Pärssisen Sukuseura ry 15 vuotta!

Niin se aika kuluu... Pärssisen Sukuseuran perustava kokous pidettiin Helsingissä Karjalatalolla 19.1.2008. Yhdistysrekisteriin seura merkittiin maaliskuun lopussa, ja saman vuoden toukokuussa järjestettiin ensimmäinen sukukokous samaten Karjalatalolla. Siellä käytiin läpi vahvistetut säännöt ja niiden määräämät asiat. Seuralle valittiin hallitus, jonka puheenjohtajaksi tuli Antero Pärssinen.

Sääntömääräisiä sukukokouksia on sen jälkeen pidetty kahden vuoden välein, viimeksi kesäkuussa 2022 Punkalaitumella. Tutustu sukuseuran nykyiseen hallitukseen täällä. Merkkipaalu seuran historiassa oli sukukirjan Mitäs myö Pärssiset julkistaminen Sastamalan sukukokouksessa 2020. Kirja valittiin Vuoden sukukirjaksi seuraavana vuonna.

Uudet jäsenet ovat tervetulleita – lisätietoa jäsenyydestä sukuseuran Jäseneksi-sivulta. Nykyisille jäsenille jäsenmaksulasku on saapunut helmikuisen Karjalan Kunnaat -lehden kera. Pitäjälehdistä erityisesti Vpl. Pyhäjärvessä on julkaistu Pärssis-artikkeleita, mutta tiedottamista pyritään lisäämään myös muissa karjalaislehdissä. Seuraa Pärssis-uutisia Facebook-ryhmässämme! Juhlavuoden kunniaksi sukuseuran Mitäs myö Pärssiset -tiedote ilmestyy tänä vuonna tavallista muhkeampana. Kuvassa näkyvän sukuseuran logon eli sukuvaakunan ovat suunnitelleet Kalervo Ahvonen ja Antti Ahvonen. 

Pärssiset Karjalaisilla pitäjä- ja sukumarkkinoilla Helsingissä 26.11.2022

Pärssisen Sukuseura osallistui marraskuussa suosituille pitäjä- ja sukumarkkinoille Karjalatalolla Helsingissä. Karjalaiset pitäjä- ja sukuyhteisöt esittäytyivät ja myivät julkaisujaan ja muita tuotteitaan tapahtumassa. Siellä julkistettiin myös Vuoden karjalainen kirja, joka on Helena Kujalan kirjoittama elämäkerta Jaakkimassa syntyneestä kansanedustaja Tekla Hultinista Tekla – tahtonaisen elämä. Vuoden pitäjä- ja kyläkirjakilvan voitti puolestaan Merja Uotilan toimittama  Kotikylämme Suotniemi. Kyläkirja saattaa olla kiinnostava Pärssisten näkökulmasta, onhan fajanssi- ja posliintehtaastaan tunnetussa Käkisalmen maalaiskunnan kylässä asunut sekä sukua että suvun sukua. (Kari Näriäisen ottamassa kuvassa oikealta Olavi Pärssinen, Vuokko Pärssinen-Tainio ja Sakari Pärssinen.)

Kaarina Pärssinen 80 vuotta 

Pärssisen Sukuseseuran varajäsenen, Kaarina Pärssisen 80-vuotissyntymäpäiviä juhlittiin 15.8.2022 Hyrylän Torpalla Tuusulassa yli 80 kutsuvieraan voimin. Sukuseuran puheenjohtaja Olavi Pärssinen luovutti Kaarinalle Pärssisen Sukuseuran pöytästandaarin, joka näkyy kuvassa päivänsankarin oikealla puolella. Pyhäjärven Heinoisissa Aati ja Maria Pärssisen nuorimmaiseksi syntynyt Kaarina kuuluu sukuseuran perustajajäseniin ja on edelleen aktiivisesti seurassa ja monessa muussa karjalaistoiminnassa mukana. Paljon onnea, Kaarina!

