Eteenpäin astellen

Karjala Klubin kesäretki Lappeenrantaan

LÄHTÖ 10.6.2023 Helsinki klo 9,00 Kiasman edestä

PALUU Helsinkiin n. klo 20-21 (aika ei kovin tarkka)

HINTA: 135 e

Hintaan sisältyy:

Bussikuljetus

Kiertoajelu, opastukset, sisäänpääsymaksut

lounas

SISÄLLÖSTÄ:

Tutustuminen mm. Etelä-Karjalan taidemuseoon, jossa on Viipurin Taiteen ystäväin kokoelma sekä Etelä-Karjalan museoon, jossa Juha Lankisen aikanaan suunnittelema Viipurin pienoismalli.

ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT

Pekka Lehtonen

plehtonen1@elisanet.fi

Myöhemmin yksityiskohtaisemmat tiedot.

Etelä-Karjalan taidemuseo

Viipurin Taiteenystävien kokoelma on taidehistoriallisesti merkittävä. Siinä on edustettuna kotimaisia kuvataiteen mestareita. Tunnettuja Lappeenrannassa olevia teoksia ovat mm. Tyko Sallisen St.Malo vuodelta 1914, Victor Westerholmin Kymijoki vuodelta 1902 ja Pekka Halosen Koski ja Maisema Laatokalta 1900-luvun alusta. Lappeenrannan taidemuseossa on kaikkiaan 102 maalausta ja grafiikkaa. Painopiste on vanhemmassa suomalaisessa maalaustaiteessa.

Etelä-Karjalan museo

Etelä-Karjalan museo toimii Lappeenrannan linnoituksen pohjoiskärjessä, 1800-luvun alussa tykkivarikoiksi rakennetuissa makasiineissa. Rakennusten materiaalina on muista alueen uusklassisista tiilikasarmeista poiketen käytetty paikallista kalkkikiveä.

Museon kokoelmat pohjautuvat Lappeenrannan kaupunginmuseon, Viipurin kaupunginmuseon ja Käkisalmen museon kokoelmiin. Nykyisen Etelä-Karjalan lisäksi museon vastuulle kuuluu myös Neuvostoliitolle luovutettujen pitäjien historian tallettaminen ja esittely.

Etelä-Karjalan museon uusi perusnäyttely, Etelä-Karjalan tarina, toteutetaan Etelä-Karjalan museoon vaiheittain. Restauroitu Viipurin pienoismalli, Suomalaisen Viipurin elämästä kertova näyttelyosio ja Pusukioski ovat ensimmäiset avatut osat museon uudistuvasta perusnäyttelystä. Näyttelykokonaisuus valmistuu vuoden 2023 lopulla.

Etelä-Karjalan museon yhteydessä palvelee museokauppa, josta voi hankkia uniikkeja, museoiden kokoelmien pohjalta teetettyjä tuotteita.

Kutsu Karjala Klubin kevätkokoukseen 30.3.2023

Karjala Klubin ry sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 30. maaliskuuta 2023 klo 17.00.

Kokouspaikka Töölön kirjaston Mika Waltari–salissa. Topeliuksenkatu 6, 00250 HELSINKI.

Esillä sääntöjen 10 §:n mukaiset asiat.

Tervetuloa

HALLITUS

Kokouksen jälkeen Rajavartiolaitoksen raja- ja meriosaston osastopäällikkö, prikaatinkenraali Matti Sarasmaa alustaa aiheesta ”Suomen itärajan valvonta muuttuneissa olosuhteissa”.

Prikaatinkenraali Sarasmaan alustus alkaa klo 18.00.

 

Syyskokous 25.10.2022

Karjala Klubi ry:n syyskokous alkaa klo 16:30 Pasilan kirjaston auditoriossa.

Klo 18:00 Kirjailija Teemu Keskisarja kertoo yhtäläisyyksistä Ukrainan sodan ja Talvisodan välillä.
 

Kirjaston osoite Kellosilta 9

Lähelle pääsee esimerkiksi raitiovaunulla 7. Etäisyys Pasilan asemalta n. 400 -500 m.

