Olavi on Kiikan poikia

Pärssisen sukuseuran uusi puheenjohtaja, silmälääkäri Olavi Pärssinen Tampereelta on vahvasti Satakunnan karjalaisia ja Kiikan omia poikia. ”Otetaan tavoitteeksi, että sukukirjamme on valmis vuoden kuluttua tästä”, uusi puheenjohtaja linjasi jämäkästi heti seuran ensimmäisessä hallituksen kokouksessa.

Olavi Pärssinen on syntynyt evakkomatkalla Vähässäkyrössä 1945, mutta vanhemmat, molemmat Pärssisiä, olivat kotoisin Viipurin läänin Pyhäjärven Kahvenitsasta ja Puikkoisista. Maanviljelijäperheen sijoituspaikaksi tuli Kiikka.

Olavi on käynyt oppikoulun Tyrvään yhteislyseossa ja valmistunut lääkäriksi Helsingissä, mutta tehnyt varsinaisen elämäntyönsä silmälääkärinä Jyväskylässä. Hän on eläkkeellä, mutta tekee edelleen likinäköisyyteen liittyvää tutkimusta Jyväskylän yliopiston terveystieteen laitoksella. Olavi Pärssisellä on vaimonsa Helenan kanssa kolme lasta ja viisi lastenlasta.

Sukuseuran edellinen puheenjohtaja, eversti evp. Antero Pärssinen johti sukuseuraa sen perustamisesta saakka kymmenen vuoden ajan. 

Uutta tietoa Pietarista

Martti ja Mikko olivat ensimmäiset Pärssiset, joista kerrottiin virallisissa asiakirjoissa 1600-luvun alussa. Miehet tulivat ilmeisesti Ruotsin valtakunnan puolelta Muolaasta tuolloin vielä Venäjän puolella olevaan Kahvenitsan kylään. Aika oli levotonta ja kohteli Karjalaa kovalla kädellä. Stolbovan rauhassa 1617 Pärssisten Kahvenitsa vaihtui taas osaksi Ruotsia.

  Pärssisten tarinaan tulee Martin ja Mikon jälkeen katkos, sillä Ruotsin hallinnossa puuttuu alueen asiakirjoja pitkältä ajalta. Suuri Pohjan sota alkaa, Venäjä nousee ja laajenee, isoviha vyöryy Suomeen 1700-luvun alussa.

  Martin ja Mikon jälkeläisistä on kuitenkin nyt saatu uutta tietoa Pietarista. Sieltä on saatu käyttöön vuodelta 1712 venäjänkielinen maakirja, jonka Suvannon seudun sukututkimuspiiri on käännättänyt suomeksi. Maakirjassa laajentumisaikeissa olleen Venäjän verottaja on tutkinut valloitettua Karjalaa vielä sodan jatkuessa, kun se on ollut osa Ruotsin valtakuntaa.

  Pärssisten kannalta verottajan kiinnostus on ollut onni, sillä maakirjan mukaan Kahvenitsassa asui 1712 neljä sellaista Pärssisen perhettä, joiden isännät olivat syntyneet edellisen vuosisadan puolivälin tienoilla: Antti, Juho Pekanpoika, Juho Juhonpoika sekä Mikko Pärssinen. Heidän perillisiään on elossa tänäkin päivänä.

  Asiakirjoista ei ole löytynyt suoraa linjaa Martista ja Mikosta jälkipolviin. Dna-tutkimuksen avulla sukuhaarojen rakennetta voidaan kuitenkin tarkentaa, ja nämä tarkentavat tutkimukset ovat parhaillaan tilauksessa ja tekeillä.