KURKIJOKI-SEURA RY:N SÄÄNNÖT                

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 

Yhdistyksen nimi on Kurkijoki-Seura ry.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on olla kurkijokelaisten keskinäisenä yhdyssiteenä ja vaalia kurkijokelaisuutta sekä Kurkijoen pitäjän muistoa ja perinteitä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

• järjestää kokouksia, esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia sekä muita sivistyksellisiä tai viihteellisiä tapahtumia
• tukee toimintansa tarkoitusta edistäviä hankkeita
• harjoittaa julkaisu- ja tiedostustoimintaa ja tekee yhteistyötä tiedotusvälineiden kanssa
• tekee yhteistyötä Kurkijoki-säätiön, Karjalan Liiton, Karjalaisen Nuorisoliiton ja muiden kurkijokelaisia ja karjalaisia perinteitä vaalivien ja edistävien yhteisöjen kanssa
• tekee rajan ylittävää yhteistyötä nyky-Kurkijoen sekä muiden tarkoituksenmukaisten venäläisten intressiryhmien kanssa
• järjestää matkoja ja retkiä
• ylläpitää rekisteriä seuran jäsenistä 

Yhdistys voi toimintansa tukemiseksi järjestää tilaisuuksia, toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä, ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja ja harjoittaa kahvila- tai ravintolaliikettä sekä kustannustoimintaa. Toimintaansa varten yhdistys hankkii tarvittaessa asianomaisen luvan.

3. Jäsenet

Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

Yhdistys voi kutsua kunniapuheenjohtajakseen tai kunniajäsenekseen henkilön, joka huomattavalla tavalla on tukenut sen toimintaa tai toiminut yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamiseksi.

Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen, joka rikkoo yhdistyksen sääntöjä, toiminnallaan tai käytöksellään haittaa yhdistyksen toimintaa tai muistutuksista huolimatta jättää jäsenmaksunsa suorittamatta.

4. Jäsenmaksu

Jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää yhdistyksen syyskokous. Alle 18-vuotiailta jäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

5. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 2–8 muuta varsinaista jäsentä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallitus kokonaisuudessaan on vastuussa yhdistyksen varojen käytöstä.

6. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen ovat oikeutetut kirjoittamaan yhdistyksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä muun hallituksen jäsenen kanssa.

7. Yhdistyksen tilikausi

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

8. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.  

Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Kevät- ja syyskokouksien yhteydessä voidaan järjestää jäsenistölle tarkoitettu tilaisuus.

9. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kymmenen (10) vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, sähköpostilla tai muulla yhdistyksen kokouksen päättämällä tavalla.

10. Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto

6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle

6. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet

7. valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja

8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

11. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

12. Muuta

Säännöissä mainitsemattomissa kohdin noudatetaan yhdistyslain säännöksiä.

KURKIJOKI-SEURA RY:N SÄÄNTÖJÄ TARKENTAVAT YLEISET TOIMINTAOHJEET

Kurkijoki-Seuran hallitus on kokouksessaan 1.12.2025 hyväksynyt nämä Kurkijoki-Seura ry:n sääntöjä täydentävät ja tarkentavat yleiset toimintaohjeet otettavaksi käyttöön luonnoksena (luonnosversio 0.7).  Toimintaohjeluonnosta voidaan täydentää ja päivittää pitkin toimintavuotta, ja kulloinkin käytössä oleva toimintaohjeluonnos on näkyvillä Kurkijoki-Seuran nettisivuilla. Kurkijoki-Seuran yleinen periaate on, että seuran toimintaympäristö koetaan turvallisena ja kunnioittavana, jossa jokainen voi tulla kuulluksi sekä tuntea olonsa tervetulleeksi, arvostetuksi ja yhdenvertaiseksi.

1. Kurkijoki-Seuran vuosikello  

Kurkijoki-Seuran hallitus esittelee vuosittain syyskokoukselle toimintasuunnitelman lisäksi 3 -vuotisen vuosikellon, joka pääpiirteittäin kuvaa ja rytmittää seuraavien vuosien tapahtumia ja toimintaa, ei kuitenkaan hallituksen tavanomaista hallitustyöskentelyä. Vuosikellon tapahtumien lukumäärät ja/tai painopistealueet voivat vaihdella eri vuosina, sillä niissä pyritään ottamaan huomioon sekä muu karjalainen että yleinen yhdistys- ja/tai yhteiskunnallinen toiminta.

