Hounin maisemia
Hounijärven katoksen veneranta syksyllä 1941 Neuvostoliitolta vapautuneena. Kylä vapautui 29.8.1941, jolloin rakennuksista suurin osa oli venäläisten tuhoamia. Takaisin palasi suurin osa asukkaista. Houni, Katoksen ranta syksy 1941 (Alpo Väänänen)
Houni, Houniala, Houniainen - rakkaalla kylällä oli monta nimeä. Ilmavalokuva kylästä, jossa asutusta Helsinki - Pietari / Leningrad rautatien molemmin puolin Hounijärven rannalla. Radalla tavarajuna Viipuriin vasemmalle päin. Viipuriin oli 22 km. Järven länsipuolella metsäalueen takana Ukonjärvellä oli vielä kylän kolme tilaa. Valokuvaajana Almberg. Houni 16.6.1933 (Matti Venäläinen)
Hounijärven merkitys oli suuri - eräs alkusyy asutuksen syntymiseen. Kylän varhaisimmat esivanhemmat olivat 1600- luvun lopulla eläneet Heikki Houni ja vaimonsa Maria Sipintytär. Heidän jälkeläisiään löytyi 1939 yli puolessa taloista, joita oli 47. Asukkaita oli 241. Hounijärvi 1942 (Elsi Venäläinen)
Maatalousvaltaisen kylän keskeinen voimanlähde oli ihmis- ja hevosvoima. Autoja ei kylätiellä juurikaan nähty. Sähköt ja puhelin saatiin 1930-luvulla osaan taloista. Kuva tarkemmin tunnistamatta, luultavasti Korpelan (ho26) sukua. Houni 1920-luku (Matti Venäläinen)
Kylässä oli 1700-luvulla yksi kantakirjatalo (Houni nro 1), joka jaettiin 1846 isojaossa 11 perintötilaan: Hannula, Palvanen, Marjamäki, Korpela, Riihimäki, Kestupa, Ylätupa, Hakala, Kotonen, Mäkelä ja Sikosaari. Vuosien myötä tilat lisääntyivät ja koot muuttuivat. Ilmavalokuvassa vas. ylhäällä Aleksanteri Väänäsen Ylätupa (22) ja Elias Hounin Kivelä (23) sekä radan alapuolella Heikki Myyrän Kestupa (15) ja Väinö Huuhtasen Riihimäki (17), joiden välistä kulki tie Katoksen kallioiseen venerantaan. Kestuvan paikkeilta oletetaan kylän asutuksen alkaneen. Kuvaaja Almberg, Houni 16.6.1933 (Matti Venäläinen)
Hounijärvi oli tärkeä kyläläisten kalastus- ja virkistyspaikka. Venerantoja oli useita, mutta paras uimapaikka oli kuvaajan taakse jäävä Salmelan hiekkaranta, jossa pestiin mattojakin. Kuvassa Katoksen rannassa kylän nuoria, Ahopellon Lyyli Vahvelainen (18) oikealla. Takana Marjamäen (33) ja pysäkin aluetta, josta rakennukset hävitetty. Houni Katoksen ranta 1942 (Mervi Jokela)
Riihimäen aitta. Pihan läpi kulki kylätie vasemmalla Hounijärven Katoksen rantaan ja naapuriin Kestupaan, joka näkyy taustalla. Oikealla tie vei radan ylikäytävän kautta isommalle kylätielle Nurmiin ja Louolle. Houni Riihimäki (17) 1930-luku (kirja Eloistamme entisistä 2005)
Matkustajajuna 1930- luvulla. Vuonna 1936 Hounilla pysähtyi Viipuriin 6 junaparia. Matka kesti 30-40 minuuttia. Tuntematon asema (Alpo Väänänen)
VR:n taloissaan asui kaksi ratavartijaa noin 2.5 km välein kulkupelinään resiina. Jalankulku kiskoilla oli kielletty, mutta kylässä käveltiin yleisesti radalla, jos se oikaisi matkaa. Radan kunnostustyöt tehtiin miesten topparoikkaporukalla. Resiinalla 4. vasemmalla Korpelan Matti Venäläinen (26). Houni 1930-luku (Soile Venäläinen)
Henkilöjunan ohittaessa radan työporukalla tauko. Houni 1930- luku (Soile Venäläinen)
Pysäkinseudulle järven rantaan keskittyi huvila - asutusta. Hounilla oli myös kesäasukkaita Viipurista, jossa useat pysäkinseudun asukkaat kävivät työssä. Rata vasemmalle johti Nurmin kautta Viipuriin, oikealla Louon ja Simolan kautta päästiin mm. pääkaupunkiin Helsinkiin. Houni Kivikko nro 38 (Vahviala kotiseutua kuvina 1997)
Kansakoulun yläluokkien tyttöjä kuvataan poikien seuratessa sivusta. Taustalla Sikosaaren talo. Koulu oli tärkeä kyläläisten yhteinen juhla- ja kokoontumispaikka. Houni koulu (9) 1936 (Mervi Jokela)
Yläkoulun tyttöjä Hounilta ja Louolta 1935-36: 1. Maila Venäläinen (27), 2. Ida Sipiläinen (lo), 3. Hilkka Myyrä (42), 4. Elvi Vahvelainen (18), 5. Helga Houni (25), 6. Laura Kiviniemi, 7. Pirkko Klokomoff, 8. Lyyli Vahvelainen (18), 9. Sirkka Väänänen (27) ja 10. Eila Venäläinen (27). Houni koulu 1936 (Mervi Jokela)
Hounin äitejä juhlittiin äitienpäivänä. Useat emännät olivat alkujaan tyttöjä samasta kylästä, mutta pidettiin huoli, ettei avioiduttu lähisukulaisten, esim. serkkujen, kanssa. Houni kansakoulu 1930 (Oili Aarnialho)
Äideille merkitty talonro, jos kotikylästä lähtöisin: 2. Pellonpään Maria Kotonen o.s. Vahvelainen (18), 4. Kuuselan Maria Virolainen, 5. Anttilan mummo Liisa Houni, 8. Ahopellon Hilda Vahvelainen o.s. Venäläinen (26), 10. Marjamäen Sofia Venäläinen o.s. Sipiläinen (21), 12. Hakalan / Heinharjun Alina Sipiläinen o.s. Houni (37), 13. Kujalan Emmi Räihä, 14. 'Hounin mökin' Maria Houni o.s. Kotonen (13), 16. Kerttu Sahala o.s. Messo (2), 18. Anni Sipiläinen ?, 19. Korpelan Hilja Venäläinen o.s. Houni (25), 20. Korpelan Lydia Venäläinen o.s. Kotonen (13). Houni koulu 1930 (Oili Aarnialho
Lautalan joki oli Vahvialan ja Hounin koillisrajana 1910 perustettuun Nuijamaan Lautalan kylään. Monet tilat ulottuivat kapeina kaistaleina joen rantaan, jonne paimenpojat ohjasivat karjaa. Joki oli oiva uima- ja kalastuspaikka. Kosteikossa kukkivat kullerot ja Hounin kankaalla harvinainen kangasvuokko. Kall'ojan eli Kapakoskella Jokelan serkut Aune ja Oili Haarus. Houni Lautalanjoki 1938 (Elsi Venäläinen)