Salivarauksen kannalta ennakkoilmoittautuminen esitelmätilaisuuteen olisi suotavaa, vaikka ei velvoittavaa. Tilaisuus on yleisölle avoin. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Pekka Lehtonen plehtonen1@elisanet.fi, 040-546 3806

Kirjaston yhteystietoja:

Osoite:
Kellosilta 9
00520 Helsinki

Kirjailija Teemu Keskisarja kertoo yhtäläisyyksistä Ukrainan sodan ja Talvisodan välillä 25.10.2022 klo 18:00 syyskokouksen jälkeen.

Kirjaston osoite Kellosilta 9 Lähelle pääsee esimerkiksi raitiovaunulla 7. Etäisyys Pasilan asemalta n. 400 -500 m. Salivarauksen kannalta ennakkoilmoittautuminen esitelmätilaisuuteen olisi suotavaa, vaikka ei velvoittavaa. Tilaisuus on yleisölle avoin. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Pekka Lehtonen plehtonen1@elisanet.fi, 040-546 3806 Kirjaston yhteystietoja: Osoite: Kellosilta 9 00520 Helsinki

Kesäretki Kotkaan

Lähtö 27.8.2022 Helsinki klo 9:00 Kiasman edestä
Paluu Helsinkiin n. klo 20

Hinta: 110€

Hintaan sisältyy:
Bussikuljetus
Langinkosken keisarillinen kalastusmaja, sisäänpääsymaksut & opastus,
Lounas ravintola Keisarinsatama,
1,5 h opas Kotkassa, kaupunkikierros & Sapokka,
Merikeskus Vellamo, sisäänpääsymaksut ja opastus, erityisopastus.

Sisällöstä:

Klo 11.00 -12.00 Langinkosken keisarillinen kalastusmaja

Kalastusmaja vuodelta 1889 on ainutlaatuinen kohde maailmassa. Keisari Aleksanteri III:n kalastusmaja on ainut Venäjän rajojen
ulkopuolella säilynyt keisariperheelle rakennettu rakennus. Kaikille keisarilliseen loistoon, kultaan ja hopeaan tottuneille on erikoinen
nautinto nähdä, miten vaatimattomasti keisariperhe halusi Suomen suurruhtinaskunnassaan aikaansa viettää.

 

Klo 12.15 – 13.15 lounas ravintola Keisarinsatama, Kotka

Kotkan Metsolassa (3 km keskustasta) sijaitseva Ravintola Keisarinsatama on luonnonkauniilla niemellä vain muutaman metrin päässä rantaviivasta; paikalla, jossa Kymijoki ja meri kohtaavat. Vanhat seinät kätkevät sisälleen nykyaikaisen 120-paikkaisen, tasokkaan seurustelu- ja ruokaravintolan. Buffet lounas: alkuruokana neljä erilaista salaattia, talon salaattikastike. Kaksi lämminruokavaihtoehtoa, perunat, kasvikset, leivät ja levitteet. Juomina jäävesi ja kotikalja. Kahvi, tee ja keksit.

Klo 13.15 – 14.45 opastettu kaupunkikierros & Sapokan Vesipuisto

Kotkan matkailuopas noutaa ryhmän ravintola Keisarinsatamasta. Matka jatkuu oppaan kanssa kaupunkikierrokselle. Kaupunkikierroksen aikana nähdään merkittävimmät nähtävyydet ja kuullaan tarinoita historiasta sekä tämän päivän elämästä Kotkassa. Kierroksen aikana tehdään pieni kävely Suomen palkituimmassa viheralueella, Sapokan vesipuistossa. Puiston hallitsevin elementti, vesi, on tuotu esiin monin eri tavoin: tasaisena ja rauhallisena vesipintana, puroina, lampina ja massiivisena esiputouksena. Puisto on suunniteltu niin, että kasvien kukinta jatkuu läpi kasvukauden.

Klo 15.00 – Merikeskus Vellamo

Tunnin opastettu kierros Merikeskus Vellamossa. Kierroksen aikana nähdään kumpikin museo: Suomen Merimuseo sekä Kymenlaakson Museo ja kuullaan tarinoita itse rakennuksestakin. Suomen Merimuseon perusnäyttely herättää värikkäästi eloon Suomen merenkulun historian ja esineistön. Kymenlaakson Museo kertoo elämänmakuisia tarinoita virran varrelta.

