Mitäs myö Pärssiset!

Pärssisen sukuseuran jäsensivut. Tervetuloa!

 

Tunnuksemme

Sukuseura valitsi vuonna 2014 tunnuksekseen Kalervo ja Antti Ahvosen suunnitteleman logon.

Vaakunaselite

"Punaisessa kilvessä alainen, aaltokoroinen hopeahirsi, jonka alapuolella musta tyviö. Punaisessa osassa kultainen tähkämykiö ja tyviöosassa kultainen P-kirjain. Kilven alla heraldinen kultanauha, jossa sukuseuran nimi."

Sukuvaakunan symboliikan tekstillinen selitys

Sukuvaakunan kilven perusväritys kuvaa suvun alkuperäisten asuinsijojen olleen Karjalassa Karjalankannaksella. Kilven ylä- ja alaosan välissä on vaakatasossa hopeinen aaltoileva vyöhyke, joka symboloi Laatokan lainehtivaa ulappaa ja Vuoksen vesistön vuolasta virtaa. Yläosan kultainen tähkäkuvio kuvaa asuinseutujen viljavuutta ja suvun pääasiallista maanviljelyselinkeinoista taustaa varhaisilla asuinsijoillaan. Tähkäkuviosta voidaan johtaa myös suvun levinneisyys lukuisiiin eri sukuhaaroihin. Lisäksi siitä voidaan tulkita idästä nousevien runsaiden, kultaisten auringonsäteiden antama voima, joka on mahdollistanut suvulle laajenemisen ja runsaan levinneisyyden erilaisiin elämän muotoihin.
     Musta tyviosa symboloi isänmaallisuutta ja juurevuutta maahan, jota suku on kotiseudullaan kokenut. Tyviosan keskellä on kultainen sukunimen alkukirjain, joka kuvaa ja vahvistaa suvun voimakasta yhteenkuuluvuutta kaikkien sukuhaarojen kesken. Vaakunakilven alla on leveä kultainen nauhakoriste, jossa on sukuseuran nimi.

     Sukuvaakunan päätarkoitus on vahvistaa ja yhdistää suvun yhteenkuuluvuuden tunnetta kaikkien eri sukuhaarojen kesken ja toimia suvun keskeisenä symbolina.

     Sukuvaakunalla on kaksi merkittävää käyttötarkoitusta: sukuvaakunaa on mahdollista käyttää logona – ilman nauhareliefiä – asiapapereissa, leimasimissa ja pienissä muistoesineissä ja nauhareliefin kanssa täydellisenä sukuseuran lipussa, standaareissa ja kunniakirjoissa ynnä muissa virallisemmissa toiminnoissa

                            Kalervo Ahvonen

 

Tunnukselle ei ole haettu Suomen Heraldisen seuran hyväksyntää viralliseksi vaakunaksi.

 

Pärssisen Sukuseura ry:n säännöt

1  § Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Pärssisen Sukuseura ry ja kotipaikka Helsingin kaupunki. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä sukuseura tai seura.
 
2  § Tarkoitus ja toimintamuodot
Sukuseuran tarkoituksena on selvittää Pärssisen  suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta suvun jäsenten keskuudessa sekä tehdä sukuseura- ja sukututkimustyötä tunnetuksi ja muutenkin edistää kotiseututyötä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi sukuseura mahdollisuuksiensa mukaan
-  järjestää sukukokouksia, sukupäiviä, retkiä ja muita niihin verrattavia tilaisuuksia,
-  tukee sukua/sukuja koskevaa tutkimustoimintaa,
-  kerää ja arkistoi sukua/sukuja koskevaa tietoutta sekä jakaa tutkimus- ja perinnetietoa, sekä - harjoittaa seuran tarkoituksen toteutumista edistävää julkaisutoimintaa.
Toimintansa tukemiseksi sukuseura voi ottaa vastaan testamentattua ja lahjoitettua omaisuutta, perustaa rahastoja sekä asianomaisella luvalla järjestää varainkeräyksiä ja arpajaisia. Seura voi myös omistaa toimintansa kannalta tarpeellisia kiinteistöjä.
 
3 § Jäsenet
Sukuseuran jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka isän tai äidin puolelta on sukuun kuuluva tai joka avioliiton kautta on siihen liittynyt. Sukuseuran jäseneksi voidaan hyväksyä myös muu sellainen henkilö, joka on kiinnostunut sukuseuratoiminnasta.
Sukuseuran jäsenet hyväksyy hallitus. Jäsenyys alkaa, kun hallitus on hyväksynyt jäsenen ja hän on maksanut liittymismaksunsa sukuseuralle. Jäsenellä on oikeus erota sukuseurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla eroamisestaan sukuseuran kokouksessa.
Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää sukuseuran varsinainen sukukokous. Jäsenille, jotka eivät ennen tilikauden alkua ole täyttäneet kahdeksaatoista vuotta, voidaan määrätä muita jäseniä alempi jäsenmaksu. Sukuseuran hallitus voi myöntää vapautuksen jäsenmaksusta korkean iän, sairauden tai maksukyvyn huomattavan heikentymisen perusteella.
Hallituksen esityksestä voi sukuseuran kokous kutsua sukuseuran kunniajäseneksi henkilön, joka on erityisesti ansioitunut seuran toiminnassa tai muulla toiminnallaan edistänyt huomattavasti seuran tarkoituksen toteutumista. Kunniajäsen on vapaa jäsenmaksusta. 
Jäsenen erottamisesta päättää sukuseuran hallitus. Jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen sukuseuran kokouksen ratkaistavaksi ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle kuukauden kuluessa erottamisesta tiedon saatuaan.
Sukuseuran jäsen, joka ei ole vapaa velvollisuudesta suorittaa vuotuinen jäsenmaksu, katsotaan eronneeksi sukuseurasta, jos hän on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kolmelta viimeksi päättyneeltä kalenterivuodelta.
Sukuseuran jäsenluetteloa pitää seuran hallitus.
 
