Heinjoen historia

Heinjoki kuului vuoteen 1868 kappeliseurakuntana Muolaan Pyhänristin seurakuntaan. Seurakunta ja kunta itsenäistyivät samana vuonna, eli 1868. Heinjoella oli 16 kylää: Heikurila, Hevossaari, Koprala, Kurvila, Kämärä, Kääntymä, Lahdenperä, Pienpero, Pihkala, Pilppula, Pirilä, Ristseppälä, Rättölä, Savastila, Tuokkola ja Vamppala.

Väkimäärä kunnassa vaihteli suuresti nälänhädän ja sotien takia. Vuonna 1654 oli kunnan alueella vain 86 asukasta. Jatkosodan aikana (1941-1944) paluumuuttajia oli 3134 henkilöä. Asutusta kunnan alueella on ollut jo varhain. Vanhin esihistoriallinen löytö on n. 9000 vuotta vanha. 1000-luvulta on myös rahalöytö.

Heinjoki menetettiin 13.3.1940 tehdyssä talvisodan rauhassa Neuvostoliitolle. Takaisinvaltaus jatkosodassa tapahtui syksyllä 1941. Uusi evakkotaival heinjokelaisille alkoi kesäkuussa 1944. Kunnan väestön pääelinkeino oli maa-, metsä ja karjatalous. Heinjoki oli myös tunnettu hevospitäjä.

Kansansivistystyö heräsi varsin varhain, koko maatammekin ajatellen, sillä kuntaan perustettiin kirjasto vuonna 1846 ja ensimmäinen kansakoulu vuonna 1874 kirkonkylään. Talvisodan (1939-1940) ja jatkosodan (1941-1944) aikana käytiin Heinjoellakin ankaria taisteluja. Talvisodan ajalta mainittakoon ns. Desanttisota, jossa nuoret suojeluskuntalaiset joutuivat taisteluihin venäläisiä laskuvarjosotilaita vastaan. Myös jatkosodan aikana käytiin ankaria valtaustaisteluja Kämärällä vuonna 1941.

 

Heinjoki nykyisin

Kansansivistystyö heräsi varsin varhain, koko maatammekin ajatellen, sillä kuntaan perustettiin kirjasto vuonna 1846 ja ensimmäinen kansakoulu vuonna 1874 kirkonkylään. Talvisodan (1939-1940) ja jatkosodan (1941-1944) aikana käytiin Heinjoellakin ankaria taisteluja. Talvisodan ajalta mainittakoon ns. Desanttisota, jossa nuoret suojeluskuntalaiset joutuivat taisteluihin venäläisiä laskuvarjosotilaita vastaan. Myös jatkosodan aikana käytiin ankaria valtaustaisteluja Kämärällä vuonna 1941.

HEINJOKI 1939

 

  • Sijainti Keski-kannaksella, n. 30 km Viipurista
  • Asukasluku 3669
  • Pinta-ala 342,1 km²
  • Pinta-alasta peltoa 4835 ha, niittyä 2775 ha, metsää ja suota ym. 24700 ha. Yksityisten omistamaa maata 25656 ha, puutavarayhtiöillä 3813 ha, valtiolla 2456 ha ja kunnalla / seurakunnalla 385 ha. Alueella yli 50 järveä tai lampea.