Vellamossa erityisnäyttely

Ihanuuksien ihmemaa – maisemia Ateneumin kokoelmista
22.4.-30.10.2022

Ihanuuksien ihmemaa – kesyttämätöntä luontoa ja ihmisen muovaamaa kulttuurimaisemaa tunnettujen suomalaistaiteilijoiden kuvaamana. Ateneumin kokoelmista kootussa näyttelyssä nähdään mm. Akseli Gallen-Kallelan, Fanny Churbergin, Hugo Simbergin, Venny Soldan-Brofeldtin, Pekka Halosen ja Magnus von Wrightin teoksia.

Meille järjestetty erityisopastus . Ateneumin  näyttelyssä (Ateneumissa työskentelevä taidehistorioitsija FM Eija Olsson).

Opastetun kierroksen jälkeen aikaa Vellamossa. Voi palata takaisin museon näyttelyihin, voi käydä matkamuisto-ostoksilla museokauppa Plootussa tai virkistäytyä omakustanteisilla kahveille ravintola Laakongissa.

Lähtö: klo 17:30

Paluu: Helsinkiin noin klo 20

Ilmoittautumiset

Pekka Lehtonen
plehtonen1@elisanet.fi
p. 040-5463806

Toivotaan ilmoittautumista hyvissä ajoin ennen määräpäiviä, jotta nähdään matkan kysyntä. Epävirallinen, sitoutumaton toivomus 15.6.22.
”Virallinen” ilmoittautuminen 1.8. mennessä allergia- yms ilmoituksin.
Maksu Karjala Klubin tilille 1.8. mennessä
FI32 1019 5000 4082 41
viite: 1232

Peruttu: Kevät kokous ke 20.4.22

 

Kevätkokous ja Teemu keskisarjan luento siirretään touko-kesäkuulle, koska kirjastoja uhkaa lakko 19.4.2022 alkaen. Kevätkokous alkaa klo 17:00 Pasilan kirjaston auditoriossa.

 

Klo 18,00 Kirjailija Teemu Keskisarja kertoo yhtäläisyyksistä Ukrainan sodan ja Talvisodan välillä.

 

Kirjaston osoite Kellosilta 9

Lähelle pääsee esimerkiksi raitiovaunulla 7. Etäisyys Pasilan asemalta n. 400 -500 m.

 

Salivarauksen kannalta ennakkoilmoittautuminen esitelmätilaisuuteen olisi suotavaa, vaikka ei velvoittavaa. Tilaisuus on yleisölle avoin. Ilmoittautumiset: Pekka Lehtonen plehtonen1@elisanet.fi, 040-546 3806

 

Kirjaston yhteystietoja:

Osoite:
Kellosilta 9
00520 Helsinki
Postiosoite:
Pasilan kirjasto, PL 52402, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

 

 

WIIPURI – YHDISTYS R.Y.
Sunnuntaina 24.4. klo 13.00 pidetään Wiipuri-salissa esitelmätilaisuus, jossa
Tampereen Yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg
esitelmöi teemasta ” Eurooppa, Nato ja Venäjä”. Tämän ajankohtaisempaa teemaa
ja parempaa asiantuntijaa tuskin voimme kuvitella. Sen vuoksi toivomme, että tulette
runsain joukoin kuuntelemaan ja keskustelemaan varmasti mielenkiintoisesta
alustuksesta.
Tilaisuudessa on totuttuun tapaan 10 €:n pääsymaksu, joka sisältää kahvi- ja
pullatarjoilun.

 

WIIPURI – YHDISTYS R.Y.

Toteutamme viime vuodelta siirtyneen Mikkelin matkan tiistaina ja keskiviikkona
17.-18.5.2022. Matkan pääkohteena on viime vuonna avattu Sodan ja rauhan keskus
Muisti. Sen lisäksi käymme tutustumassa ja nauttimassa lounaat Kyyhkylän
Kartanossa ja Kenkäveron vanhassa pappilassa. Bussi on ryhmän käytössä koko
matkan ajan. Ohjelmassa on varattu runsaasti aikaa omatoimiseen Mikkelin
matkanähtävyyksiin tutustumista varten. Koska hotellimme on ihan keskustassa,
kiinnostavimmat matkailukohteet ovat kävelyetäisyydellä.
Ilmoittautuminen matkalle 8.4.2022 mennessä Jorma Koistiselle sähköpostilla
jorma.koistinen@pp6.inet.fi tai puhelimella 050 570 4872.

