Raivola-Seura ry

Ei siel yhe syytä mis kaks tappeloo. Hulluloi on monellaisii.

Raivolalaisia henkilöitä:

 

Otteita Paavo Kiurun teoksesta KIVENNAPA Muistelmia ja Kuvia entisestä kotiseudusta sekä Raivola- Seuran teoksesta RAIVOLA kotikyläni Kivennavalla.

 

Edith Södergran Raivolan tulisieluinen runoilija (1892-1923)

 

Edith Södergran syntyi 4. huhtikuuta 1892 Pietarissa Venäjällä. Hänen äitinsä Helena Södergran (os. Holmroos) oli syntynyt Pietarissa valimomestarin perheeseen. Edithin isä Matts oli Närpiöstä kotoisin oleva mekaanikko, joka oli työskennellyt eri puolilla Venäjää.

Kun Edith oli pieni, perhe muutti Raivolan kylään Karjalan kannakselle. Hän oli vanhempiensa ainoa yhteinen lapsi: molemmilla oli ollut lapsia aikaisemmista suhteista, mutta he olivat kuolleet.

Edith Södergrania pidetään yhtenä Suomen ja Pohjoismaiden merkittävimmistä runoilijoista. Hänen perinteisestä poikkeavat runonsa, niiden epätavalliset teemat ja vapaa rytmi olivat tekijöitä, joiden takia Södergrania ei hänen elinaikanaan ymmärretty. Hän on vaikuttanut monen sukupolven runoilijoihin ja kirjailijoihin.

Hänen runojaan on käännetty yli 40 kielelle, mm. englanniksi, espanjaksi, italiaksi, arabiaksi ja japaniksi. Runot tunnetaan maalailevasta kielestä, vapaista riimeistä ja intohimoisesta intellektuaalisesta tyylistä.1909, Edith Södergranin ollessa vuotias

Edith Södergran kuoli juhannuspäivänä vuonna 1923 pitkäaikaisen sairauden seurauksena. Hänet haudattiin Raivolan kirkkomaahan oman puutarhansa aidan viereen. Alkuperäinen muistolaatta tuhoutui sodassa, mutta sen tilalle pystytettiin vuonna 1960 uusi Väinö Aaltosen suunnittelema parin metrin korkuinen mattapintainen musta kivi.

 

Viktor Rämö (1879-1954)

 

Talvisotaa edeltäneinä vuosina vaikutti Raivolan ja sen lähikylien liike-elämään ja asukkaiden toimeentuloon eniten tehtailija Viktor Rämö. Hänen kokonaan tai osittain omistamansa yritykset tarjosivat pysyvän työpaikan lähes 400:lle työntekijälle.

Viktor Rämö syntyi Muolaassa maanviljelysperheeseen 1.1.1879. Hän kävi kansakoulun ja kauppakoulun iltakurssin. Liiketoimintansa hän aloitti v 1905 perustamalla kaupan yhdessä Juho Kakon kanssa. Seuraavana vuonna Rämö osti Adam Ikävalon ja Juho Kakon kanssa V. Ikävalon perillisten kaupan. Toiminimenä oli V. Ikävalon seuraajat vuoteen 1925, jolloin liike jaettiin ja jokainen jatkoi kauppaa omalla nimellään.

Savukekoteloiden valmistuksesta tuli kuitenkin Viktor Rämön päätehtävä. Filip Sorinin kotelotehtaan mentyä vararikkoon v. 1921 Rämö ja Sorin ryhtyivät neuvotteleman yhteisestä yrityksestä. Neuvotteluiden tuloksena syntyi Raivolan Kotelotehdas O/Y, joka aloitti toimintansa v. 1922. Seuraavana vuonna Rämöstä tuli yhtiön pääosakas Sorinin erottua yhtiöstä oman tehtaan perustamisen yhteydessä. Kotelotehdas tarjosi viimeisenä rauhan vuonna pysyvän työpaikan n. 300:lle työntekijälle. Kotelotehdas siirtyi sodan jälkeen Lappeenrantaan.

Viktor Rämö harjoitti huomattavaa liiketoimintaa myös oman kylän ulkopuolella. Vuonna 1918 hän oli perustamassa Viipurin Tukkuliike O/Y:tä ja oli sen osakas ja toimitusjohtaja vuosina 1920- 1926. Tehtailija Rämö, nimismies Räty ja toimitusjohtaja Kopperi perustivat v. 1933 Kivennavan Saha O/Y:n. Vuonna 1934 perustettiin Räisälän liike O/Y, jonka johtokunnan puheenjohtajana Rämö oli talvisotaan asti.

