11.8.2025

Arvo Kokkonen:
Kirjoitin sinulle kirjeen…

Syvennyin pitkästä aikaa jo kauan sitten edesmenneiden vanhempieni jäämistöön ja laatikoiden pohjalta löysin joukon kirjeitä, jotka olin tosin nähnyt aiemminkin. Käsin kirjoitettuja kirjeitä ja postikortteja. Olen saanut haltuuni myös eräitä kirjeitä sukulaisilta, jotka taas vanhempani olivat lähettäneet heille. Myös ajalta, jolloin itseäni ei ollut vielä olemassakaan. On onni, että on ollut äiti, joka säilytti ne. Kirjeet avaavat omaa karjalaista taustaani ja käsinkirjoitettujen kirjeiden lukeminen tuntuu kuin kirjoittaja itse puhuisi minulle.

”Karjalaiskirjeet” viittaavat karjalaiseen kirjeenvaihtoperinteeseen, erityisesti karjalaisten koti- ja perhekirjeisiin, jotka ovat olleet tärkeitä karjalaisen kulttuurin ja historian tallentamisessa ja välittämisessä. Nämä kirjeet kuvaavat usein arkielämää, tunteita ja kokemuksia, ja niillä on ollut suuri merkitys karjalaisen identiteetin ja kulttuuriperinnön säilyttämisessä. Kirjeet ovat auttaneet karjalaisia säilyttämään yhteyden toisiinsa ja kotiseutuunsa, erityisesti evakkomatkojen ja siirtolaisuuden aikana.

Käsin kirjoitettu kirje on iloinen, henkilökohtainen yllätys

Muistan hyvin, kuinka lapsuudessani vanhempani saivat kirjeitä kohtalotovereiltaan, ja kuinka arvokkaita nämä kirjeaarteet olivat. Niitä luettiin yhdessä useaan kertaan, näytettiin sukulaisille ja tutuille ja niistä keskusteltiin. Monesti suvun naiset vetäytyivät yhteiseen nurkkaan kirjeen ympärille puimaan kirjeen sisältöä. Lukuhetkestä tuli vierailun kohokohta.

Paperisessa, käsin kirjoitetussa kirjeessä on jotain selittämätöntä syvyyttä ja henkilökohtaisuutta. Sähköinen fontti on aina etäisempi. Iso osa kirjeiden viehätystä on se, että ne on yleensä kirjoitettu käsin. Toisen ihmisen tunnistaa jo käsialastakin. Koskettavia tervehdyksiä löytyy sota-ajalta esimerkiksi silloin joku ilmoittaa kirjoittavansa sairaalasta vasemmalla kädellä, kun kranaatti-iskussa oikea käsi oli haavoittunut.

Unohda meemit ja videon pätkät hetkeksi

Minkälaisen ”puumerkin” me jätämme jälkipolville viestien vaihdosta? Onko se joukko talletettuja tekstejä bittiavaruudessa, meemejä, valokuvia, videon pätkiä vai mitä? Voivathan nekin olla persoonallisia ja henkilökohtaisiksi tarkoitettuja, mutta kovin kliinisiä ja kylmiä tallenteita. Kun joulutervehdykseksi saa teksti- tai sähköpostiviestin, jonka liitetiedostossa saattaa vielä kaupallisesti tuotettu videonpätkä näyttää poron ja pukin matkaavan joululaululla höystettynä, alan tuntea itsenikin hölmöksi.

Pakko sanoa, että kyllä ennen oli paremmin, palatkaamme siis käsin kirjoitettuihin kirjeisiin ja kortteihin! Ja säilytetään ne tuleville sukupolville.

Tee se jo tänään – ilahduta läheisiäsi käsin kirjoitetulla kirjeellä kesäkuulumisten kera!

Arvo Kokkonen
puheenjohtaja