Tervetuloa Karjala Klubin vuosikokoukseen tiistaina 7.12.2021 klo 17.  Kokous järjestetään etänä. Linkki kokoukseen lähetetään jäsenille sähköpostitse.
Peruttu: Tapaaminen kirjastotalo Oodissa Helsingissä kokoustila Kuutiossa.
Kokouksen esityslista ja materiaali on lähetetty jäsenille sähköpostitse 14.11.2021

Peruttu: Karjala Klubin virallisen vuosikokouksen jälkeen 7.12.2021 Wiipuri-yhdistyksen puheenjohtaja Jorma Koistinen esittelee yhdistyksen toimintaa. Samalla voimme keskustella mahdollisista yhteistyömuodoista.

Tervetuloa Karjala Klubin vuosikokoukseen 26.4.2021 klo 18. Tilaisuus järjestetään etäkokouksena Teams-yhteydellä.

Ilmoita osallistumisesta 19.4.2021 mennessä sähköpostitse osoitteeseen: karjala.klubi@gmail.com

Viestissä tulee ilmoittaa myös sähköpostiosoite, johon teams-linkki lähetetään.

 

Täynnä: Ilmoittaudu mukaan Ateneumin ajankohtaiseen Ilja Repinin näyttelyyn keskiviikkona 14.4.2021 klo 16. 

Ilmoittautumisen voi tehdä klubin sähköpostiin karjala.klubi@gmail.com ja oheen tulee liittää myös oma sähköposti. johon näyttelyn osallistumislinkki lähetetään.

20 ensin ilmoittautunutta pääsee mukaan. Tarvittessa järjestämme lisää opastuksia.

Voit osallistua etäopastetulle kierrokselle omalta kotisohvaltasi Opastus kestää 45 min. Opas on henkilökohtaisesti läsnä ja vastaa kysymyksiin.

Tilaisuus on jäsenille maksuton.

Opastus ohjataanTeams-alustan kautta. Teams-sovellusta ei tarvitse ladata: opastukselle voi liittyä myös selaimen kautta. Etäopastukselle osallistuessa verkon nopeuden tulisi olla vähintään 10 Mbit/s tai 4G-yhteys.

REPIN

Nykyisen Ukrainan alueella syntynyt Repin on Venäjän kuuluisin taidemaalari ja myös suomalaisten rakastama: hänen ateljeekotinsa oli Suomen puolella Terijoen Kuokkalassa vuosina 1903–1930.

 

PERUTTU: Karjala Klubin vuosikokous 28.3.2020

 

Karjala Klubin vuosikokous järjestetään 28.3.2020  Karjala-talon Laatokka-salissa ( 2.krs)

Käpylänkuja 1, Helsinki,  klo 16:30

 

PERUTTU: Ennen kokousta on Karjala Klubin ja  Karjalanliiton yhteinen esitelmätilaisuus Laatokka-salissa  klo 15:

 

PERUTTU:
Ilona Lahdelma:

Karjala-kertomuksen voima suomalaisen yhteiskunnallisen ajattelun muovaajana

 

Esitelmässä kerrotaan  aiheeseen liittyvästä tutkimusprojektista ja siinä voivat jatkossa kuulijatkin olla tutkimuksen kyselyyn osallistujina.

Tutkimus käsittelee Siirtokarjalaisten merkitystä suomalaiselle nyky-yhteiskunnalle sekä Karjala-kertomuksen voimaa suomalaisen yhteiskunnallisen ajattelun muovaajana.

Esitelmöitsijä  Ilona Lahdelma (s. 1988) on Oxfordin yliopistossa väitöskirjaansa valmistava poliittinen sosiologi. Hänellä on laaja kansainvälinen kokemus tutkijana, opettajana ja  konsultoijana (mm. Euroopan komissio).

 

Tilaisuuksia edeltää Karjalanliiton liittovaltuuston kokous, joka päättyy klo 14.

