Raivola-Seura ry

Ei siel yhe syytä mis kaks tappeloo. Hulluloi on monellaisii.

Raivolan elämää ennen sotia

 

Raivolan teollisuus

Kylän sähköenergia tarpeen tyydytti Ilja Galkinin rakentama voimalaitos. Voimansa laitos sai Onkamojoesta (Roslivosta), johon rakennetussa padossa oli kuusi porttia. Raivola sähköistettiin jo vuosina 1898-1899.

Raivolan suurimmat työnantajat vuonna 1939 olivat Viktor Rämön ja Filip Sorinin kotelotehtaat. Kummallakin tehtaalla oli noin 300 työntekijää.

Rämön tehdas erikoistui pillisavukekoteloiden ja Sorinin tehdas pöllisavukekoteloiden valmistukseen. Kotelotehtaat olivat suuria myös koko maan tupakkarasiamarkkinoiden näkökulmasta katsottuna.

Viktor Rämön omistaman Raivolan Kotelotehdas Oy:n palveluksessa ollut työnjohtaja Yrjö Rubanin joka suomensi nimensä Reitamaksi, perusti kenkä-, lanka-, makeis- ja korulaatikoita valmistaneen tehtaan ”Kannaksen Kotelon” vuonna 1938. Tehdas toimi Pekka Paavolaisen kivitalon entisissä kauppatiloissa. Työntekijöitä oli n. 15. Osa heistä oli iltatyöläisiä, jotka päivisin työskentelivät Rämön tai Sorinin tehtailla.

Sahateollisuudella oli kylässä pitkät perinteet. Lamakauden takia Permonskin saha, aikanaan koko pitäjän suurin, oli lopettanut toimintansa. Myös Galkinin sahan toiminta supistui huomattavasti.

Kylän sahateollisuuden elvyttäjäksi tuli Kuolemajärven Puu Oy, joka vuonna 1939 osti Sorinin sahan ja laajensi nopeasti toimintaansa. Kaksiraaminen saha sijaitsi pistoraiteen vieressä Ala-Raivolan kansakoulun kohdalla.

Kylässä tehtiin jonkin verran myös leikkikaluja, saippuaa ja limonaatia.

 

Kauppa

Pietarin - Riihimäen radan valmistuttua vuonna 1870 Raivolasta tuli keskuspaikka, jonka kautta Kivennavan kirkonkylän ja Raivolan lähikylien tavaratoimitukset tapahtuivat.

Kylässä oli vuonna 1939 yhteensä 12 sekatavara- ja elintarvikekauppaa. Rautatieasemalta Kosen sillalle päin Suurkatua kuljettaessa oli aivan aseman lähellä Juho Aleksander Kunitskin sekatavarakauppa. Kannaksen Osuusliikkeen pienempään myymälään oli asemalta matkaa puolisen kilometriä. Muut sekatavara- ja elintarvikekaupat olivat ryhmittyneet kylän keskustan tuntumaan. Pari kilometriä asemalta kotelotehdasta vastapäätä oli Viktor Rämön sekatavarakauppa. Samalla puolella Suurkatua, lähellä seuraavaa tienmutkaa ja poliisilaitosta vastapäätä, sijaitsi Einari Toiviaisen kauppa. Toiviaisen kaupasta parin sadan metrin etäisyydellä, kreikkalaiskatolista kirkkoa vastapäätä, oli vuoden 1934 tulipalon jäljiltä uusittu Miikkulaisen sekatavarakauppa. Ennen syvänotkoa, Sorinin kotelotehtaan vieressä, oli Ivan Galkinin sekatavarakauppa. Syvänotkon toisella puolella olivat Jandmanin leipomo, sekä Iita Nousiaisen kauppa, leipomo ja sainoi. Suurkadun vasemmalla puolella eli Onkamojoen puolella oli Sällisen lihakauppa. Sällisen kaupan vieressä oli Einari Toiviaisen uusi sekatavara-, liha- ja kangaskauppa. Suurkadun mutkassa, lähellä Suomenkylään ja Puhtuaan johtavan Leveäkadun risteyksessä oli Kannaksen Osuusliikkeen päämyymälä. Kuljettaessa suojeluskunnan talolta Kosen sillalle päin tuli oikealla viimeisenä vastaan Tähkän sekatavarakauppa.

Kylässä oli myös erikoisliikkeitä. Näistä mainittakoon ensimmäisenä suojeluskunnan talon lähellä sijainnut apteekki. Kylässä oli lisäksi kolme kello- ja kultasepänliikettä, joista kaksi oli kylän keskustassa. Kollon kellosepänliike, Miettisen kulta- ja kellosepänliike ja Rautelin kellosepänliike.

 

Kylän tärkeimmät ammatinharjoittajat

Raivolassa oli oma lääkäri, lääket.lis. Pauli Hovinheimo, joka sekä asui, että otti potilaita vastaan osuuskaupan viereisessä Karjalaisen talossa. Moskovan yliopistosta aikoinaan lääkäriksi valmistunut Hovinheimo (alunperin Mursin) oli onnellinen siitä, että hän oli vihdoin saanut Suomen kansalaisuuden ja suomalaisen lääkärin oikeudet.

Ainakin kaksi kampaajaa ja neljä parturia pitivät kylän väen iltamakunnossa.

Suutarit olivat arvostettuja ammattimiehiä. Tunnetuimpia ammattimiehiä olivat seuraavat viisi suutaria; Isä Mikko Kaitala ja poika Niilo harjoittivat suutarin ammattia lähellä Paavolaisen kivitaloa. Jussi Riukka, joka soitti sivutöikseen haitaria työväen talon iltamissa, kiinnitti uudet pohjat Kaitaloita markan halvemmalla, mutta pohjat olivat myös ohuempia. Otto Tapanaisen verstas oli Toiviaisen uuden kaupan vieressä, lähellä Rämön Elsan sainoita. Mikko Bisterin verstas löytyi osuuskaupalta Suomenkylän suuntaan kuljettaessa.

Hellat, uunit ja kiukaat tehtiin käsityönä paikan päällä. Tunnetuimpia muurareita olivat Tuitun veljekset Kalle ja Ville. Ville Tuitun kerrotaan opettaneen Matti Ilosta ja tehneen hänestä hyvän ammattimiehen.

Antti Pokkinen ja Kalle Tuittu olivat tunnettuja suksentekijöitä. Tuitun Kalle teki myös veneitä.

Aseman läheltä erosi tie Suomenkylän harjulle. Tien alkupäässä vasemmalla oli puutarhuri A. J . Michelsonin kaunis puutarha, josta toimitettiin happomarjan sukuista, nahkalehtistä, mahonia- pensasta ympäri suomea.  Tohtorintien varrella oli toinen puutarhuri Mech, joka oli kuuluisa ruusuviljelyksistään.

 

 

 

 

Raivola-Seura ry.

Seuraan liittymisen tiedot löytyy Tule mukaan osiosta

Yhteystiedot

Puheenjohtaja Terhi Laukkanen, 040 7052 035, laukkanenterhi(at)gmail.com

Raivola-Seuran tili

Nordea FI49 1439 3000 1176 66