Kylän asukkaat pitivät Viktor Rämöä henkilönä, joka tunsi velvollisuudekseen toimia oman kylänkuntansa hyväksi. Hänen luottamustoimistaan mainittakoon pitkäaikainen toiminta kunnanvaltuuston jäsenenä ja taksoituslautakunnassa, sekä toiminta Raivolan yhteismetsän uusien sääntöjä edellyttämän johtokunnan puheenjohtajana. Hän oli myös talvisodan johdosta perustetun kunnanhoitokunnan jäsen. Raivolan suojelustoimikunnan toiminta oli lähellä hänen sydäntä. Hän toimi mm. suojeluskunnan paikallispäällikkönä ja sen rahastonhoitajana.

 

Armas Tolonen (1893- 1954)

 

Liikemies Armas Tolosta voidaan pitää kylän merkkihenkilönä sen johdosta, että hän vaivojaan säästämättä osallistui kylän yhteisten asioiden hoitamiseen. kansalaissodan varjot pitivät yllä jyrkkiäkin mielipide-eroja vielä talvisodan kynnyksellä. Armas Toloseen luotettiin, koska hän pyrki vähentämään ristiriitoja ja toimimaan tasapuolisesti kaikkien kansalaisryhmien, myös Raivolassa asuneen venäjänkielisten parhaaksi. Armas Tolonen syntyi Raivolassa 31.7.1893. Käytyään kansakoulun ja yksityisen kauppakoulun Helsingissä, hän harjoitti laajaa, vuosivaihdoltaan n. 5 milj. markkaan noussutta puutavaraliikettä. Kaupan kohteena olivat mm. halot, sahatukit, Egyptinparrut ja ratapölkyt. Puutavaran viennillä oli huomattava osuus yrityksen liikevaihdossa. Talvisota suisti liiketoiminnan lähes olemattomiin. Toiminta laajeni jälleen jatkosodan aikana, jolloin halkoja myytiin mm. Helsinkiin. Sodan jälkeen v. 1946 Armas Tolonen perusti pärehöylä Kaipaisiin. Yritys lopetti vähitellen toimintansa muiden katemateriaalien tultua markkinoille.

Armas Tolosen lukuisista luottamustoimista mainittakoon kuuluminen 6.6.1936 valittuun kunnallisvaltuustoon ja sen apuelimeen asutuslautakuntaan. Raivolan VPK:n johtokuntaan hän kuului vuodesta 1927 alkaen.

Tarmoa riitti myös poliittiseen toimintaan. Kivennavan sosiaalidemokraattinen kunnallisjärjestö perustettiin 11.4.1926. Sen johtokuntaan kuului Armas Tolonen. Kun kunnallisjärjestö rekisteröitiin 1939 tuli hänestä sen puheenjohtaja. Raivolan Työväenyhdistyksen alaosastona toimi voimistelu- ja urheiluseura ”Ponnistus”. Seuran innokkaimpia toimihenkilöitä oli Armas Tolonen.

Luottamustehtävät eivät loppuneet sodan eikä sen jälkeisenä aikana. Hänet valittiin kunnan hoitokunnan jäseneksi vuosina 1940 ja 1942. Sotavahinkojen selvittämiseksi perustettiin vaiheittain korvaus- ja arviointilautakunnat. Armas Tolonen oli jäsenenä näissä lautakunnissa. Hän oli myös Kivennapa- Säätön perustajajäsen ja osallistui Kannaksen Osuusliikkeen säätiön toimintaan sodan jälkeisenä aikana.

Armas Tolonen oli kaksi kertaa presidentin valitsijamiesehdokkaana. Hän tuli Kymenläänin vaalipiiristä eduskuntaan varamiehenä v. 1949 ja toimi kansanedustajana vuoteen 1951.

 

Matti Pimiä (1869-1956)

 

Maanviljelijä Matti Pimiä syntyi Raivolassa 1869. Terijoelle kauppa-apulaiseksi menneestä pojasta tuli kaupanhoitaja jo 20- vuotiaana. Seisemän palvelusvuoden jälkeen hän meni Pietariin Suomalaisen Kauppa OY:n kaupanhoitajaksi. Hoidettuaan liikettä vuoden 1893 loppuun hän jätti kauppa-alan ja siirtyi Raivolan höyrysahan työnjohtajaksi.

