Sortavalan kaupungin alueella olevia suomalaisten hautausmaita

Sortavalan kaupungin alueella on suomalainen sankarihautausmaa sekä viisi siviilihautausmaata.

Sankarihautausmaa 1939 - 1944 on perustettu keskelle kaupunkia, luterilaisen kirkon kirkkopuistoon ja vihitty käyttöön talvisodan ensim-mäisinä päivinä. Tänne on haudattu 452 talvi- ja jatkosodassa kaatunutta vainajaa. Talvi- ja jatkosodan kaatuneiden muistoristi pystytettiin 1940. Nykyisen muistoristin suunnitteli Toivo Jaatinen. Ristimuistomerkin jalustassa on teksti "Tässä lepää 452 suomalaista, jotka puolustivat Suomea sodissa 1939–1944".  (Helsingin Sanomat vihkiminen v. 1993). Alue on siivottu, salaojitettu ja istutettu avaraksi nurmikentäksi. 

1. Sortavalan evankelis-luterilaisten maa- ja kaupunkiseurakuntien yhteinen hautausmaa (ns vanha suomalainen hautausmaa)

Hautausmaa on perustettu 1700-luvun lopulla. Hautausmaa rajoittuu Karmalaan ja Helylään vievien teiden risteykseen. Se on aidattu vah- valla, kunnostetulla kiviaidalla, joten rajat on helppo määrittää näiltä sivuilta. Hautausmaan pinta-ala on 90 000 neliötä. Aluetta on laajen-nettu useaan kertaan mm. 1846, 1903 ja 1916. Vanhalla suomalaisella hautausmaalla on myös vuoden 1918 sisällissodan muistomerkki. Hautaasmaalle merkittiin 20-luvulla kirkostaeronneille alue ortodoksihautausmaan viereen.

Näillä nettisivuilla keskitytään tähän parhaiten säilyneeseen hautausmaahan, jossa vielä oli löydettävissä satoja hautakiviä, tosin suurin osa on ollut maassa sammaleen peittäminä. Seurakunnan jakaantuessa vuonna 1916 kaupunki- ja maaseurakuntaan, perustivat ne kumpikin omat hautausmaansa. Vanhaan hautausmaahan haudattiin edelleen sekä maa- että kaupunkiseurakunnan jäseniä esim. sukuhautoihin tai jos alueella oli jo omaisia haudattuina. 

2. Maaseurakunnan uusi hautausmaa vuodelta 1927

Vanhan hautausmaan täyttyessä varattiin uutta tilaa sen pohjoispuolelta. Vuosina 1927- 944 ehdittiin uudelle hautausmaalle haudata 2000 suomalaista (nimet A - L) (nimet M -P) (nimet R - Å). Nämä nimet on koottu Mikkelin maakunta-arkistosta ja luetteloitu 90-luvulla ajatuksena esim. jonkinlaisen muistolaatan tai -kiven pystyttäminen kertomaan alueen historiasta. Hautausmaa toimii nykyisten sortavalalaisten hautausmaana ja se onkin aivan ääriäänmyöten päällehaudattu. Tämä hautausmaa näkyy ensimmäisenä oikealla saavuttaessa Helylän suunnasta kaupunkiin. (Uusimmat nykyiset hautausmaat sijaitsevat kaupungin ulkopuolella.)

3. Kaupunkiseurakunnan uusi hautausmaa vuodelta 1926.

Hautausmaa-alue on metsittynyt mutta käytävien paikat ovat edelleen näkyvissä. Hautausmaa sijaitsee vanhan hautausmaan länsipuolella Joensuun radan varressa ja sen pita-ala on 30 000 neliötä. Sen etelärajalla on jäljellä kiviaitaa. Hautausmaan portin luona on vuonna 1939 valmistunut siunauskappeli. Siunauskappelissa on toiminut mm. metallipaja ja autokorjaamo, mutta on nyt kunnostettu 90-luvun lopulla perustetun uuden luterilaisen "Karjalan kirkon" kokoontumistilaksi. 

4. Kreikkalais-katolinen hautausmaa. Perustettu vuonna 1864 ortodokseille luterilaisen (ns. vanhan suomalaisen) hautausmaan viereen.

5. Ortodoksisen Pyhän Nikolauksen eli Miikkulan kirkon haudat - puinen kirkko on jälleen vihitty kirkoksi, mutta ympärillä olevat haudat on hävitetty. Läppäjärven rannalla Riekkalansaaressa on ollut kirkko 1600-luvulta asti tällä samalla paikalla. Nykyinen kirkko on rakennettu 1891.

Kuva. Klikkaa kuva suuremmaksi.
Talkoot vanhalla suomalaisella hautausmaalla

Sortavala-seura Helsinki ry:n jäseniä osallistuu vuosittain järjestettäviin hautausmaan kunnostustalkoisiin (toukokuu 2020). Vastuullisena matkanjärjestäjänä toimii Matkakarjala ry puh. 013-120131

Kuva. Klikkaa kuva suuremmaksi. Kuva. Klikkaa kuva suuremmaksi. Kuva. Klikkaa kuva suuremmaksi. Kuva. Klikkaa kuva suuremmaksi.