Pärssiset Karjalainen sukuni -webinaarisarjassa 14.10.2021
Karjalan Sivistysseura, Karjalan Liitto ja Karjalaisten Sukuyhteisöjen Liitto ovat syys- ja kevätkausina 2021–2022 järjestäneet kerran kuussa maksuttoman webinaarin sarjassa Karjalainen sukuni. Kaikki webinaarit on tallennettu ja niitä voi katsoa vapaasti jälkikäteen Karjalan Sivistysseuran YouTube-kanavalla.
Torstaina 14.10.2021 vuorossa olivat Pärssisten tarinat. Olavi Pärssisen otsikko on Pärssiset – karjalaisen suvun 500 sodan ja rauhan vuotta, Kyösti Pärssisen aihe on Pärssiset – idän ja lännen välissä 1600-luvun Karjalassa ja Vuokko Pärssinen-Tainion osuus Pärssisiä Venäjällä – Inkerin asuttajia, pietarinsuomalaisia ja punapakolaisia. Tallenteen alussa on valitettavasti teknisiä ongelmia, webinaari pääsee alkamaan, kun noin neljä minuuttia on kulunut.
Pärssisen Sukuseura oli Karjalan Liiton Viikon seura numero 4 vuonna 2021
Karjalan Liitolla on noin 360 jäsenseuraa. Joka viikko vuoden 2021 aikana Liiton puheenjohtaja Outi Örn nosti esille yhden jäsenseuran. Pärssisen Sukuseura ry oli ensimmäinen sukuseura Viikon seura -sarjassa. Käy kurkistamassa, sarja jatkuu ja on katsottavissa ainakin toistaiseksi myös jälkikäteen.
Siun ja miun – Viipurin läänin Pyhäjärvi -näyttely Sastamalan seudun museossa
Sastamalan seudun museossa oli 3.10.2020–31.8.2021 esillä näyttely Siun ja miun – Viipurin läänin Pyhäjärvi, joka perustui museon vuodesta 1959 kartuttamaan Pyhäjärvi-kokoelmaan. Se tutustutti kävijöitä Pyhäjärven maisemiin ja siirtoväen kokemuksiin. Näyttely on suunniteltu yhdessä Vammalan Karjalaseuran ja Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön kanssa.
Museo houkutteli vieraitansa herkistymään historian äärellä. Ja jos jokin herkistää, niin tämä Aatu Pärssisen pekureki. Se on pitkän evakkoreissun jälkeen viettänyt viime vuosikymmenet hiljaiseloa. Pieniä pekurekiä on käytetty varsojen kouluttamisessa, mutta lieneekö muutakin käyttöä somalle reelle keksitty?
Kokoustamista koronan varjossa – Pärssiset koolla Vammalassa 5.9.2020
Jännitystä riitti loppukesästä, kun odoteltiin, josko koronatilanne sallisi toukokuulta siirtyneen sukukokouksen pitämisen syyskuun alussa. Ja sallihan se, mutta taudin hälytysmerkit verottivat Vammalan seuratalo Seukulle lauantaina 5.9.2020 saapuneiden pärssisläisten määrää. Kokouspäivä sujui joka tapauksessa hyvässä hengessä ja käsidesiä käytellen.
Pärssisen Sukuseuran sukukokoukseen Vammalassa osallistui koronavuonna kolmisenkymmentä sukuseuran jäsentä. Turvavälit eivät tässä Kari Näriäisen Seukun rappusilla ottamassa kuvassa ihan toteutuneet, mutta sisällä seuratalon salissa oli väljää. Päivän ohjelma rakentui kesällä ilmestyneen Mitäs myö Pärssiset -sukukirjan ympärille. Lue Tyrvään Sanomien artikkeli (13.9.2020) "Uusi sukukirja paljastaa: Kaikki Pärssiset ovat samaa sukujuurta".