Ravintola Karelia ja kahvila ovat auki, että kahvit ja lounaat ehtii ennen nauttimaan

 

Tervetuloa

Hallitus

 

Tiedote Karjala Klubille

 

PERUTTU:
RETKI KOTKAAN 22.08.2020

Lähtö: Helsinki klo 08:00

Paluu: Helsinkiin klo 19:00

Ohjelmassa:

Langinkosken keisarillinen kalamaja,  kiertoajelu Kotkassa, Sopokan vesipuisto, Merikeskus Vellamo…. lounas ravintola Keisarinsatama..

Menomatkalla tarinaa  itään liittyvästä historiasta.

Langiskosken keisarillinen kalastusmaja

Sapokan vesipuisto

Merikeskus  Wellamo

 

Hinta:

Klubin jäsenet 50 e, muut 60 e

Hintaan sisältyy:

Sisäänpääsymaksut

kiertoajelu Kotkassa

bussikuljetukset

Lounas

opastukset ja matkanjohtajan palvelut

 

Lisätietoja:

Pekka Lehtonen

plehtonen1@elisanet.fi

040 -546 3806

Alustavasti voit paikankin varata vaikka myöhemmin tiedotetaan uudelleen

Syyskokous Pasilan kirjastossa: Irma Lähetkangas uudeksi puheenjohtajaksi

Kokous pidettiin 5.11.19.

Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Irma Lähetkangas, joka on kotoisin Pohjois-Karjalasta, Juuasta. Hän työskentelee n Maanmittauslaitoksen ylijohtajana. Varapuheenjohtajana jatkaa Pekka Lehtonen

Hallitukseen valittiin vuodelle 2020

 Jaana Kruth, Juhani Luhtanen, Vesa Putula, Jarmo Ratia, Jyrki Tiittanen

Kokouksen jälkeen sota- ja ilmailuhistorian asiantuntija Carl-Fredrik Geust kertoi talvisodan ilmataisteluista.

Menneitä muistellen

 

Kesäretki Kotkaan

Klubin kesäretki Kotkaan järjestettiin 27.8.2022

Matkaohjelmaan kuuluivat Langinkosken keisarillinen kalastusmaja, lounas ravintola Keisarinsatamassa, opastettu kaupunkikierros ja kävely Sapokan Vesipuistossa ja opastettu kierros Merikeskus Vellamossa, jossa näyttely Ihanuuksien ihmemaa – kesyttämätöntä luontoa ja ihmisen muovaamaa kulttuurimaisemaa tunnettujen suomalaistaiteilijoiden kuvaamana. Ateneumin kokoelmista kootussa näyttelyssä nähtiin mm. Akseli Gallen-Kallelan, Fanny Churbergin, Hugo Simbergin, Venny Soldan-Brofeldtin, Pekka Halosen ja Magnus von Wrightin teoksia.

Osallistujia oli noin 30 henkilöä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Langinkoski 27.8.2022

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sapokka 27.8.2022

 

Joulujuhla Karjala-talolla 3.12.2019
 

Tilaisuudessa Karjalaliiton hallituksen puheenjohtaja Pertti Hakanen kertoi meille Karjala-talon (Heimotalon historiasta. Taloa alettiin suunnitella 1956 ja se valmistui 1974. Monivaiheinen ja paljon aktiivisuutta vaatinut hanke, jossa rahoituksen hankkiminen ei ollut vähäisintä. Myös talkootyöllä oli iso rooli.

Nyt on suunnitteilla rakennuksen peruskorjaus ja mahdollisesti rakennetaan  kaksi lisäkerrosta, joihin voisi sijoittaa vaikkapa asuntoja opiskelijoille.

Ohjelmassa oli myös uuden puheenjohtaja Irma Lähetkankaan puheenvuoro ja Olavi Merraksen joulupuhe. Tunnelmaa ryyditettiin joulupuurolla ja yhteislauluin, joita veti Uspenskin kanttori Elia Pietarinen.

Tilaisuuden järjesti edellinen puheenjohtaja Mervi Laitinen, jolle kiitos puheenjohtajakaudesta sekä tilaisuuden onnistuneista järjestelyistä.

 

 

 

 

Karjala-Klubin esitelmätilaisuus oli tiistaina 5.11.2019 klo 18 Pasilan kirjasto, Auditoriossa

 

 

 

 

Carl-Fredrik Geust tekniikan tohtori ja sota- ja ilmailuhistorian asiantuntija.

