Viipurin maalaiskunta

Karhusuon pelloilla (kuva: Anneli Vaniala)

Perustietoa entisestä VIIPURIN MAALAISKUNNASTA


SIJAINTI
Viipurin maalaiskunta ympäröi Viipuria ja Viipurinlahden pohjukkaa rajoittuen lännessä Säkkijärveen, Vahvialaan ja Nuijamaahan, pohjoisessa Jääskeen ja Antreaan, idässä Heinjokeen ja Kuolemajärveen sekä etelässä Johannekseen ja Viipurille kuuluneeseen Uuraaseen.

HISTORIAA
Viipurin pitäjä lienee muodostunut Viipurin linnan perustamisen jälkeen. Maaseurakuntaa on ennen nimitetty Rannan pitäjäksi. Viipurin pitäjästä on aikojen kuluessa erotettu Linnan eli Siikaniemen seurakunta, Säkkijärvi, Koivisto, Johannes, Nuijamaa ja Vahviala sekä kaupungin eri seurakuntia.

PINTA-ALA
Pitäjän pinta-ala oli noin 600 neliökilometriä vuonna 1939 edellä mainittujen pitäjien erottua maalaiskunnasta; pituus pohjoisesta etelään oli noin 50 km ja leveys 30 km. Peltoa oli noin 15 000 ha ja metsää noin 35 000 ha.

ASUKKAAT
Asukkaita oli vuonna 1939 noin 16 500, kyliä 61 ja kansakouluja 27, joista vanhin oli perustettu Kilpeenjoelle v. 1880. Kunnan suurin kylä oli Pietarin radan varteen kasvanut Säiniö, missä oli lähes 3000 asukasta.

ELINKEINOT
Viipurin läheisyyden vuoksi ns. palkannauttijat muodostivat suurimman ryhmän kunnan asukkaista eli valtaosa kävi Viipurissa töissä. Maatalous oli toiseksi yleisin elinkeino. Paljon harjoitettiin myös kauppaa, kalastusta ja merenkulkua. Erilaista teollisuuttakin oli pitäjässä monista alueluovutuksista huolimatta.

USKONTO
Pitäjässä toimi kaksi luterilaista seurakuntaa: Viipurin maaseurakunta ja Ihantalan seurakunta. Viimemainittu perustettiin vuonna 1926, kun pitäjän pohjoisosista matka maaseurakunnan kirkkoon ja hautausmaille oli koettu kohtuuttoman pitkäksi.

 

Lippuvartio Karjalaisilla Kesäjuhlilla Kouvolassa 2018

 

VIIPURIN PITÄJÄSEURA JATKAA ENTISEN VIIPURIN MAALAISKUNNAN PERINTEITÄ
Viipurin maalaiskunnan perintöä vaalivat nykyään valtakunnallisesti toimivat Viipurin pitäjäseura ja Viipurin pitäjäsäätiö sekä lukuisat kyläyhdistykset, koulupiirit ja nuorisoseurat.

VAAKUNA
Pitäjän vaakunan suunnitteli intendentti Juha Lankinen v. 1998. Vaakunan heraldinen selitys: ”Sinisellä kilvellä kolme tähkää ja viipurinrinkeli, kaikki kultaa”. Pitäjän uusi lippu on tehty vaakunan mukaan.

       

 

Kylät ja nuorisoseurat

 

Vuonna 1939 Viipurin maalaiskunnassa oli 61 kylää ja 25 nuorisoseuraa. Alta löydät tietoa ja mielenkiintoisia tarinoita eri kylistä ja nuorisoseuroista! Jos sinun kyläsi tai nuorisoseurasi tarina vielä puuttuu, niin lähetä se meille!

Ihantala-Vakkila-Ylivesi

Lue lisää

Kaipola

Lue lisää

Karppila

Lue lisää

Nuoraa

Lue lisää

Samola

Lue lisää

Suomenvedenpohjan luoteispuolen kylät

Kaukola – Lavola – Palosilta – Rapattila – Rääsiä – Vatikivi – osa Ykspäätä

Lue lisää

Yläsommee ja Porlampi

Lue lisää

Säiniö

Lue lisää

Yliveden nuorisoseura

Lue lisää