TULEVIA TAPAHTUMIA

TAMPEREEN SEUDUN KURKIJOKELAISTEN KEVÄÄN TAPAAMINEN ti 8.4. klo 15.00

Paikka: Tampereen Karjala-seuran kerhotila Koulukatu 12. Sisäänkäynti talon takaa alakertaan. Oviopasteessa lisätietoa.

Teema: Tarinatuokio osanottajien Kurkijoki-kokemuksia muistellen! Voit osallistua leppoisaan jutusteluumme myös etänä alla olevasta Teams-linkistä:

Kurkijoki-Seura Tampereen seudun kevättapahtuma | Microsoft Teams | Pikakokous

Kahvi- ja teetarjoilu. Tervetuloa tarinoimaan! 

Ilona, Tero ja Erkki

"ETÄKOHVIT" SUNNUNTAISIN TEAMS-YHTEYDELLÄ

Seuraavan kerran 20.4.2025 (aiheena evakkomatkat ja evakkopaikkakunnat Talvisodan jälkeen) ja 18.5.2025 klo 17:00. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa: kurkijokiseura@gmail.com saadaksesi osallistumislinkin. 

SEURAAVA TAPAHTUMA ON TÄYTEEN VARATTU, MUTTA OMATOIMISESTI VOI YRITTÄÄ LIPPUJA VIELÄ VARAILLA EM. NÄYTÖKSEEN, JOS HALUAA "KURKJOKISIA" TAVATA... 

SUKUTUTKIMUSPIIRIN YHTEYDESSÄ ON AINA MYÖS MIELENKIINTOINEN ESITELMÄ ERILAISISTA, KURKIJOKEA TAI HIITOLAA KOSKEVISTA AIHEISTA, JOITA KANNATTAA TULLA KUUNTELEMAAN, VAIKKA EI SUKUTUTKIMUS KIINNOSTAISIKAAN!

MENNEITÄ TAPAHTUMIA

SEURAN KEVÄTKOKOUS KARJALATALOLLA JA ETÄYHTEYKSIN

Kurkijoki-Seura ry:n sääntöjen mukainen kevätkokous järjestettiin lauantaina 29.3.2025 klo 14 Karjalatalon Wiipuri-Salissa. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen mukaiset kevätkokoukselle kuuluvat asiat.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Luovutetussa Karjalassa oli kymmeniä kirkkoja, joista osa tuhoutui sodassa, ja loput jäivät rajan taakse. Mitä tapahtui näiden kirkkojen alttaritauluille? Mitkä niistä tuhoutuivat sodassa ja mitkä saatiin evakuoiduksi, ja mitä niille on sen jälkeen tapahtunut?

Lauantaina 1.3.2025 kello 14 Maarian pappilan tallissa ( Sorolaisenkatu 4, Turku) Hannu Lehtonen kertoi luovutettuun Karjalaan jääneiden luterilaisten kirkkojen alttaritauluista ja niiden kohtaloista sekä pelastettujen taulujen sodan jälkeisistä vaiheista. Lehtonen esitteli myös ne kirkot, joissa alttariseinällä oli jotain muuta kuin taulumuotoinen alttarimaalaus.

Esitelmässä kuultiin tarinoita myös näiden alttaritaulujen syntyvaiheista ja saatiin vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

- Mikä alttaritaulu maalattiin sodan keskellä kirkon sakastissa niin, että taiteilija joutui ajoittain pakenemaan kranaatteja kirkon kellariin?
- Minkä karjalaisen kirkon alttaritaulu on sen maalanneen taiteilijan teosluettelossa nimellä Mustialan taulu? Ja miksi? Mustialahan on kylä Tammelan kunnassa Kanta-  Hämeessä.
- Mitkä alttaritaulut evakuoitiin kahteen otteeseen?
- Minkä karjalaisen seurakunnan kirkkoherran tytär otti tehtäväkseen alttaritaulun maalaamisen, mutta huomasi tarttuneensa liian vaativaan tehtävään? Mikä oli hänen ratkaisunsa asiaan?
- Minkä kirkon alttariseinämaalaus oli paikallaan vielä ainakin vuonna 2016?

Ajatus aineiston keräämiseen syntyi korona-aikana

Hannu Lehtonen on vuosien mittaan vieraillut lukuisissa suomalaisissa kirkoissa kuvaamassa alttaritauluja, joista hän on sitten kerännyt taustatietoja. Tähän mennessä on syntynyt kaksi esitelmäkokonaisuutta alttaritaulujen aiheistosta. Korona-aikana, kun kirkkoihin ei päässyt kuvausmatkoille, syntyi ajatus kerätä eri lähteistä tietoja Karjalaan jääneiden kirkkojen alttaritauluista.

Hän otti yhteyksiä muun muassa karjalaisiin pitäjäseuroihin sekä niihin seurakuntiin ja museoihin, joihin evakuoituja tauluja oli sotien jälkeen sijoitettu. Kuvia kadonneista ja pelastetuista tauluista on löytynyt eri lähteistä. Tästä selvitystyöstä syntyi nyt nähtävä ja kuultava esitelmäaineisto.

