Talo 27 Uusikoulu

Löytömäen koulu rakennettiin Asolasta lohkotulle tontille vuonna 1910. Rakennustyöt tehtiin suureksi osin talkootöin. Koulu vihittiin käyttöön vuonna 1911. Vuonna 1922 koulu siirtyi valtion hoitoon. Koulu remontoitiin ja rapattiin vuonna 1923. Koulun opettajana ja johtajana toimi Tyyne Haaja ja alakoulun opettajana oli vuodesta 1923 lähtien Hilja Tuomi. Tyyne o.s. Ahola asui koululla miehensä Aleksanteri (Santeri) Haajan kanssa. Hei saivat kaksi lasta, mutta toinen kuoli nuorena.  Kuvassa Löytömäen koulu vuonna 1932. Kuvassa opettaja Haajan apulainen Helle Heinonen, myöh. Kauvo. (Alma Käki)

Löytömäen koulu rakennettiin Asolasta lohkotulle tontille vuonna 1910. Rakennustyöt tehtiin suureksi osin talkootöin. Koulu vihittiin käyttöön vuonna 1911. Vuonna 1922 koulu siirtyi valtion hoitoon. Koulu remontoitiin ja rapattiin vuonna 1923. Koulun opettajana ja johtajana toimi Tyyne Haaja ja alakoulun opettajana oli vuodesta 1923 lähtien Hilja Tuomi. Tyyne o.s. Ahola asui koululla miehensä Aleksanteri (Santeri) Haajan kanssa. Hei saivat kaksi lasta, mutta toinen kuoli nuorena. Kuvassa Löytömäen koulu vuonna 1932. Kuvassa opettaja Haajan apulainen Helle Heinonen, myöh. Kauvo. (Alma Käki)

Opettajan tytär Maire Haaja Löytömäen koulun pihalla. Takana on Koskelaan vievä tie ja Aleksein (Uutelan) pelto. Kuva on vuodelta 1935. (Maire Autio)

Kuvassa opettajan tytär Maire Haaja Löytömäen koulun pihalla. Takana on Koskelaan vievä tie ja Aleksein (Uutelan) pelto. Kuva on vuodelta 1935. (Maire Autio)

Asola oli alunperin Käkien omistama. Vuonna 1863 se merkittiin Jooseppi Ristonpoika Käen nimiin. Vuonna 1910 sen omistivat Mikko Joosepinpoika Käki ja Heikki ja Aleksanteri Heikinpoika Käki. Asolasta lohkottiin monia tiloja ja Vahvialan kunta osti myös koululle hehtaarin palstan. Vuonna 1923 se poistui Käkien omistuksesta ja sen osti Santeri Haaja, Löytömäen koulun opettajan Tyyne Haajan mies.  Kuvassa ollaan heinähommissa, taustalla näkyy Asolan läpiajettava puimalato. Vasemmalla Anton Käki (Kivikko), Aleksanteri ja Tyyne Haaja, Helle Heinonen (opettajan apulainen) ja tytär Sinikka Haaja (kuoli vuonna 1937). Asola 1934 (Maire Autio)

Asola oli alunperin Käkien omistama. Vuonna 1863 se merkittiin Jooseppi Ristonpoika Käen nimiin. Vuonna 1910 sen omistivat Mikko Joosepinpoika Käki ja Heikki ja Aleksanteri Heikinpoika Käki. Asolasta lohkottiin monia tiloja ja Vahvialan kunta osti myös koululle hehtaarin palstan. Vuonna 1923 se poistui Käkien omistuksesta ja sen osti Santeri Haaja, Löytömäen koulun opettajan Tyyne Haajan mies. Kuvassa ollaan heinähommissa, taustalla näkyy Asolan läpiajettava puimalato. Vasemmalla Anton Käki (Kivikko), Aleksanteri ja Tyyne Haaja, Helle Heinonen (opettajan apulainen) ja tytär Sinikka Haaja (kuoli vuonna 1937). Asola 1934 (Maire Autio)

Heinänkorjuussa Asolan pellolla heinäkuussa vuonna 1934. Vasemmalta Ruokosuon Konsta (Myllynen), Santeri Haaja, Ruokosuon Manta (Amanda Myllynen), opettaja Tyyne Haaja, tytär Sinikka ja opettajan apulainen Helle Heinonen. Taustalla näkyvät Anton Käen (Kivikko) kotimökki ja sauna. Oikealla pensaiden varjossa on Uutelan ulkorakennus. (Maire Autio)

Kuvassa heinänkorjuussa Asolan pellolla heinäkuussa vuonna 1934. Vasemmalta Ruokosuon Konsta (Myllynen), Santeri Haaja, Ruokosuon Manta (Amanda Myllynen), opettaja Tyyne Haaja, tytär Sinikka ja opettajan apulainen Helle Heinonen. Taustalla näkyvät Anton Käen (Kivikko) kotimökki ja sauna. Oikealla pensaiden varjossa on Uutelan ulkorakennus. (Maire Autio)