Kolmen vuoden kuluttua tapahtui Matti Pimiän elämässä ratkaiseva käänne. Hän sai eläkesopimuksen perusteella Sakari Pimiän maatilan omakseen. Nyt alkoi tilan uudistuksen aika. Rakennukset uusittiin ja Suomenkylän etelärinteen muhevat pellot kunnostettiin. Tilalle hankittiin koneita ja lisämaata. Vilja kylvettiin ja niitettiin yhden tai kahden hevosen vetämillä koneilla. Vuosisadan vaihteessa hankittiin kuulasytytyksellä varustettu, petrolilla käyvä, puimakone, jonka kaksi vauhtipyörää olivat höyryveturin vetopyörien kokoiset. Myös puimakoneen ääni oli mahtava. Suuri osa Ylä-Raivolan asukkaista kuuli milloin ”miljoona-Matti” erotti jyvät akanoista. Maatilalla oli myös turvemylly ja sirkkeli. Maanviljelyn ja karjanhoidon ohella hän piti parikymmentä vuotta puutavaraliikettä ja harrasti myös mehiläisten hoitoa.

Maatalouden ohella Matti Pimiä hoiti lukuisia yhteiskunnallisia tehtäviä. Hän oli useita kertoja kunnanvaltuuston ja lautakuntien jäsen. Ala- Raivolan kansakoulun taloudenhoitajana hän toimi n. 10 vuotta ja Ylä-Raivolan kansakoulun johtokunnan esimiehenä koko koulun toiminnan ajan, eli vuosina 1921 – 1939. Matti Pimiä oli edustajana kuudessa yleisessä kirkolliskokouksessa ja Karjalan kannaksen komitean jäsenenä. Hän oli myös Kivennavan Telefooni Oy:n jäsen.

Edistyspuolueen eduskuntaehdokkaana hän oli vuonna 1924.

 

 

Ilja Galkin ( 1846 - 1923)

 

Ilja Galkin muutti Raivolaan vuonna 1895. Hän oli syntynyt Kyyrölässä Suvenojan Parkkilassa. 1700- luvulla oli sinne siirretty Moskovan läheltä Zentralna Kubernajasta venäläisiä maaorjia, joitten jälkeläisiä Galkin oli. Vuonna 1871 hän muutti Lautsiltaan pitämään kestikievaria, jossa samalla avasi kaupan. Vuonna 1885 hän osti Nasarovin perustamasta viinatehtaasta kuusi kymmentä osaa silloiselta omistajalta Nikuski Barbarovilta. Vaikka valtio koetti supistaa tuon tuholiemen leviämistä Kannakselle, onnistui hänen kuitenkin saada siihen valmistusoikeudet ja hyvä menekki Viipurin viinanjalostustehtaaseen, jonka omisti Isidor Montell.

Hevosilla puutynnyreissä Kyyrölän pirtu kuljetettiin Montellin viinatehtaaseen. Tavallisesti pantiin merkille, että pirtuastiat olivat matkanvarrella huomattavasti vajaantuneet. Sen jälkeen kun otettiin käyttöön rauta-astiat, ei pirtu matkalla haihtunut. Muutaman vuoden kuluttua Montell myi kuuluisaa viinaa valmistavan tehtaan Ilja Galkinille ja hänen veljelleen.

Galkinin Raivolaan tullessa siellä jo oli Roseniuksen ajoilta peräisin, viipurilaiselta Paul Wahlin liikkeeltä hankittu sähkökone, joka käytti sahaa sekä antoi valovirtaa tehtaan omaan tarpeeseen.

Vesiturbiinia ei silloin vielä ollut, vaan vain vesipyörä. Galkin osti tuon sahan pankkiiriliike Meyer & kumpp:lta. Hän alkoi pian laajentaa tehdasta. Sille paikalle, missä aiemmin oli sijainneet Raivolan ruukin rautatehtaan valssit, rakennettiin kivinen sähköasema, sekä hankittiin siihen Paul Wahlilta 33 kilowatin sähkökone. Siinä oli myös sija turbiinille, joka tarvittiin myllyä varten. Myllyn rakentamisessa hän sai hyviä neuvoja Robert Ederiltä, joka isänsä kanssa oli sellaisen rakentanut Kyyrölän Kuusankoskeen. Aivan myllyn lähettyville johti Raivolan asemalta junanrata, jota pitkin runsaat viljalähetykset Pietarista saapuivat.