Tilaisuudessa kuultiin esitelmän ohella myös laulu- ja musiikkiesityksiä, joita esittivät Merja Rintamaa-Lehtonen sekä Anne ja Pekka Leppälä.

Pöyväs oli myös kohvii ja piirait.

IDÄN MUSTIALA LUENTO JA KIRJANJULKISTAMISTILAISUUS 2.2.2025 

Tunnelmia Karjalatalolta "Idän Mustiala" - kirjan julkistamistilaisudesta.

Tilaisuudessa kuultiin FT Aleksi Ahtolan luento Kurkijoen Lopotissa sijainneen maatalousoppilaitoksen historiasta. Nuori lahjakas pianisti Siina Rehu esiintyi ja tilaisuudessa oli kahvitarjoilu. FT Aleksi Ahtola on tehnyt upean työn Mustialan perinneyhdistys ry:n toimeksiantona.

Kurkijoella toimi Suomen toiseksi suurin maatalouskoulu. Ahtola käsittelee erityisesti Kurkijoen Lopotissa sijanneiden maanviljelyskoulun (1874–1897), ylemmän maaviljelyskoulun (1897–1909) ja maamiesopiston (1910–1939) historiaa.

Nyt julkaistu tietokirja on varsin merkittävä ja kiehtova paneutuessaan aikanaan hyvin elinvoimaisen ja arvostetun maatalousoppilaitoksen historiaan. Koulun vaikutukset ulottuivat eri tavoin laajalti Laatokan Karjalan ympäristöön ja koko Suomen alueelle. Opintojen myötä Kurkijoelle muutettiin ja valmistuttua oppeja hyödynnettiin laajalti ammatillisesti.

Teoksen huolelliset lähdeviitteet ja liitteenä olevat Mustialassa säilyneiden vuosikurssien kuvataulut ovat kerrassaan innostavia! 

Kirjaa voi ostaa myös Kurkijoki-Seuran kautta hintaan 25€ (+ mahdolliset postituskulut 8,50€ kotimaassa)

FT AleksiAhtola ja Agrologien liiton toiminnnanjohtaja Anna Laitinen

TURUN KURKIJOKISTEN JOULUINEN TUPAILTA 9.12.2024

Turussa vietettiin jouluinen tupailta runsaan kahvipöydän tarjoilujen ja evakossa matkanneiden esineiden kertomusten parissa.  Ahti Kurri luki jouluevankeliumin Kurkjoven murtiel etäyhteyksien avulla. Katsottiin myös Antti Laukkasen drone-video Kurkijoelta. Pidettiin arpajaiset, kohviteltiin, haasteltiin ja lauettiin. Tilaisuudessa oli säestäjänä Vesa Ranki, jonka juuret ovat Kuolemajärven Seivästöllä.

 

​​​​​​​

TAMPEREEN KURKIJOKISTEN ALUETAPAAMINEN 12.11.2024

Helena Ryynänen kertoi vivahteikkaasti ja elävästi aiheesta Hevonen talvi- ja jatkosodassa.

​​​​​​​

SYYSKOKOUS 26.10.2024 KARJALATALOLLA JA ETÄYHTEYKSIN  

Kokouksessa oli esillä sääntömääräiset asiat. Seuralle valittiin uusina jäseninä hallitukseen Ava Sovijärvi Turusta, Juha Hyvärinen Mikkelistä, sekä Teea Mäkelä ja Outi Riikonen Helsingistä. Vanhoina jäseninä jatkavat Tero Vehviläinen Tampereelta ja Vesa Satamo Vantaalta. Puheenjohtajaksi valittiin edelleen Outi Terentjeff Säkylästä.

KURKIJOKELAISTEN 76. PITÄJÄJUHLA LOIMAALLA 10.-11.8.2024

Pitäjäjuhlien lauantaita vietettiin mutkattomassa tunnelmassa Kurkijoki-Museon pihapiirissä. Perinteisten työmenetelmien esittelyt, haitarimusiikki, kohvi- ja makkarakioski saivat kävijät juttutuulelle haastelemaan. Museon sisälle oli koottu varsinaisen museon näyttelyn lisäksi vain pitäjäjäjuhlien ajaksi taidenäyttely museon kokoelmiin kuuluvista Kurkijoki-aiheisista teoksista.

Sunnuntain juhla käynnistyi perinteiseen tapaan Karjalaisella messulla Kanta-Loimaan kirkossa. Seppelpartiot laskivat muistokukat Kanta-Loimaan ja Loimaan kaupungin hautausmailla. Päiväjuhla jatkui koulukeskuksessa tasokkain musiikkiesityksin. Netta Böök esitti juhlaluennon Kurkijoen Lopotin sodanjälkeisestä arkkitehtuurista. Loimaan kaupungin tervehdyksen toi valtiopäiväneuvos Olavi Ala-Nissilä. Päiväjuhlaa elähdytti myös Vuoden kylähullu Outi Räikkönen.

