Ajankohtaista

Sortavalan Pitäjäseura ry viettää kesäjuhlaa su 28.7.19

ja kutsuu Sortavalan seudun asukkaita, heidän jälkeläisiään ja ystäviään viettämään juhlaa kanssaan Jyväskylän kristilliselle opistolle os. Sulkulantie 28.
Ohjelma:

09.00 Kunniakäynti Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä, Vanha hautausmaa, Taulumäki.
10.00 Päivän avaus ja hartaushetki, Antero Paananen ja Eija Rantatalo.
Kirkkokahvi
11-15.00 Pääjuhla kristillisellä opistolla, juontajana Erkki Pitkänen.
Tervetulotoivotus, Sort. Pitäjäseuran pj. Pirkko Veijo
Karjalaisten laulu
Juhlapuhe prof. Martti I. Jaatinen "Sanan mahti"
Kuoroesitys PiCCante, johtaa Jukka Parviainen
12.30-14.00 Lounastauko
14.00 Lauluja Karjalasta, Aki Hietala, säestys Eija Rantatalo
"Sortavala ennen ja nyt", FM Asta Ruokolainen kertoo kuvin muutoksesta Sortavalan seudulla
Karjalan kunnailla, yhteislaulu
n. klo 15 Kesäjuhla päättyy


Pääsymaksu 25€ (käteismaksu), sisältää ohjelman lisäksi kirkkokahvin, lounaan/jälkiruokakahvin ja Väinö Rusasen taidenäyttelyn.
Arpajaiset.
Hyvät ilmaiset parkkipaikat.
Saatavana myös joitain myyntituotteita, esim. kirjoja

Piirin piiraskilpailut 23.3.2019 Laukaassa, tulokset

Sarja alle 7 v. Tytöt          Lilli Pulli 6 v.             I 1+3 p
Sarja 7 -10 v. Pojat          Leevi Pulli 8 v.           I 1+3p
Sarja 7 –10 v. Tytöt          Lotta Hiltunen 9 v.    I 1+3 p
Sarja 10-15 v. Tytöt          Viivi Knuutila 13 v.     I 1+3p
”                                    Heli Penttinen 14 v.    II 1+2p
Naiset                Airi Kumpulainen Laukaa       I 1+3p
                          Seija Salminen Äänekoski      II 1+2p
                          Mirja Puttonen Laukaa          III 1+1p
Miehet               Erkki Jurvanen Laukaa           I 1+3p
                          Heino Mäkipää Lievestuore   II 1+2p

Ritva Jämsenin muistopalkinto:
Äänekoski          22 p
Laukaa              10 p
Lievestuore         3 p
vunukat ovat kaikki Äänekoskelta.

 

Laukaassa 23.03.2019

Kirsi Limatius piirin naistoimikunta


 

Piirin pilkkimestaruudet 2019 ratkottiin Keuruulla

Karjalan Liiton Keski-Suomen piirin pilkkimestaruuskilpailut pidettiin lauantaina 6.4.2019 Keuruun Poskijärvellä. Ilma suosi, aurinko paistoi koko päivän. Kinkamon Pirtti toimi oivallisena tukikohtana ja huolto pelasi. Kokonaissaalis oli yhteensä 10 041 g.

Tulokset:

Kilpailun suurin kala, ahven, Marja-Liisa Taipale, Äänekoski        1,141 kg

Naisten Joukkue Äänekoski: Taipale, Kurkinen, Wacklin              1,855 kg

Miesten Joukkue Äänekoski: Aliranta, Wacklin, Kinnunen            2,164 kg
 

Miehet:

1. Veikko Kaarnijärvi, Jämsä                      990 g

2. Esko Aliranta, Äänekoski                       861 g

3. Eino Jurvanen, Laukaa                          820 g

4. Pentti Wacklin, Äänekoski                      757 g

5. Erkki Jurvanen, Laukaa                          699 g

6. Väinö Jurvanen, Laukaa                         638 g

7. Heikki Pirttilä, Keuruu                             620 g

8. Juha Kinnunen, Äänekoski                     546 g

9. Juhani Ristolainen, Äänekoski                389 g

10. Paavo Lehtinen, Keuruu                       300 g

11. Jouko Pulli, Äänekoski                            66 g

12. Aulis Pajusaari, Keuruu                           16 g

13. Lauri Lindström, Äänekoski                     14 g

Olli Kinnunen, Äänekoski, ei punnittavaa
 

Naiset:

1. Aira Pirttilä, Keuruu                                1197 g

2. Marja-Liisa Taipale, Äänekoski               1193 g

3. Kyllikki Kurkinen, Äänekoski                    353 g

4. Pirkko Wacklin, Äänekoski                      305 g

5. Marjatta Pulli, Äänekoski                        255 g

6. Hely Lehtinen, Keuruu                              22 g

Tyyne Pulli, Äänekoski ja Mervi Kinnunen, Äänekoski eivät saaneet valitettavasti punnittavaa.