Talvisodan ilmataistelut olivat osa käsittämätöntä selviytymistarinaamme

Marraskuun 30. päivänä alkoi talvisota, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Samana päivänä pommitettiin Helsinkiä 3 kertaa, jolloin mm Länsisatama Hietalahdessa, Teknillinen Korkeakoulu sekä osa Lönnrothin kadun seutua tuhoutuivat.

Tuo siviilikohteisiin hyökkäys johti Neuvostoliiton erottamiseen Kansainliitosta ja se oli maalle arvovaltatappio.

Talvisodan ilmataisteluista kertoi Karjala Klubin järjestämässä  avoimessa tilaisuudessa  Carl-Fredrik Geust tekniikan tohtori ja sota- ja ilmailuhistorian ehkäpä Suomen paras asiantuntija.

Tilaisuus järjestettiin Pasilan kirjastossa ja kuulijoita oli noin 70.

Talvisodan tarina kertoo käsittämättömästä  selviytymisestä. Esimerkiksi  lentäjä-ässä Jorma Sarvanto pudotti 6 pommikonetta samana päivänä 6.1.1940 ja se on ”maailman ennätys”. Taistelu tapahtui osin Sippolan kirkon yläpuolella, jossa samaan aikaan oli meneillään sankarihautaus, Geust kertoo.

Kun joukoilta puuttuivat radiot, viestitettiin viholliskoneiden lähestymisestä  lammen jäälle levitetyillä vaatteilla, jotka osoittivat suunnan, mistä  koneet ovat tulossa.

Ankaralla pakkasella piti metsiin hajautetut koneet saada käyntiin. Se tapahtui niin, että moottoriöljy kuumennettiin 100-asteiseksi ja sitten se  kaadettiin öljystä tyhjennettyyn moottoriin. Polttoaine tuotiin hevospelein.

Neuvostoliiton 5000 koneesta noin 2000 osallistui talvisotaan. Suomella oli sodan alussa 31 hävittäjää, 17 pommikonetta  ja 54 tiedustelukonetta. Ruotsista saapui  vapaaehtoinen lentolaivue. Koneita saatiin myös ulkomailta. Lisää koneita oli tulossa mm  Britanniasta, mutta ne eivät ehtineet perille.

Suomen tappiot olivat 47 konetta  ja 71 lentäjää, Neuvostoliiton vastaavat luvut noin 980 ja  895. Vähiä lentokoneita ei pääsääntöisesti käytetty hävittäjätaisteluihin vaan keskityttiin pommikoneiden tuhoamiseen.

Tilaisuudessa oli läsnä useita henkilöitä, joilla oli lapsena kokemusta sodasta tai joiden vanhemmat  tai isovanhemmat olivat sotiin osallistuneet, tästä saatiin useita muisteluita.

Irja Taskinen oli syntynyt Soanlahdella  mutta vietti lapsuutensa Jaakkimassa. Hänen isänsä oli yksi Hurricane- hävittäjien hakijoista Britanniasta Suomeen. Isä kaatui Aunuksen Nurmoilassa 1.7.1942, 5 kuukautta ennen Irjan syntymää.

Maija Karhilan mies, hävittäjälentäjä Kyösti Karhila,  lensi mm. yhteisissä operaatioissa saksalaisen Kuhlmey-ryhmän kanssa. Hän lensi 304  sotalentoa ja ampui alas 32 vihollisen konetta.

Calle  Geust  painottaa, että talvisota oli ilmavoimille koko puolustuslaitoksellemme  Suomen Suuri Isänmaallinen Sota. Tässä hän Venäjällä työskennelleenä  lainaa  venäläisten  käyttämää ilmaisua omista sodistaan,  sekä Napoleonin sodista että 2. maailmansodasta.

Asiantunteva  esitys oli tunteisiin vetoava osa Suomen tarinaa. Se sopi hyvin talvisodan 80-vuotismuisteluun.

