Mitäs myö Pärssiset on Vuoden Sukukirja 2020

Kuva: Eerika Näriäinen


Pärssisten kaksiosainen sukukirja Mitäs myö Pärssiset. Karjalaisen suvun 500 rauhan ja sodan vuotta ilmestyi koronakesänä 2020. Kirja on ensimmäinen yleisesitys Pärssisen suvun vaiheista. Ykkösosa (351 s.) sisältää historiaa, tarinoita ja henkilökuvia, toisessa osassa (743 s.) on yli 2 300 sukutaulua sekä niihin liittyvät pitäjänkuvaukset ja aakkoselliset henkilöhakemistot. Hakemistoissa on yhteensä noin 14 500 nimeä, joista Pärssisiä on lähes 4000. Muita tuttuja sukunimiä ovat mm. Kaasalainen, Haikonen, Akkanen, Inkinen, Javanainen, Karilainen, Kukko, Luukkanen, Musakka, Naskali, Näriäinen, Orpana, Pusa, Sassi, Tiira, Äijö...


Mitäs myö Pärssiset sukeltaa suvun varhaisvaiheisiin 1500-luvun Muolaassa. Sieltä suku haaroittuu 1600-luvulla Vpl. Pyhäjärven Kahvenitsaan sekä Käkisalmen ja Viipurin pitäjiin ja sittemmin Sakkolaan ja Räisälään. Pärssisen suvun vaellus heijastelee monen muunkin siirtokarjalaisen suvun kertomusta. Kirjassa on uutta tietoa ja tarinoita Pärssisistä idässä ja lännessä, kotona ja maailmalla. Olemme tavoittaneet sukulaisia Ruotsissa ja Pohjois-Amerikassa ja ensi kertaa on selvitetty myös Venäjän puolella asuneiden Pärssisten vaiheita Inkerinmaan asuttamisesta Stalinin vainojen vuosiin.

 

Mitäs myö Pärssiset valittiin 20.3.2021 Vuoden Sukukirjaksi 2020. Vuoden Sukukirja -kilpailun järjestää Suomen Sukututklmusseura. Tämä kilpailu oli järjestyksessä kolmaskymmenes. Dosentti Christer Kuvajan johtama nelihenkinen raati valitsi voittajan ja kaksi kunniamaininnan saajaa noin 30 osallistujan joukosta. Raati arvioi, että Pärssisen sukukirja "on huolellisen työn tulos ja siinä on kiitettävästi kiinnitetty huomiota historialliseen kontekstiin." Monipuolisessa ja kattavassa teoksessa on hyödynnetty myös geneettistä sukututkimusta. Kiitosta saivat selkeät sukutaulut, lähdeluettelo ja ammattimaisesti taitetun kirjan ulkoasu. 

 

Miten kirjan saa?

 

Postitse: Maksa 58,90 € Pärssisen sukuseuran tilille FI86 5152 0920 0210 99 ja kirjoita maksun viestikenttään oma nimesi. Hinta sisältää lähetyskulut (8,90 €). Kirjan hinta lähetettynä Ruotsiin on 71,90 € (postituskulut 21,90 €).
Ilmoita postitusta varten Viivi Pärssiselle (viivi.parssinen[at]gmail.com)
 
lähetyksen vastaanottajan nimi, matkapuhelinnumero, osoite ja toivottu noutopiste (postin automaatti tai posti). Lähetä sähköpostia etukäteen Viiville myös, jos haluat lähetyksen johonkin muuhun maahan tai sinulla on kysyttävää postikuluista. Huom! Voit säästää tilaamalla kerralla useamman sukukirjan. Yhden kirjaparin postituskulut ovat siis 8,90 €, kahden kirjaparin hinnaksi tulee 111,90 (lähetyskulut 11,90 €), kun kirjat postitetaan samaan kotimaan osoitteeseen.

Nouto: Jos asut sopivan matkan päässä, voit sopia noudon myös seuraavien sukuseuralaisten kanssa. Tällöin maksat 50 € joko käteisellä tai pankissa yhdistyksen tilille FI86 5152 0920 0210 99. Kirjoita maksun viestikenttään oma nimi ja "kirja saatu". 