 

Sää suosi pilkkijöitä

Onpa iso, Marja-Liisa Taipaleen ahven 1141 g, Heikki Pirttilän punnituksessa.

Marja-Liisa Taipaleen voittoahven 1141g

Evakkotaival - Karjalan siirtoväen tarina

Vuonna 2019 tulee kuluneeksi 80 vuotta ensimmäisestä evakkotaipaleesta. Juhlavuoden suurteos kertoo jälkipolville, millainen oli Karjalan maa, mitä karjalaiset sotavuosina kokivat ja kuinka evakuoinnit ja asuttaminen toteutettiin. Teoksen kuvitus on ennen näkemättömän runsas ja laadukas.
Tämä nahkaselkään sidottu teos on vuosien työn tulos ja todellinen aarre jälkipolville. Sitä on ennakkoon varattu jo yli 500 kappaletta. Koska kirjasta ei oteta uusintapainosta, haluamme varmistaa että aiheesta kiinnostuneet saavat kyseisestä teoksesta tiedon.

Halutessasi lisätietoja toimi välittömästi ja ota yhteyttä KUSTANTAJAN YHTEYSHENKILÖÖN KARI KINNUSEEN PUH NRO 045 112 3500 TAI EMAIL kari.kirja@hotmail.com. 

Yhteydenotto ei velvoita teoksen hankintaan. Kyseistä teosta eivät markkinoi kirjakaupat.

 

Suomi menetti Karjalan mutta ei karjalaisuutta!

Sadattuhannet suomalaiset joutuivat pakenemaan sotaa vuosina 1939-44, monet kahdesti. On mahdotonta kuvitella hätää ja surua, jota evakkotaipaleella tunnettiin. Kirjailija Laila Hirvisaari kertoo kirjassa lähdöstään kuusivuotiaana sotaorpona evakkoon. Hänen tarinansa muistuttaa, kuinka laaja oli evakkokokemusten kirjo: pelkoa, turvaa, halveksuntaa, myötätuntoa, toivoa, epätoivoa. Raskaiden rauhantekojen jälkeen noin 404 000 karjalaista asutettiin sotien koettelemaan ja köyhdyttämään maahan, josta oli lohkaistu noin kymmenosa.
Historiantutkija, ft Keijo K. Kulha selvittää kattavasti, kuinka väestönsiirrot ja valtava asutustyö toteutettiin ja miten lähes mahdottomalta tuntuneessa tehtävässä onnistuttiin. Valtaosa karjalaisista menetti kaiken kahdesti. Kun jatkosodan aikana oli Karjalan pellot taas saatava tuottamaan, useimmat perheet palasivat, kyntivät nurmettuneet peltonsa ja rakensivat uuden kodin entisten raunioille.

Teos muistuttaa, kuinka ratkaisevaa oli karjalaisten oma-aloitteisuus ja aktiivisuus.  Karjalan Liitto, joka perustettiin vuonna 1940 siirtoväen edunvalvontajärjestöksi,  on kehittynyt suureksi kulttuuri- ja harrastusjärjestöksi. 

Karjalan Liiton puheenjohtaja Pertti Hakanen kertoo teoksessa järjestön merkityksestä sekä monipuolisesta toiminnasta. Karjalaisuus ei sotien jälkeen kuihtunut, vaan on mittaamattomasti rikastuttanut suomalaista kulttuuria. Tietokirjailijat Sari Savikko ja Hanna Pukkila-Toivonen  esittelevät kirjassa kaikki Karjalan kunnat, jotka jatkosodan rauhanteon jälkeen jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle kokonaan tai niin suurelta osin, että ne lakkautettiin. Rajan taakse jäi kymmeniä virkeitä pitäjiä, kaksi kehittyvää kauppalaa sekä kolme kaupunkia, joilla oli rikas historia ja lupaava tulevaisuus. Paljon kärsineet ja uhranneet karjalaiset eivät vaipuneet katkeruuteen eivätkä toimettomuuteen, vaan olivat eturintamassa rakentamassa sotien jälkeistä Suomea.

Hinta: 280 eur. (osamaksulla 20 eur/kk tai 40 eur/kk)  (Lahjakirja vielä neuvoteltavissa kaupanpäällisiksi ennakko-ostajille.)  Kirja postitetaan ja maksetaan vasta tilauksen yhteydessä.

KIRJOITTAJAT

Historiantutkija, FT Keijo K. Kulha

Karjalan Liiton puheenjohtaja Pertti Hakanen

Tietokirjailija Hanna Pukkila-Toivonen

Tietokirjailija Sari Savikko

Kirjailija Laila Hirvisaari

 

Kirjan koko 250 x 300 mm • 496 sivua • n. 360 koskettavaa kuvaa, nahkaselkä pintein • foliointi edessä, selässä ja takana

Kattava henkilö- ja paikannimihakemisto

Avainlipputuote, painettu Porvoossa suomalaiselle paperille 

1939 numeroitua kappaletta

Numero 1 varattu Karjalan Liitolle