Raivolan kylän sähköistäminen tapahtui vv. 1898-1899. Kun oli Paul Wahlilta hankittu uusi 100kilowatin sähkökone sekä korkeajännitemuuntaja, voitiin 1000 voltin jännitteistä virtaa jakaa laajemmallekin. Niin pääsi myös Terijoki sähköstä osalliseksi.

Kun Ilja Galkin kuoli v. 1923, astui hänen tilalleen poika, insinööri Michael Galkin, jonka varsinainen elämän tehtävä oli tullut suoritetuksi Varsovan rautatieinsinöörinä.

Kun edellinen sähkökone oli jälleen osoittautunut liian pieneksi, hankittiin vuonna 1934-1935 165 kilowatin kolmivaiheinen Siemens- kone.

Galkin joutui kuitenkin myymään Terijoen sähkölinjan, kun oli perustettu Terijoen Sähkö O/Y. Galkinille jäi vielä mylly, saha ja Raivolan sähkölinjat.

 

 

Filip Sorin  (1879 - 1954)

 

Filip Sergeinpoika Sorin oli syntynyt 1879.

Pietarissa oli vuosisadan vaihteessa hyvin laajaa kauppaa harjoittava Vasili Perlovin Pojat & Co:n kahvi- ja teeliike, jolla oli sivuliike myös Viipurissa. Viipurin sivuliikkeen hoitaja Raivolassa käydessään pani merkille, että siellä oli paljon työtöntä naisväkeä, jota voisi käyttää kevyessä työssä. Niinpä hän v. 1900 perusti Raivolaan kotelotehtaan. Pietarin pääliikkeessä ei kuitenkaan hyväksytty sivuliikkeen hoitajan yksityisiä liikeyrityksiä. Kun toiminnassa havaittiin liikkeen hoitajalla olleen vajausta 20.000 ruplaa, hänet vangittiin ja kotelotehdas pakotettiin konkurssiin.

Mainitun tehtaan työnvalvojana toiminut Filip Sorin aloitti tehtaan vararikon jälkeen savukerasioiden valmistuksen F. Sergejevin tupakkatehtaalle Viipuriin. Alku oli vaatimatonta, mutta vuosien mittaan tehdas laajeni. Vuonna 1921 Filip Sorinin oli pakko tehdä vararikko.

Samana vuonna kauppias Viktor Rämö ja Filip Sorin ryhtyivät neuvotteleman yhteisestä yrityksestä. Neuvotteluiden tuloksena syntyi Raivolan Kotelotehdas O/Y, joka aloitti toimintansa v. 1922.

Seuraavana vuonna eli 1923 Sorinin erottua yhtiöstä perusti hän oman tehtaan. Sorinin kotelotehdas jatkoi toimintaansa Raivolassa ja muutti sitten talvisodan alettua ensin Mikkeliin ja sitten Helsinkiin, jossa omistajien kuoltua tehdas siirtyi uusille omistajille.

Tehtailija Filip Sorin perusti vuonna 1915 Raivolan Höyrysaha O/Y:n.

Tehtailija Filip Sorin oli hyvin vaikutusvaltainen Raivolalainen. Hän osallistui moniin tapahtumiin mm. ylläpiti ortodoksisen kirkon kanssa koulua ja lastentarhaa.

Tehtailija Sorin huolehti myös tien auraamisesta Raivolasta Kivennavalle asti.

 

Yrjö Reitama (entinen Rubanin)

Yrjö Reitama (entinen Georg Ruban) oli syntynyt 1907. Hän meni naimisiin Nousiaisten tyttären Annan kanssa.

Viktor Rämön omistaman Raivolan Kotelotehdas Oy:n palveluksessa ollut työnjohtaja Yrjö Rubanin joka suomensi nimensä Reitamaksi, perusti kenkä-, lanka-, makeis- ja korulaatikoita valmistaneen tehtaan ”Kannaksen Kotelon” vuonna 1938. Tehdas toimi Pekka Paavolaisen kivitalon entisissä kauppatiloissa. Työntekijöitä oli n. 15. Osa heistä oli iltatyöläisiä, jotka päivisin työskentelivät Rämön tai Sorinin tehtailla.

 

 

Raivola-Seura ry.

Seuraan liittymisen tiedot löytyy Tule mukaan osiosta

Yhteystiedot

Puheenjohtaja Terhi Laukkanen, 040 7052 035, laukkanenterhi(at)gmail.com

Raivola-Seuran tili

Nordea FI49 1439 3000 1176 66