  • Marja Koukku, Kiikan Kinnala, p. 050 401 1006
  • Olavi Pärssinen, Tampere, p. 040 587 6304, olavi.parssinen[at]top.fimnet.fi
  • Kyösti Pärssinen, Helsinki, p. 050 518 2709, kyosti.parssinen[at]almamedia.fi
  • Seija Pärssinen, Heinola, p. 044 541 1069, seija.parssinen[at]phnet.fi
  • Tapio Pärssinen, Helsinki, p. 050 354 4597, tapio.parssinen1[at]gmail.com
  • Antero Pärssinen, Paimela, p. 050 570 6575, tero.parssi[at]gmail.com
  • Eija Herlevi, Orimattila. p. 040 574 4582, eija.herlevi[at]gmail.com
  • Viivi Pärssinen, Lempäälä, p. 050 407 2860, viivi.parssinen[at]gmail.com 
  • Vuokko Pärssinen-Tainio, Helsinki, vuokkotainio[at]gmail.com

Pärssisen suku – suvun historia ja sukututkimus

Ennen sotia Pärssinen oli yleinen sukunimi Vpl Pyhäjärven, Käkisalmen, Räisälän ja Sakkolan pitäjissä Karjalankannaksella. Suvun vanhimmat tiedossa olevat asuinsijat sijaitsevat Muolaan Pärssilän kylässä, joka myöhemmin tunnettiin Kyyrölänä. Siellä on ollut Pärssisiä jo 1500-luvulla.
 
Sittemmin Pärssisen suvun kantapaikaksi muodostui Vpl Pyhäjärven Kahvenitsan alue. 
Pärssisistä on mainintoja Vpl Pyhäjärven asiakirjoissa 1600-luvulta lähtien. Suku on samalla vuosisadalla levinnyt Käkisalmen seudulle ja Inkerinmaalle ja 1700–1800-luvuilla Sakkolaan ja Räisälään. Myös Viipurin pitäjässä on ollut merkittävä Pärssisten keskittymä, josta on löydetty asiakirjatietoja 1600-luvulta alkaen. 
 

Muolaasta maailmalle

Ensimmäiset Pärssiset on Persin-nimisinä paikannettu Muolaan Pärssilään eli myöhemmin Kyyrölänä tunnettuun kylään 1500-luvulla. Petar Persin on merkitty Muolaan maakirjaan vuonna 1544. 

Muolaasta on 1500–1600-lukujen vaihteen tienoilla lähtenyt joukko asukkaita katsastamaan uusia asuinalueita. Antti ja Lauri Pärssinen mainitaan Valkjärven Valkiamatkassa 1580-luvulla ja Viipurin Samolan Mäkärlahdessa on asunut Pärssisiä viimeistään 1600-luvulla. Myöhemmin 1800-luvulla Viipurin seudun Pärssisiä on asettunut Porlammin kylään ja Viipurin kaupunkiin. Porlammin sukuhaarasta on aiemmin ilmestynyt kirja Porlammista maailmalle. Pärssisen suku (2000).

Varsinainen Pärssisten keskittymä alkoi muodostua 1600-luvulla Vpl Pyhäjärven Kahvenitsan, Puikkoisten ja Alakylän alueelle Kahvenitsanjärven ympärille. Osa Pärssisistä on matkannnut Käkisalmen seudulle ja sieltä sittemmin pohjoiseen kohti Lumivaaraa. Norsjoki ja Alapuusti olivat Pärssisten kyliä Käkisalmen maalaiskunnassa. 

Sakkolassa ensimmäiset Pärssiset tavataan 1700-luvulla Haparaisten ja Kuninkaanristin kylissä, ja 1800-luvulta lähtien Lapinlahti on ollut Pärssisten kotikontuja Sakkolassa. Räisälään on asettunut Pyhäjärveltä kotoisin olevia Pärssisiä 1800-luvulla, ensin Myllypellolle, myöhemmin Särkisaloon ja Näpinlahteen.

