rasalahdelta, Säkkijärveltä ja muualta.

Tervajärven alkulähteet olivat Ylämaan pitäjässä, ja järvi päättyi kauniiseen Revonhännän mäntyharjuun Vanhassakylässä. Lisäksi Tervajärven kylässä oli kolme metsäjärveä: kirkasvetinen Valkjärvi sekä Keskimmäisen ja Perimmäisen järvet. Alkujaan kylässä oli kaksi nuottakunta, jotka harjoittivat kesä- ja talvikalastusta. Vuonna 1924 tehdyn 1-metrisen järvenlaskun jälkeen nuottakunnat lakkautettiin. Järveä käytettiin myös puutavaran uittoväylänä.

1500-luvulla Tervajärveltä kulki vähäinen kylätie Vanhankylän kautta Viipuriin. Kylä kuului jo 1352 Viipurin maa- ja kaupunkiseurakuntaan, Viipurin pitäjään ja sittemmin Viipurin maalaiskuntaan, vuodesta 1920 Vahvialan seurakuntaan sekä vuonna 1921 itsenäisenä aloittaneeseen Vahvialan kuntaan.

Kylän maisemat olivat mäkisiä, pellot sijaitsivat etupäässä lähellä rantoja, ja lisäksi oli raivattu peltoja metsäisille suoperäisille maille. Maat olivat multaisia ja pääelinkeino oli maanviljelys.

Kuva 1981 Myllyseltä Kuuluvaiselle päin.

Tervajärven kylää elävöitettiin seuraavasti: ensimmäinen kauppa oli Kuuluvaisen päässä Matti Rakkolaisella, koulu rakennettiin 1901, työväenyhdistys perustettiin 1905 ja Tervajärven Osuuskassa Vahvialan vanhimpana rahalaitoksena 1908. Voimistelu- ja Urheiluseura Kömpelön perusti 1914 Amerikasta kotiin palannut August Mälkki. Urheilukenttänä toimi Mälkin Rötkön haka. Seura liittyi 1922 Vahvialan Kiistaan. Myllysen V.P.K. perustettiin 1932. Maamiesseuran toiminta oli vilkasta, samoin marttayhdistyksen.

Ennen talvisotaa kylässä oli 53 maanviljelystilaa ja kuusi itsellisasumusta eli omakotitaloa, asukkaita yhteensä 337 henkeä. Pinta-ala oli 2307 ha, josta viljeltyä 456 ha. Kylän elämä oli vireää. Nykyisin kylä on asumaton, jäljellä on vain talojen kivijalkoja ja pusikoita. Myllysen päässä kapeimmalta kohdalta järven yli on rakennettu kaasuputki jatkuen Suomenlahteen. Matkaa nykyiseltä rajalta Tervajärvelle on noin 7 km.

Vahvialan Tervajärvi -kirja,  jonka on toimittanut Antero Antin, ilmestyi vuonna 1995.

Koonnut Maija Aspi