Mutta sitä ennen pidettiin varsinainen sukukokous, jossa käytiin Pentti Korkan johdolla läpi sääntömääräiset kokousasiat. Sukuseuran henkilövalintoja leimasi tehtäväkierto, ja iloksemme myös uusia tulokkaita saatiin mukaan hallitustyöhön. Olavi Pärssinen Tampereelta aloittaa puheenjohtajana toisen kautensa halituksessa ja varapuheenjohtajaksi valiittiin sukuseuran monivuotinen sihteeri Kyösti Pärssinen Helsingistä. Sihteeriksi sihteerin paikalle pääsee Vuokko Pärssinen-Tainio samaten Helsingistä. Taloudenhoitaja Eija Herlevi Orimattilasta siirtyy varajäseneksi, mutta vastaa vuoden loppuun asti jäsen- ja talousasioista. Vuoden 2021 alussa näihin tehtäviin tarttuu Viivi Pärssinen Lempäälästä. Viiivistä tuli sukukokouksessa hallituksen varsinainen jäsen. Myös Sakari Pärssinen Punkalaitumelta ja Tapio Pärssinen Helsingistä nousevat varalta varsinaisiksi jäseniksi. Tamperelaisen Kari Näriäisen hallituspaikka säilyy ennallaan. Näin hallituksessa oli vielä avoinna neljä varajäsenen paikkaa. Pienen kursailun jälkeen valituiksi tulivat Kalervo Ahvonen Rovaniemeltä, Kaarina Pärssinen Tuusulasta, Markku Pärssinen Sastamalasta ja Simo Pärssinen Forssasta.
Lounaan jälkeen Antero puhui Pärssisten varhaisvaiheista 1500–1600-luvun Muolaassa Matias Erosen esityksen pohjalta ja Kyösti kertoi karjalaisten historiasta aina aina Pähkinäsaaren rauhasta 1700-luvulle asti sukukirjan kirjoittajan näkökulmasta.
Sukututkimus ja sukuseuratoiminta jatkuvat kirjan valmistumisen jälkeenkin. Sukuseuran toimintasuunnitelmassa panostetaan sukututkimuksen ja aineiston keräämisen jatkamiseen. Muun muassa rajan taakse Venäjälle eri vaiheissa lähteneistä Pärssisistä pyritään hankkimaan lisää tietoa. Myös kotiseutumatkojen uudelleen aloittaminen elää toiveissa, kunhan paremmat ajat koittavat.
Pärssisten Sukuseuran 2020 kokous kutsui kaksi kunniajäsentä
Aamupäivän sääntömääräinen sukukokous eteni vakaasti kohti työjärjestyksen salaperäistä pykälää "Muut asiat". Tällä kertaa kyseessä oli sokeri pohjalla, sillä kokous kutsui sukuseuralle kaksi kunniajäsentä.
Sukuseuran ensimmäinen puheenjohtaja Antero Pärssinen Hollolasta luotsasi nuorta sukuseuraa tarmokkaasti vuosina 2008–2018 ja jatkoi hallitustyöskentelyä seuraavankin kauden ajan. Hänen kokemuksensa sukututkijana ja DNA-sukututkimuksen asiantuntijana on ollut korvaamattoman tärkeä sekä kirjahankkeelle että sukuseuran toiminnalle. Myös Seija Kaarina Pärssinen Heinolasta on ollut kaikkina vuosina sukuseuran kantavia voimia. Eikä sukukirjaa olisi olemassa ilman Seijaa. Kirjaan on päätynyt sukututkijan kolmikymmenvuotisen uurastuksen tulos, sillä Seija on nainen kirjan yli 2300 sukutaulun takana. Sukututkimus tosin ei koskaan tule valmiiksi, joten työ sen parissa jatkuu sukuseurassa kirjan valmistumisen jälkeenkin.
Samalla kertaa palkittiin myös sukukirjan päätoimittaja-kirjoittaja, sukuseuran sihteerin monipuolisissa töissä ahkeroinut Kyösti Pärssinen. Hän vastaanotti Vammalassa sukuseuran pöytästandaarin.
Pärssisen Sukuseuran hallitus kiittää ja onnittelee uusia kunniajäseniä! (Kuva: Kyösti Pärssinen)
Kyösti (oikealla) ja puheenjohtaja Olavi esittelevät koronakelpoista tervehdystä Karjalan vaakunan malliin. Seijaa, Anteroa ja Vuokkoa hymyilyttää.
Olavi valittiin Pärssisten uudeksi päälliköksi Kiikan Koukulla 5.5.2018
Pärssisen sukuseuran vaihtoi ensimmäisen kerran puheenjohtajaansa Sastamalan Kiikassa toukokuun ensimmäisenä lauantaina, kun seuraa 10 vuotta luotsannut Antero Pärssinen luovutti puheenjohtajuuden Olavi Pärssiselle Tampereelta. Sukukokous teki uusia valintoja myös seuran hallitukseen.
