Kuva Sakari PärssiseltäSuku – historia ja tutkimus

Pärssinen oli Karjalankannaksen Vpl Pyhäjärven, Käkisalmen, Räisälän ja Sakkolan alueen yleisiä sukunimiä.  Pärssisen suku on kaiken todennäköisyyden mukaan lähtöisin Muolaan Pärssilän kylästä, joka myöhemmin tunnettiin Kyyrölänä.
Pärssilästä on 1500-1600-lukujen vaihteen tienoilla lähtenyt suuri joukko asukkaita katsomaan uusia asuinalueita. Tällöin yksi Pärssisen sukuhaara on Valkjärven kautta siirtynyt Viipurin Porlammin seudulle, suurin haara Vpl Pyhäjärven alueelle, josta osa jo aika aikaisessa vaiheessa jatkanut Käkisalmen alueelle.
Suvun kantapaikkana voitaneen pitää Vpl Pyhäjärven Kahvenitsan, Puikkoisten ja Alakylän alueita Kahvenitsan järven ympärillä, josta sukuhaarat ovat levinneet sitten varsin laajalle ja erityisesti Räisälän ja Sakkolan suuntaan, laaja haara myös Lumivaaran alueelle.
Kuva on Sakkolan Lapinlahden Pärssisten vanhin perhepotreitti vuodelta 1915. Kuvan on luovuttanut Sakari Pärssinen. 

Muolaalta maailmalle

Ensimmäiset Pärssiset on Persin-nimisinä paikannettu Muolaan Pärssilän eli myöhemmin Kyyrölänä tunnettuun kylään 1500-luvulle. Petar Persin on merkitty Muolaan maakirjaan vuonna 1544. Sieltä sukua on levinnyt Pyhäjärvelle Kahvenitsan alueelle ja edelleen pohjoiseen Käkisalmen ja Lumivaaran seuduille, naapurikuntiin Räisälään ja Sakkolaan sekä etäämmälle Viipurin maalaiskuntaan. Muolaan maakirjassa on maininnat Antti Pärssinen ja Mikko Pärssinen vuonna 1604.
Muolaasta on 1500-1600-lukujen vaihteen tienoilla lähtenyt joukko asukkaita katsomaan uusia asuinalueita. Tällöin yksi Pärssisen sukuhaara on Valkjärven kautta siirtynyt Viipurin Porlammin seudulle, suurin haara Vpl. Pyhäjärven alueelle, josta osa jo aika aikaisessa vaiheessa jatkanut Käkisalmen alueelle.
Suvun kantapaikkana voitaneen pitää Vpl Pyhäjärven Kahvenitsan, Puikkoisten ja Alakylän alueita Kahvenitsan järven ympärillä, josta sukuhaarat ovat levinneet sitten varsin laajalle ja erityisesti Räisälän ja Sakkolan suuntaan, laaja haara myös Lumivaaran alueelle.

Pärssisten sukututkimukset

1. Perinteinen sukututkimus 
ja käytettävä tutkimusohjelma
Pärssinen nimellä on väestörekisterissä toistatuhatta henkilöä. Lisäksi nimi on entisenä nimenä lähes viidelläsadalla henkilöllä. Sukututkimuksella pyritään selvittämään näiden kaikkien sukulaisuussuhteet. Työtä jatketaan olemassa olevien tutkimusten ja selvitysten antamalta pohjalta.
Sukuseuralle on hankittu 100 vuotta ja sitä nuorempien henkilörekisteritietojen tutkimusoikeus Arkistolaitokselta. Seuralle on laadittu Sukututkimusrekisteriseloste asioinnin varmistamiseksi eri viranomaisten arkistoissa. Jokainen sukututkija hankkii vastaavat luvat itselleen ja laatii oman sukututkimusselosteen
Pärssisen suvun sukututkimusten eri osasten kokoamisessa on jo aiemmin päätetty ottaa käyttöön Sukujutut-ohjelma sitä ennen käytetyn Suomen Sukututkimusseuran  Sukuohjelmisto 2004:n sijasta. Vaihdos on tehty siksi, koska ko. 2004 ohjelmaa ei enää ole aikoihin päivitetty eikä kehitetty sen luoneen ohjelmistokehittäjän kuoltua ja ohjelma jäämässä vähitellen kokonaan pois käytöstä. Toivotaan, että Pärssisten  sukua eri tahoilla tutkivat käyttäisivät Sukujutut-ohjelmaa. Tällöin tietojen yhdisteleminen on mahdollisimman helppoa ja saamme nopeasti koottua yhteen kaikki Pärssisistä tehdyt tutkimukset.
2. Tilastoja talvella 2016
Sukukirjaa varten on koottu tietoja 18 836:sta henkilöstä, joista on muodostunut  2 975 sukutaulua. Tiedot on koonnut  Seija Pärssisen koneelleen Sukujutut-ohjelmalla.
Seijan yhteystiedot ovat 
Susisuontie 2 A 5,18150 Heinola, 
puh. 044 5411 069, 
seija.parssinen@phnet.fi
Tietoja tarvitaan edelleen nimenomaan nykyään elävistä henkilöistä. Asiakirjoista ja painetusta tekstistä saatavat tiedot rajoittuvat käytännössä 1968–1970 tehtyyn Siirtokarjalaisten tie -nimisen kirjan osiin 1–4.
Sukukirjan teossa tarvitaan lisäksi valokuvia eri sukuhaaroista ja perheistä. Kuvia ottaa vastaan Seija ja niitä voi tuoda mukanaan Pärssisen Sukuseuran sukukokoukseen 22. 5. 2016 Kangasalan Äijälään siellä skannattavaksi. Saat siis kuvasi mukaan kotiin lähtiessä!
3. Geneettinen eli DNA-sukututkimus
Seuramme jäseniä on ollut mukana DNA-sukututkimuksessa vuodesta 2014 alkaen. Vuoden 2016 alussa isälinjan testejä oli tehty seitsemän kappaletta. Niistä on varmistunut, että me kaikki Pärssiset olemme samaa sukukantaa.
Yhteinen esi-isä löytyy ennen vuotta 1500 Karjalankannakselta, ilmeisesti Muolaasta. Testejä on tehty neljä Pyhäjärven Kahvenitsan sukuhaaroista ja yksi sekä Viipurin, Käkisalmen että Sakkolan sukuhaaroista. Lisäksi on tehty kolme testiä Kahvenitsan Pärssisten äitilinjoista. Jatkossa tulee tehdä muutamia tarkentavia testejä sekä ehkäpä laajemmin ns. serkkutesti.
Olemme osana sekä Suomi- että Karjala-DNA-ryhmää, jossa pyritään selvittämään karjalaisen väestön geneettinen perusta ja mahdolliset Karjalaan tulosuunnat. Suomi-DNA:ssa on yli 6 000 osallistujaa. Vastaavasti Karjala-DNA:ssa on yli 500 jäsentä.


Muistoja suvun vanhoista jäsenistä

Pärssisten tekeillä olevaan sukukirjaan tulee edelleen lisää uutta tietoa vuosisatojenkin takaa, joten myös tuoreemmat tarinat ehtivät vielä.
  Olisiko sinulla vielä kirjaamatta muistoja suvun vaiheista tai vanhoista jäsenistä? Tai onko hallussasi julkaisematonta tietoa sodan ajalta tai evakkomatkoilta? Löytyykö kätköistä vielä vanhoja valokuvia?
  Kirjoita muistot ylös ja lähetä ne sukuseuran hallituksen jäsenille. Muistot ja parhaat kirjoitukset ehtivät vielä mukaan sukukirjaan.