Pärssiset mukana Karjalainen sukuni -webinaarisarjassa 14.10. 2021
Karjalan Sivistysseura, Karjalan Liitto ja Karjalaisten Sukuyhteisöjen Liitto järjestävät kevät- ja syyskaudella 2021 kerran kuussa torstaisin klo 18 maksuttoman webinaarin sarjassa Karjalainen sukuni. Kaikki webinaarit tallennetaan ja niitä voi katsoa vapaasti jälkikäteen Karjalan Sivistysseuran YouTube-kanavalla.
Torstaina 14.10. vuorossa olivat Pärssisten tarinat. Olavi Pärssisen otsikko on Pärssiset – karjalaisen suvun 500 sodan ja rauhan vuotta, Kyösti Pärssisen aihe on Pärssiset – idän ja lännen välissä 1600-luvun Karjalassa ja Vuokko Pärssinen-Tainion osuus Pärssisiä Venäjällä – Inkerin asuttajia, pietarinsuomalaisia ja punapakolaisia. Tervetuloa mukaan! Sukujen tarinat jatkuvat 11.11. ja 9.12.2021. (Logo: Karjalan Sivistysseura)
Siun ja miun – Viipurin läänin Pyhäjärvi -näyttely Sastamalan seudun museossa
Sastamalan seudun museossa on 3.10.2020–31.8.2021 esillä näyttely Siun ja miun – Viipurin läänin Pyhäjärvi, joka perustuu museon vuodesta 1959 kartuttamaan Pyhäjärvi-kokoelmaan. Se tutustuttaa kävijät Vpl Pyhäjärven maisemiin ja siirtoväen kokemuksiin. Näyttely on suunniteltu yhdessä Vammalan Karjalaseuran ja Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön kanssa.
Museo houkuttelee vieraitansa herkistymään historian äärellä. Ja jos jokin herkistää, niin tämä Aatu Pärssisen pekureki. Se on pitkän evakkoreissun jälkeen viettänyt viime vuosikymmenet hiljaiseloa. Pieniä pekurekiä on käytetty varsojen kouluttamisessa, mutta lieneekö muutakin käyttöä somalle reelle keksitty?
Kuva: Markku Pärssinen
Kokoustamista koronan varjossa – Pärssiset koolla Vammalassa 5.9.2020
Sukukokouksen perinteinen ryhmäkuva otettiin Vammalan seuratalo Seukun portailla Kari Näriäisen kameralla.
Pärssisen Sukuseuran sukukokoukseen Vammalassa osallistui koronavuonna 2020 kolmisenkymmentä sukuseuran jäsentä. Turvavälit eivät tässä Seukun rappusilla otetussa kuvassa ihan toteutuneet, mutta sisällä seuratalon salissa oli väljää. Päivän ohjelma rakentui kesällä ilmestyneen Mitäs myö Pärssiset -sukukirjan ympärille. Lue Tyrvään Sanomien artikkeli (13.9.2020) "Uusi sukukirja paljastaa: Kaikki Pärssiset ovat samaa sukujuurta".
Mutta sitä ennen pidettiin varsinainen sukukokous, jossa käytiin Pentti Korkan johdolla läpi sääntömääräiset kokousasiat. Sukuseuran henkilövalintoja leimasi tehtäväkierto, ja iloksemme myös uusia tulokkaita saatiin mukaan hallitustyöhön. Olavi Pärssinen Tampereelta aloittaa puheenjohtajana toisen kautensa halituksessa ja varapuheenjohtajaksi valiittiin sukuseuran monivuotinen sihteeri Kyösti Pärssinen Helsingistä. Sihteeriksi sihteerin paikalle pääsee Vuokko Pärssinen-Tainio samaten Helsingistä. Taloudenhoitaja Eija Herlevi Orimattilasta siirtyy varajäseneksi, mutta vastaa vuoden loppuun asti jäsen- ja talousasioista. Vuoden 2021 alussa näihin tehtäviin tarttuu Viivi Pärssinen Lempäälästä. Viiivistä tuli sukukokouksessa hallituksen varsinainen jäsen. Myös Sakari Pärssinen Punkalaitumelta ja Tapio Pärssinen Helsingistä nousevat varalta varsinaisiksi jäseniksi. Tamperelaisen Kari Näriäisen hallituspaikka säilyy ennallaan. Näin hallituksessa oli vielä avoinna neljä varajäsenen paikkaa. Pienen kursailun jälkeen valituiksi tulivat Kalervo Ahvonen Rovaniemeltä, Kaarina Pärssinen Tuusulasta, Markku Pärssinen Sastamalasta ja Simo Pärssinen Forssasta. (Uuden hallituksen jäsenten yhteystiedot ovat täällä.)
Sääntömääräisen kokouksen päätteeksi seura kutsui kaksi ansioitunutta, pitkäaikaista toimijaansa kunniajäseniksi. Sekä Antero Pärssinen, sukuseuran puheenjohtaja 2008–2018, että Seija Pärssinen, sukuseuran aktiiveja alusta lähtien, ovat tehneet ensiarvoisen tärkeää työtä, eikä vähiten sukukirjan valmistumisen eteen. Samalla kertaa palkittiin myös sukukirjan päätoimittaja-kirjoittaja, sukuseuran sihteerin monipuolisissa töissä ahkeroinut Kyösti Pärssinen. Hän vastaanotti Vammalassa sukuseuran pöytästandaarin.