Hallituksen varajäseniksi valittiin uusina Viivi Pärssinen Lempäälästä, Tapio Pärssinen Helsingistä ja Matti Pärssinen Urjalasta. Vanhoina hallituksen jäseninä jatkavat Olavi Pärssisen lisäksi varapuheenjohtajana Marja Huovila Lahdesta, jäsen- ja talousasioiden hoitajana Eija Herlevi Vantaalta ja sihteerinä Kyösti Pärssinen Helsingistä sekä muina hallituksen jäseninä edellinen puheenjohtaja Antero Pärssinen Paimelasta, Vuokko Pärssinen Helsingistä ja varajäsenestä varsinaiseksi hallituksen jäseneksi valittu Kari Näriäinen Tampereelta. Sakari Pärssinen Punkalaitumelta ja Taisto Helle Espoosta jatkavat vanhoina varajäseninä. Varajäsenet saavat osallistua hallituksen kokouksiin yhtä lailla varsinaisten jäsenten kanssa.
Seuran ansioitunein sukututkija Seija Pärssinen luopui hallituspaikastaan, mutta kertoi jatkavansa aktiivisesti sukututkimuksen parissa ja ottavansa tietoja vastaan ainakin siihen asti, kun sukukirja saadaan valmiiksi.
Antero Pärssinen luovutti seuran standaarit ansioituneille seuran jäsenille Marja Koukulle ja Pentti Korkalle. Standaarinsaajista Kari Näriäinen ei päässyt paikalle.
Kaikkiaan Pärssisten väkeä oli sukukokouksessa koolla 47 ihmistä. Sukukokousennätystä ei määrässä tullut, mutta enemmän kuin parilla viime kerralla.
Marja ja Kaarle Koukku sekä heidän matkailutilansa loivat oivat puitteet mutkattomalle kokoontumiselle, kun kokoussääkin oli vielä perinteinen: aurinko paistoi.
Pärssisten sukutapaamisessa kuultiin mielenkiintoisia alustuksia kansanedustaja Hilja Pärssisen tuoreen elämäkerran tekijöiltä Armi Viidalta, Marjaliisa Hentilältä ja Matti Kalliokoskelta sekä hallituksen jäseniltä Vuokko Pärssiseltä, Antero Pärssiseltä ja Olavi Pärssiseltä. Kokouspaikan Kinnalan Koukun emäntä Marja Koukku (os. Pärssinen) kertoi puolisonsa Kaarlon kanssa kiinnostavasti siirtoväen asuttamisesta paikkakunnalle 70 vuotta sitten.
Vuosi 1918 oli yhdistävänä tekijänä aamupäivän esityksissä. Vuokko Pärssisen aloitti kertomalla kalterijääkäri Armas Pärssisen tarinaa, ja Antero Pärssinen kertasi Pyhäjärven aseman kahakkaa marraskuussa 1917, siis jo ennen itsenäisyysjulistusta ja sodan syttymistä. Vastakkain Pyhäjärvellä olivat Heikki Kaljusen johtama Viipurin työväen järjestyskaarti ja Jalmari Pusan komentama Pyhäjärven suojeluskunta.
”Vuonna 1918 kyseessä oli Vapaussota, siitä ei ole epäilystäkään. Tämän Pyhäjärven kahakan hyvä puoli oli, että se rauhoitti tilanteen Pyhäjärvellä. Sen ansiosta pahimmat paikalliset rettelöitsijät otettiin kiinni eikä tilanne päässyt kärjistymään”, Antero sanoi.
Iltapäivällä Olavi kertoi vielä mielenkiintoisista yhteyksistä, joita hän oli saanut Yhdysvalloissa eläviin suomalaisjuurisiin Pärssisiin. Antero ja allekirjoittanut kertoivat vielä lyhyesti dna-tutkimuksen tuloksista, joiden ansiosta on saatu yhteys muun muassa Yhdysvalloissa asuviin Coxeihin, joilla lienee yhteinen esi-isä Pärssisten kanssa jossain historian hämärässä.
Hilja, maailman ensimmäisiä naisparlamentaarikkoja
Häntä on vuosien mittaan tutkittu yllättävän vähän, ehkä juuri tuon näkyvän asemansa vuoksi vuonna 1918. Tuore elämäkerta paikkaa kuitenkin puutteita. Sodan jälkeen Hilja pakeni miehensä Jaakko Pärssisen (hääkuva oikealla) kanssa Venäjälle ja kärsi vankeusrangaistuksen palattuaan Suomeen parin vuoden kuluttua. Sen jälkeen hänet valittiin vielä eduskuntaan.