Pärssisen Sukuseura kokousti Punkalaitumella 11.6.2022

Pärssisen Sukuseura ry kokoontuu joka toinen vuosi sääntömääräiseen sukukokoukseen. Tällä kertaa tavattiin Punkalaitumen Koulutintissä. Sää suosi, kun aamupäivällä tutustuttiin Koiramäkeen eli Talonpoikaismuseo Yli-Kirraan. Opastetun museokierroksen jälkeen kokousväki siirtyi Punkalaitumen hautausmaalle, jossa laskettiin kukat Karjalaan jääneiden vainajien muistoksi. Iltapäivän ohjelmassa oli sääntömääräisen sukukokous, jossa hallituksen kokoonpanoon tuli muutamia muutoksia. Sukuseuran puheenjohtajana jatkaa Olavi Pärssinen, mutta Kyösti Pärssinen luopui varapuheenjohtajuudesta ja siirtyi varajäseneksi. Varapuheenjohtajaksi nousi hallituksen jäsen Sakari Pärssinen ja hallituksen varsinaiseksi jäseneksi Erkki Pärssinen Lahdesta. Kyöstin lisäksi uudeksi varajäseneksi valittiin Hannu Pärssinen Nokialta. Kokouksen jälkeen DNA-sukututkimuksen asiatuntija FM Ari Kolehmainen luennoi etäyhteydellä aiheesta "Pärssiset – sittenkin savolaisia?" Pärssisten isälinjan DNA-testitulosten valossa näyttää todennäköiseltä, että esi-isämme päätyivät Muolaaseen hyvissä ajoin ennen asiakirjojen alkua eli 1540-lukua ja Pärssisten taustalla lienee suku, joka on lähtöisin Etelä-Savosta Säämingin-Sulkavan-Rantasalmen-Juvan alueelta. Tähän asti testatuista savolaissuvuista Pärssisiä lähinnä ovat Remeksen ja Pulkkisen suvut, joihin yhteys löytynee 1200–1300-luvuilta.

Pärssisten sukukirja ilmestyi 2020

Pärssisten kaksiosainen sukukirja Mitäs myö Pärssiset. Karjalaisen suvun 500 rauhan ja sodan vuotta putkahti painosta juhannuksen jälkeen. Se on ensimmäinen yleisesitys Pärssisen suvun vaiheista. Kirja valittiin Vuoden sukukirjaksi 2020.

Ykkösosa (351 s.) sisältää historiaa, tarinoita ja henkilökuvia, toisessa osassa (743 s.) on yli 2 300 sukutaulua sekä niihin liittyvät pitäjänkuvaukset ja aakkoselliset henkilöhakemistot. Hakemistoissa on yhteensä noin 14 500 nimeä, joista Pärssisiä on lähes 4000. Pärssisiin liittyviä sukuja ovat Kaasalaiset, Haikoset, Akkaset, Inkiset, Javanaiset, Karilaiset, Kukot, Luukkaset, Musakat, Naskalit, Näriäiset, Orpanat, Pusat, Sassit, Tiirat, Äijöt... ja monet muut. Lue lisää sukukirjasta täältä.

---

Pahoittelumme 

Toisen kirjoittajan nimi on jäänyt pois sukukirjan luvuista Jalasjärveltä Ullångeriin sekä Jalasjärveltä Kokemäelle ja Ruotsin Bispforssiin. Hän on Ilkka Pärssinen Uppsalasta Ruotsista. Lukujen toinen kirjoittaja on Tapio Pärssinen.

Esitämme seuran hallituksen ja kirjatoimikunnan puolesta pahoittelumme Ilkalle.

Puheenjohtaja Olavi Pärssinen, sihteeri Kyösti Pärssinen

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

Pärssisen Sukuseura ry on perustettu 9. tammikuuta 2008. Seuran tarkoituksena on selvittää Pärssisen suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä sekä edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Seura pyrkii myös tekemään sukuseura- ja sukututkimustyötä tunnetuksi ja muutenkin edistämään kotiseututyötä. Nykyään eniten Pärssisiä asuu Pirkanmaan, Satakunnan ja Uudenmaan alueilta. Varhaisin tunnettu esi-isä on 1500-luvulta Karjalankannakselta Muolaasta.

Liity myös Pärssisen Sukuseuran Facebook-ryhmään!

Ollaa myö olt ihan geeni-testeiskii

Useita seuramme jäseniä on ollut mukana DNA-sukututkimuksessa vuodesta 2014 alkaen. Niistä on varmistunut, että me kaikki Pärssiset olemme samaa sukukantaa. Vuoden 2016 alussa isälinjan testejä oli tehty seitsemän kappaletta. Neljä niistä on Pyhäjärven Kahvenitsan sukuhaaroista ja yksi sekä Viipurin, Käkisalmen että Sakkolan sukuhaaroista. Lisäksi on tehty kolme testiä Kahvenitsan Pärssisten äitilinjoista. Tulokset ovat olleet mielenkiintoisia ja palvelleet historiantutkimusta myös laajemmin. Jatkossa on tarkoitus tehdä muutamia tarkentavia testejä sekä ehkäpä laajemmin ns. serkkutesti.

Olemme osana sekä Suomi- että Karjala-DNA-ryhmää, jossa pyritään selvittämään karjalaisen väestön geneettinen perusta ja mahdolliset Karjalaan tulosuunnat. Suomi-DNA:ssa on yli 6 000 osallistujaa. Vastaavasti Karjala-DNA:ssa on yli 500 jäsentä. Määrät kasvavat hurjaa vauhtia.