 

Pekka Lehtonen

 

KARJALA KLUBIN TOIMINNASTA

Viimeisimpiä aktiviteetteja ovat olleet:

Retki Hyrskylän mutkaan Aira Samulinin vieraana,  esitelmätilaisuuksia : Antti Tuuri, Anna Kortelainen, Risto Volanen, Yrjö Kaukiainen

Retki Porkkalaan ja  retki  Dagmarin puistoon, Lappvikin Rintamamuseoon ja Hankoon sekä retki Viipuriin

Vierailu Eduskunnassa,  yritysvierailuja, osallistumisia muiden Karjala-seurojen ja Karjalan Liiton toimintaan ja tilaisuuksiin

Karjala Klubin sivulle pääsee googlaamalla Karjala Klubi

 

Kesäkuussa suuntasimme Hankoon

Karjalan Klubin kevätretki suuntautui Tammisaareen Källvikenin – Dagmarin puistoon, Hangon rintamamuseoon ym. Lähdimme matkaan Kiasman edestä yhteisellä bussilla klo 11.30. Takaisin Helsingissä olimme klo 20.30 samassa paikassa monta kokemusta rikkaimpina. Reissu oli  erittäin elämyksellinen ja kuulimme paljon maamme historiasta.

Mikä Dagmarin puisto? 

Nimensä tämä luonnonkaunis alue ja sen kuuluisa lähde on saanut Venäjän keisari Aleksanteri III:n tanskalaissyntyisen puolison Dagmarin mukaan. Keisaripari vieraili  alueella kahdeksan kertaa 1800-luvun lopulla. He ihastuivat seutuun ja paikallisväestö puolestaan Dagmariin. Dagmar, keisarinnana Maria Fjodorovna, oli viimeisen keisarin Nikolai II äiti. Suomen ystävä ja Suomessa erittäin suosittu.

Metsäpäällikkö Kåre Pihlström on kirjoittanut äskettäin  kiintoisan kirjan ”Källviken Dagmarin puisto”. Pihlström on paikkakuntalainen ja erittäin tarkasti perehtynyt sekä yleiseen että paikallishistoriaan ja omaa tietysti muutoinkin ainutlaatuisen paikallistuntemuksen.

Hänen opastuksellaan tutustuimme Källvikenin historiaan, erikoisuuksiin  ja kauniiseen luontoon. Aluetta koskettavat myös Krimin sota ja omat sotamme.

Rintamamuseo ja ortodoksikirkko osa ohjelmaa

Vierailimme myös Hangon Rintamamuseossa Lappohjassa, ja muistelemme talvisodan jälkeistä Hangon miehitystä.

Lisäksi tutustuimme Hangon ortodoksiseen Pyhien apostolienvertaisten Vladimirin ja Maria Magdaleenan kirkkoon. Kirkon syntykin liittyy keisariaikaan ja keisari Aleksanteri III :een, joka selviydyttyään juna-attentaatista v. 1888 määräsi rakennettavaksi runsaasti kirkkoja, yhtenä niistä Hankoon.

Hirvenpaistilla jaksoi reissata

Ruokailimme Villa Kosthållissa, jossa ruokalistalla hirvenpaistia.

Sääntömääräinen kevätkokous

Kevätkokous pidettiin 16.4.2019. Kokouksen asialistalla on sääntöjen mukaisesti lähinnä talousasiat, joita oli kokouksen päätöksen mukaan hoidettu asianmukaisesti ja hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus. Kevätkokoukseen osallistui 16 jäsentä.

Suomen tie itsenäisyyteen

Yhteiskuntatieteiden tohtori  ja historioitsija Risto Volanen esitelmöi aiheesta
 ”Suomen tie itsenäisyyteen”

Suomen tie itsenäisyyteen ei ole suinkaan vain julistus 6.12.1917. Vaan sitä edelsi ja seurasi pitkä ja monivaiheinen tapahtumien juonne alkaen jo Ruotsinvallan ajalta. Maailman politiikan myllerrysten ketjussa ja Suomen pyrkimyksissä: autonomia Venäjän yhteydessä,  sortovuodet, Venäjän vallankumous, Saksa, ensimmäinen maailman sota, poliittiset pyrkimykset Suomessa.  Myös joulukuun 6. jälkeen kansakunnan tulevaisuus on ollut historian puristuksessa: sisällissota, 20-30-luku, talvi- ja jatkosota jne.

 

Päivitetty 9.10.2019