Pyykinpesua entisel viisii: Tiina Lehto, Hannele Rouhiainen ja Taina Suvila

Kyläseppä Juha Vuorinen työssään.

Seppelpartiot. Kurkijoki-Seura: Juha Hyvärinen, Raija Salo. Kurkijoki-Sääriö: Taina Suvila, Pekka Ahokas

EVAKKOTIE SOMEROLLA 30.6.2024

Kurkijoki-Seuran jäseniä osallistui Evakkotielle Somerolla. Evakkovaelluksen järjestivät Someron Karjalaseura ry ja Evakkolapset ry yhdessä somerolaisten yhdistysten ja yritysten sekä Someron kaupungin kanssa.

​​​​​​​

Lisätietoja kuuden kilometrin mittaisesta vaelluksesta löytyy esim. Kivennapa-Seuran nettisivuilta: Evakkotie. 

VANHAN KIRJALLISUUDEN PÄIVÄT SASTAMALASSA 28-29.6.2024

Vanhan kirjallisuuden päivät järjestettiin jo 40. kerran. Kurkijoki-Seura jakoi myyntipöydän Kurkijoki-Säätiön kanssa tuttuun tapaan. Hienoja keskusteluja syntyi kävijöiden kanssa. Erityinen vetonaula oli "Siirtokarjalaisen tie" -teossarja, jonka sivuilta moni löysi omaa sukuaan.

KARJALAISEN KULTTUURIN SUURTAPAHTUMA MIKKELISSÄ 15.–16.6.2024 SAIMAA STADIUMILLA

Valtakunnallisia Karjalaisia kesäjuhlat vietettiin Mikkelissä 15.-16.6.2024. Tapahtumassa viihdyttiin karjalaisen kulttuurin ja yhteisöllisyyden äärellä. 

Kurkijoki-Seura oli edustettuna Karjalaisilla messuilla yhteisellä osastolla Kurkijoki-Säätiön kanssa ja upeassa juhlakulkueessa.

KALLEHIN KURKIJOKI 

Sunnuntaina Turun Karjalatalolla 14.4.2024 klo 14.00 FT Ville Laakso kertoi alkaen mitä kuuluu Kurkijoen pitäjähistorian päivitysprojektille. Uutta ja päivitettyä tietoa on tutkimustyössä tullut esille!

Keväistä iltapäivää Kurkijoen historian ja kurkijokisten parissa sulostutti Lied-duo Inkeri Lintervo ja Karoliina Aaltonen. Inkeri ja Karoliina opiskelevat Turun Konservatoriossa ja ovat esiintyneet yhdessä puolitoista vuotta.

​​​​​​​

FT Ville Laakso esitelmöi Kurkijoen varhaisemmasta historiasta

RETKI MIKKELIIN 6.4.2024

Ovaskan sukuseuran ja Kurkijoki-Seuran yhteistyönä toteutettiin onnistunut retki Mikkelin. Kokopäivän retkellä ehdittin kokea vaikuttava vierailu Sodan ja rauhan keskus muistissa ja saatiin erittäin kattava ja asiantunteva opastus Mikkelin Maakunta-arkistossa sekä vaihtoehtoisesti Jalkaväkimuseossa.

NETTA BÖÖKIN VÄITÖSKIRJATUTKIMUS - KURKIJOKI-SEURA ONNITTELEE!

Netta Böökin väitöstutkimus tarkastelee arkkitehtuurin historian näkökulmasta, mitä tapahtui Kurkijoen kunnan kirkonkylälle sen jälkeen, kun se luovutettiin Neuvostoliitolle talvi- ja jatkosodan seurauksena vuosina 1941 ja 1944 on tarkastettu ja hyväksytty. 

Arkkitehtuurin historian alalla tutkimus on ensimmäinen, jossa selvitetään luovutetun Karjalan yksittäisen kylän kehitystä osana neuvostoyhteiskuntaa ja jossa äänen saavat myös suomalaisen kulttuurin aineelliset jäljet kohdanneet neuvostosiirtolaiset.

Tutkimuskohteena Kurkijoen entisen kirkonkylän tekee ainutlaatuiseksi se, että siellä on säilynyt poikkeuksellisen laaja sotaa edeltäneen ajan rakennuskanta, jonka vastaanottoa ja käyttöä tarkastelemalla avautuu näköaloja yksittäistä kylää laajempiin historian ilmiöihin ja pohjavirtoihin.

Kurkijoki-Seuran jäsenenä sinulla on mahdollisuus hankkia väitöskirja edullisemmalla jäsenetuhinnalla 35e (norm. 45e) Tiedekirjasta Snellmanninkatu 13, 00170 Helsinki tai Tiedekirjan verkkokaupasta https://tiedekirja.fi/fi/verkkokauppa. Asioidessasi paikalla myymällä mainitse jäsenetu. Mikäli tilaat kirjan verkkokaupassa, varmista jäsenetuhinta soittamalla Tiedekirjan myymälään nroon + 358 9 635 177