Lounaan jälkeen Antero puhui Pärssisten varhaisvaiheista 1500–1600-luvun Muolaassa Matias Erosen esityksen pohjalta ja Kyösti kertoi karjalaisten historiasta aina aina Pähkinäsaaren rauhasta 1700-luvulle asti sukukirjan kirjoittajan näkökulmasta.
Sukututkimus ja sukuseuratoiminta jatkuvat kirjan valmistumisen jälkeenkin. Sukuseuran toimintasuunnitelmassa panostetaan sukututkimuksen ja aineiston keräämisen jatkamiseen. Muun muassa rajan taakse Venäjälle eri vaiheissa lähteneistä Pärssisistä pyritään hankkimaan lisää tietoa. Myös kotiseutumatkojen uudelleen aloittaminen elää toiveissa, kunhan paremmat ajat koittavat.
Kyösti (oikealla) ja puheenjohtaja Olavi esittelevät koronakelpoista tervehdystä Karjalan vaakunan malliin. Vuokkoa, Anteroa ja Seijaa hymyilyttää.
Olavi valittiin Pärssisten uudeksi päälliköksi Kiikan Koukulla 5.5.2018
Pärssisen sukuseuran vaihtoi ensimmäisen kerran puheenjohtajaansa Sastamalan Kiikassa toukokuun ensimmäisenä lauantaina, kun seuraa 10 vuotta luotsannut Antero Pärssinen luovutti puheenjohtajuuden Olavi Pärssiselle Tampereelta. Sukukokous teki uusia valintoja myös seuran hallitukseen.
Hallituksen varajäseniksi valittiin uusina Viivi Pärssinen Lempäälästä, Tapio Pärssinen Helsingistä ja Matti Pärssinen Urjalasta. Vanhoina hallituksen jäseninä jatkavat Olavi Pärssisen lisäksi varapuheenjohtajana Marja Huovila Lahdesta, jäsen- ja talousasioiden hoitajana Eija Herlevi Vantaalta ja sihteerinä Kyösti Pärssinen Helsingistä sekä muina hallituksen jäseninä edellinen puheenjohtaja Antero Pärssinen Paimelasta, Vuokko Pärssinen Helsingistä ja varajäsenestä varsinaiseksi hallituksen jäseneksi valittu Kari Näriäinen Tampereelta. Sakari Pärssinen Punkalaitumelta ja Taisto Helle Espoosta jatkavat vanhoina varajäseninä. Varajäsenet saavat osallistua hallituksen kokouksiin yhtä lailla varsinaisten jäsenten kanssa.
Seuran ansioitunein sukututkija Seija Pärssinen luopui hallituspaikastaan, mutta kertoi jatkavansa aktiivisesti sukututkimuksen parissa ja ottavansa tietoja vastaan ainakin siihen asti, kun sukukirja saadaan valmiiksi.
Antero Pärssinen luovutti seuran standaarit ansioituneille seuran jäsenille Marja Koukulle ja Pentti Korkalle. Standaarinsaajista Kari Näriäinen ei päässyt paikalle.
Kaikkiaan Pärssisten väkeä oli sukukokouksessa koolla 47 ihmistä. Sukukokousennätystä ei määrässä tullut, mutta enemmän kuin parilla viime kerralla.
Marja ja Kaarle Koukku sekä heidän matkailutilansa loivat oivat puitteet mutkattomalle kokoontumiselle, kun kokoussääkin oli vielä perinteinen: aurinko paistoi.
Pärssisten sukutapaamisessa kuultiin mielenkiintoisia alustuksia kansanedustaja Hilja Pärssisen tuoreen elämäkerran tekijöiltä Armi Viidalta, Marjaliisa Hentilältä ja Matti Kalliokoskelta sekä hallituksen jäseniltä Vuokko Pärssiseltä, Antero Pärssiseltä ja Olavi Pärssiseltä. Kokouspaikan Kinnalan Koukun emäntä Marja Koukku (os. Pärssinen) kertoi puolisonsa Kaarlon kanssa kiinnostavasti siirtoväen asuttamisesta paikkakunnalle 70 vuotta sitten.
Vuosi 1918 oli yhdistävänä tekijänä aamupäivän esityksissä. Vuokko Pärssisen aloitti kertomalla kalterijääkäri Armas Pärssisen tarinaa, ja Antero Pärssinen kertasi Pyhäjärven aseman kahakkaa marraskuussa 1917, siis jo ennen itsenäisyysjulistusta ja sodan syttymistä. Vastakkain Pyhäjärvellä olivat Heikki Kaljusen johtama Viipurin työväen järjestyskaarti ja Jalmari Pusan komentama Pyhäjärven suojeluskunta.
”Vuonna 1918 kyseessä oli Vapaussota, siitä ei ole epäilystäkään. Tämän Pyhäjärven kahakan hyvä puoli oli, että se rauhoitti tilanteen Pyhäjärvellä. Sen ansiosta pahimmat paikalliset rettelöitsijät otettiin kiinni eikä tilanne päässyt kärjistymään”, Antero sanoi.
Iltapäivällä Olavi kertoi vielä mielenkiintoisista yhteyksistä, joita hän oli saanut Yhdysvalloissa eläviin suomalaisjuurisiin Pärssisiin. Antero ja allekirjoittanut kertoivat vielä lyhyesti dna-tutkimuksen tuloksista, joiden ansiosta on saatu yhteys muun muassa Yhdysvalloissa asuviin Coxeihin, joilla lienee yhteinen esi-isä Pärssisten kanssa jossain historian hämärässä.
Hilja, maailman ensimmäisiä naisparlamentaarikkoja