Tässä Maanmittaushallituksen tiekartassa vuodelta 1939 näkyvät karttaa suurennettaessa selkeästi Vpl. Pyhäjärven, Sakkolan ja Viipurin maalaiskunnan tärkeimmät Pärssisten kylät sekä tiet ja pitäjien rajat ennen talvisotaa. Myös osa Räisälän kylistä ja Muolaan Kyyrölä mahtuvat mukaan. Toisella karttalehdellä (6) näkyvät Räisälä, Vpl Pyhäjärvi – nimissä puutteita ja virheitä – Käkisalmen seutu ja Lumivaara. (Kartat: Doria).

Pärssiset ovat asuttaneet myös Inkerinmaata 1600-luvulta alkaen. Kirkonkirjatutkimuksen avulla Pärssisten sukuhaaroja on löydetty Pietarin Uudestakylästä (Zhernovka) ja Kelton Manuskalasta 1700-luvulta lähtien. Siirtolaisuutta on ollut myös länteen päin. Pärssisiä asuu nykyisin muun muassa Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Perinteinen sukututkimus ja sukututkimusohjelma

Digi- ja väestöviraston Nimipalvelun sukunimitilastossa on tällä hetkellä toistatuhatta Pärssistä. Lisäksi nimi on entisenä nimenä yli neljälläsadalla henkilöllä. Sukututkimuksen avulla olemme pyrkineet selvittämään kaikkien Pärssisten sukulaisuussuhteet.

Sukuseuralle on hankittu 100 vuotta ja sitä nuorempien henkilörekisteritietojen tutkimusoikeus Kansallisarkistolta. Seuralle on laadittu sukututkimusrekisteriseloste asioinnin varmistamiseksi eri viranomaisten arkistoissa. 

Pärssisen suvun sukututkimusten eri osasten kokoamisessa päätettiin ottaa käyttöön Sukujutut-ohjelma. Sukutietojen yhdistäminen käy näppärimmin, mikäli Pärssisten sukua eri tahoilla tutkivat käyttävät Sukujutut-ohjelmaa. Uutta tietoa ja korjauksia otetaan kuitenkin vastaan muissakin muodoissa - sukututkimus ei ole koskaan valmis. Tietoja kaivattaisiin edelleen varsinkin elossa olevista henkilöistä.

Sukututkijamme yhteystiedot:

Seija Pärssinen

Susisuontie 2 A 5, 18150 Heinola

puh. 044 5411 069

seija.parssinen[at]phnet.fi

Geneettinen eli DNA-sukututkimus

Seuramme jäseniä on ollut mukana DNA-sukututkimuksessa vuodesta 2014 alkaen. Vuoden 2016 alussa isälinjan testejä oli tehty seitsemän kappaletta. Niistä on varmistunut, että me kaikki Pärssiset olemme samaa sukukantaa.Yhteinen esi-isä löytyy ennen vuotta 1500 Karjalankannakselta, ilmeisesti Muolaasta. Testejä on tehty neljä Pyhäjärven Kahvenitsan sukuhaaroista ja yksi sekä Viipurin, Käkisalmen että Sakkolan sukuhaaroista. Lisäksi on tehty kolme testiä Kahvenitsan Pärssisten äitilinjoista. Serkkutestejä on tehty kahdeksalle henkilölle.
 
Olemme mukana sekä Suomi DNA -projektin että Karjala DNA -projektin ryhmässä, jossa pyritään selvittämään karjalaisen väestön geneettinen perusta ja mahdolliset Karjalaan tulosuunnat. 
 

Muistoja ja kuvia suvun vanhoista jäsenistä?

Onko sinulla vielä kirjaamatta muistoja suvun vaiheista tai vanhoista suvun jäsenistä? Tai onko hallussasi julkaisematonta tietoa sodan ajalta tai evakkomatkoilta? Löytyykö kätköistäsi vanhoja valokuvia?

Kirjoita muistot ylös, skannaa valokuvat ja lähetä ne sukuseuran hallituksen jäsenelle sukuarkistoa varten tai käytettäväksi sukuseuran myöhemmissä julkaisuissa. Muisteloita ja kuvia voidaan julkaista myös Pärssisen Sukuseuran kotisivuilla.