4 § Hallitus
Sukuseuran asioita hoitaa seuran hallitus, joka valitaan sukuseuran varsinaisessa sukukokouksessa.
Hallituksen  toimikausi on kahden varsinaisen sukukokouksen välinen aika.
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan sukuseuran puheenjohtajaksi ,varapuheenjohtaja, jota kutsutaan sukuseuran varapuheenjohtajaksi ja viisi muuta jäsentä ja heidän varajäsenensä.
Hallitusta valittaessa tulee pyrkiä sukujen eri haarautumien mukanaoloon hallituksessa. Hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuolelta seuran sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta, tai kun vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme  muuta hallituksen jäsentä. Hallituksen päätökseksi tulee mielipide, jota enemmistö kokouksessa kannattaa. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, paitsi vaaleissa arpa. Hallituksen kokouksista on pidettävä päätöspöytäkirjaa, jonka hallituksen kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittavat.
 
5  § Sukuseuran nimen kirjoittaminen
Sukuseuran nimen kirjoittaa seuran puheenjohtaja yhdessä varapuheenjohtajan kanssa tai jompikumpi heistä yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa.
 
6  § Tilit
Sukuseuran tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätökset tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomukset on annettava toiminnantarkastajalle tarkastettavaksi viimeistään kolme kuukautta ennen seuraavan varsinaisen sukukokouksen pitämispäivää.
Toiminnantarkastajan lausunto tilien ja seuran hallinnon tarkastuksesta on annettava hallitukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen edellä tarkoitettua kokouspäivää.
 
7  § Sukuseuran kokousten koollekutsuminen
Sukuseuran kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on joko postitettava jokaiselle jäsenelle tai julkaistava  hallituksen päättämässä sanomalehdessä. Postittamisen tai julkaisemisen on tapahduttava viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta.
 
8  § Sukuseuran kokoukset
Seuran varsinainen sukukokous pidetään joka toinen vuosi hallituksen määräämänä päivänä huhti–syyskuun aikana.
Seuran ylimääräinen sukukokous pidetään, kun seuran sukukokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti hallitukselta vaatii.
Seuran sukukokouksessa on jokaisella kunniajäsenellä, jäsenmaksusta hallituksen päätöksellä vapautetulla varsinaisella jäsenellä ja edellisen vuoden jäsenmaksunsa maksaneella varsinaisella jäsenellä äänioikeus. Jokaisella äänioikeutetulla on yksi ääni.
Seuran päätökseksi tulee, 10 §:ssä tarkoitettuja päätöksiä lukuun ottamatta, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan mielipide, paitsi vaaleissa arpa.
 
9 § Varsinainen sukukokous
Seuran varsinaisessa sukukokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus;
2. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
3. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa;
4. valitaan kaksi ääntenlaskijaa;
5. hyväksytään kokoukselle työjärjestys;
6. esitetään seuran tilinpäätökset, vuosikertomukset ja toiminnantarkastajan lausunto varsinaisten sukukokousten väliseltä ajalta;
7. päätetään tilinpäätösten vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä;
8. vahvistetaan toimintasuunnitelma seuraavalle varsinaisten sukukokousten väliselle kaksivuotiskaudelle, määrätään liittymismaksu ja vuotuiset jäsenmaksut seuraaville kahdelle kalenterivuodelle, vahvistetaan talousarvio kahden seuraavan tilikauden muodostamalle ajanjaksolle;
9. valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä ja heidän varajäsenensä;
10. valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja;
11.  muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli seuran jäsen haluaa saada jonkin asian seuran varsinaisen sukukokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä hallitukselle kirjallisesti niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
 
10  § Sääntöjen muuttaminen ja sukuseuran purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja seuran purkamisesta on tullakseen voimaan tehtävä seuran kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamista tai sukuseuran purkamista koskevan asian esillä olosta. Sukuseuran purkautuessa käytetään seuran varat seuran tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Sukuseuran tullessa lakkautetuksi käytetään varat seuran tarkoituksen edistämiseen.
 
11  § Muu päätöksenteko
Muussa päätöksenteossa noudatetaan niitä yhdistyslain säännöksiä, jotka sitovat kaikkia yhdistyksiä.
< marraskuu 2018 >
matiketopelasu
29 30 31 1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30 1 2
3 4 5 6 7 8 9