2. Kurkijoki-Seuran osallistuminen ja seuran nimissä edustaminen

Kurkijoki-Seura osallistuu virallisesti vain niihin tapahtumiin ja toimintaan, joita seuran hallitus on vuosikellossa painottanut ja/tai kokouksissaan hyväksynyt. Näiden lisäksi seuran virallinen edustaminen sovitaan ja hyväksytään tarvittaessa tapauskohtaisesti etukäteen hallituksen kokouksessa. Kurkijoki-Seuraa voivat virallisesti edustaa aina kaikki hallitukseen kuuluvat seuran jäsenet. Mikäli seuraa edustaa virallisesti hallituksen ulkopuolinen henkilö, tulee asiasta, menettelytavoista ja mahdollisista kulukorvauksista sopia aina etukäteen seuran hallituksen kanssa. Seuran nimissä tehdyt viralliset edustamiset kirjataan joko etu- tai jälkikäteen hallituksen pöytäkirjoihin ja edelleen toimintakertomukseen.

3. Kurkijoki-Seuran aluetoiminta 

Kurkijoki-Seuran säännöissä on yhdistyksen kotipaikaksi määritelty Helsinki, mutta koska seuran jäsenistö asuu laajasti eri puolilla Suomea, myös seuran toiminta on valtakunnallista. Monille kurkijokisten sijoituspaikkakunnille on muodostunut aluetoimintaa. Tällaisia paikkakuntia ovat Helsingin lisäksi mm. Lappeenranta, Loimaa, Tampere ja Turku. Kullakin alueella toimivat henkilöt muodostavat aluetoimikunnan, joka keskuudestaan nimeää aluevastaavan ja hänelle varahenkilön. Heidän tulee olla seuran jäseniä, ja heidän nimensä ja yhteystietonsa ilmoitetaan seuran sähköpostiin (kurkijokiseura@gmail.com). Kyseiset tiedot päivitetään aina tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa.

Aluevastaavat vastaavat tapahtumien järjestämisestä ja sopivat niiden etukäteistiedottamisesta seuran hallituksen kanssa. Aluevastaavat vastaavat myös muusta riittävästä yhteydenpidosta ja raportoinnista seuran hallitukselle.  Aluetoimintaa voi järjestää yksin tai yhteistyössä muiden aluetoimikuntien tai seuran hallituksen kanssa. Mahdollisten tapahtumakulujen kattamiseen voi seuran hallitukselta anoa rahallista tukea. Hallitus voi tapauskohtaista harkintaa ja alueellista tasapuolisuutta noudattaen sekä käytettävissä olevien resurssien puitteissa myöntää tukea. Tukianomus summineen ja perusteluineen toimitetaan hallitukselle sähköpostilla (kurkijokiseura@gmail.com). Seuran hallituksen joko yksin tai yhdessä aluetoimikuntien kanssa järjestämät tilaisuudet ja tapahtumat suunnitellaan ja budjetoidaan erikseen. Aluetoiminta kirjataan hallituksen pöytäkirjoihin ja edelleen seuran toimintakertomukseen.

4. Kurkijoki-Seuran toimintakertomus

Toimintakertomus on yksi seuran sääntöjen mukaisista tilinpäätöstä täydentävistä asiakirjoista.  Toimintakertomus on myös tärkeä osa seuran viestintää. Sen avulla pystytään kertomaan jäsenistölle, millainen seura on ja minkälaista toimintaa sillä on ollut. Näin jäsenistölle syntyy parempi valmius osallistua seuran toiminnan arvioimiseen ja kehittämiseen. Seuran toimintakertomusta varten kukin aluevastaava toimittaa oman aluetoimikuntansa toimintakertomuksen seuran hallitukselle sen erikseen ilmoittamaan ajankohtaan mennessä. Olennaisten tapahtumien lisäksi toimintakertomukseen sisällytetään myös seuraa eri tilaisuuksissa virallisesti edustaneet henkilöt ja heidän tehtävänsä/roolinsa tilaisuudessa. Seuran jäsenen osallistuminen yksityishenkilönä eri yhdistysten tai yhteisöjen tilaisuuksiin kirjataan seuran toimintakertomukseen ainoastaan siinä tapauksessa, että asialla ja/tai tilaisuudella on yleistä tai yhteiskunnallista merkitystä. Tällöin on ko. henkilön itse huolehdittava siitä, että seuran hallitukselle on ajoissa toimitettu asiasta perusteltua ja täsmällistä tietoa.