Juttu: Esa Mäkinen
Kuvat: Annakaisa Varjus, jos ei toisin mainittu

Karjalan Liiton Satakunnan piirin 80-vuotisjuhla

Karjalan Liiton Satakunnan piirin 80-vuotisjuhlaa vietettiin Porissa sunnuntaina 16.11.2025. Juhlallisuudet alkoivat Karjalaisen kansan messulla Keski-Porin kirkossa klo 10, jonka jälkeen laskettiin seppeleet Karjalaan jääneiden vainajien ja sankarivainajien muistomerkeille. Messussa saarnasi Sami Saravuoma, kanttorina toimi Kriik Guido ja musiikista vastasi Keski-Porin kirkkokuoro.

Messussa saarnasi Sami Saravuoma. Kuva Esa Mäkinen

Keski-Porin kirkkokuoro

Seppeleen Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille laski Petri Reponen airueinaan Brita-Helena Railola ja Johanna Jyrkinen. Sankarivainajien muistomerkille seppeleen laski Antero Matikka airueinaan Sirpa Kotiranta ja Taimi Bergendahl. Seppeleiden laskussa Suomen lippua kantoi Esa Mäkinen ja Karjalan Liiton Satakunnan piirin lippua Jouko Hämäläinen.

Seppeleenlaskijat kuvissa vasemmalta: Taimi Bergendahl, Antero Matikka ja Sirpa Kotiranta sekä Brita-Helena Railola, Petri Reponen ja Johanna Jyrkinen.

Seppeleiden laskijat ja lipunkantajat Keski-Porin kirkossa.

Tämän jälkeen siirryttiin Ravintola Liisanpuistoon, jossa juhlallisuudet jatkuivat. Karjalainen pitopöytä oli katettuna klo 12.00 alkaen. Lisäksi juhlapäivän kunniaksi, Liisanpuiston ravintolan ja auditorion välisellä käytävällä oli esillä Juha Joutsenlahden ja Jimmy Rehelmän kokoama valokuvanäyttely "Karjalaisevakkojen matkassa 1939–1945”.

Valokuvanäyttely "Karjalaisevakkojen matkassa 1939–1945” Liisanpuiston käytävällä kiinnosti juhlavierita. Kuva Esa Mäkinen

Liisanpuiston auditoriossa pidetyn pääjuhlan juonsi piirin puheenjohtaja Petri Reponen, joka toivotti yleisön tervetulleeksi. Juhlassa oli monipuolista ohjelmaa: musiikkia esittivät Minimuusikot (Samuel, Rafael ja Annabel Heikola) ja Duo MäkiSet (Tuula ja Eerik Mäkinen), sekä kuultiin Tarmo Vajavaaran lausumia runoja. Duo MäkiSet säesti myös yhteislaulut: tilaisuuden avannut Karjalaisten laulu ja lopettanut Satakuntalaisten laulu.

Tarmo Vajavaara, vasemmalla ja Petri Reponen oikealla.

Juhlan puheissa käsiteltiin karjalaisten evakkotaivalta, luonnetta, yhteisöllisyyttä ja kulttuuria. Juhlapuheen piti Karjalan Liiton 1. puheenjohtaja Pekka Määttänen, ja nuoren puheenvuoron piti Melissa Stenfors. Tervehdykset toivat Satakuntaliiton maakuntajohtaja Kristiina Salonen ja Tammenlehvän Satakunnan perinneyhdistyksen puheenjohtaja Tapio Huhtanen.

Minimuusikot, nuoret Heikolan sisarukset Rafael 10v, Annabel 12v ja Samuel 14v, esittivät neljä upeaa kappaletta, mukana todella vauhdikas versio Säkkijärven polkasta, jossa Annabel soitti taiturimaisin ottein kaksirivistä harmonikkaa ja Rafael, joka vasemmassa kuvassa soittaa bassoa, käytti rytmikoneena pyykkilautaa.

Satakunta on edelleen Liiton kärkipiirejä

Pekka Määttänen toi juhlapuheessaan esiin omat karjalaiset juurensa, jotka ovat isän puolelta Uudenkirkon Myttyniemestä. Hän kertoi myös Karjalan Liiton ja Satakunnan piirin pitkästä historiasta, ja kiitteli piiriä sen merkittävästä toiminnasta Karjalan Liitossa. Piiri on ollut aktiivinen myös suurten Karjalaisten kesäjuhlien järjestäjänä, joista viimeisin pidettiin Raumalla vuonna 2022. "Minun on helppo yhtyä valtioneuvos Johannes Virolaisen sanoihin piirin 40-vuotisjuhlissa: Satakunta on edelleen Liiton kärkipiirejä.”

Karjalan merkitys nykynuorille

Melissa Stenfors käsitteli puheessaan Karjalan merkitystä omassa elämässään ja nykynuorten kokemusmaailmassa. Hänen oma kytköksensä Karjalaan syntyi äidinpuoleisen suvun kautta: Isoäidin perhe joutui evakkoon Vpl. Pyhäjärveltä Talvisodan vuoksi, palasi Laatokan rannalle Jatkosodan aikana, mutta lähti lopullisesti vuonna 1944. Stenforsin mukaan karjalaisuus ilmenee hänen perheessään edelleen pieninä asioina, kuten taataksi kutsumisen perinteenä ja karjalaisen vieraanvaraisuuden vahvana näkymisenä isoisässä.

Nuorille Karjala on kuitenkin usein kaukainen asia, josta kuullaan vain vanhempien ja isovanhempien tarinoiden kautta. Kouluissa Karjalasta puhutaan hänen kokemuksensa mukaan vähän, ja Karjalan menetyksen lyhyt käsittely ilman syvempää keskustelua karjalaisuuden merkityksestä tekee aiheen ymmärtämisestä nykynuorille haastavaa.

Stenforsin mukaan on tärkeää ymmärtää tämä menetys. Hän rinnastaa Karjalan menetyksen kokemukset nykypäivän Ukrainan sodan tilanteisiin, mikä auttaa häntä hahmottamaan karjalaislähtöisten ihmisten kokeman tilanteen. Karjalan merkitys ei kuitenkaan katoa, vaan se elää tavoissa, perinteissä ja kertomuksissa, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle. Nuoret näkevät Karjalan tarinoina, lauluina, ruokina ja juhlina, jotka tarjoavat yhteyden menneeseen ja joiden kautta he voivat vaalia perintöä tänäkin päivänä.

Juhlapuheen piti Pekka Määttänen ja Melissa Stenfors, jonka isoäiti on Vpl. Pyhäjärveltä piti nuoren puheen. Kuva oikealla: Melissa Stenfors

Tervehdyspuheet

Kristiina Salonen painotti puheessaan Karjalan evakkojen asiantuntemusta siirtolaisten asuttamisessa. Hän totesi, että Karjalan evakkojen kokemus tarjoaa arvokasta ymmärrystä ja inhimillisyyttä nykypäivän maahanmuutossa, jossa yhteisöllisyys ja kulttuurien välinen vuoropuhelu ovat avainasemassa onnistuneessa kotoutumisessa.

Tapio Huhtanen korosti puheessaan, että perinnetoiminnan keskeinen kohderyhmä ovat nuoret. Tärkeimpänä keinona nuorten tavoittamisessa hän mainitsi "Yhdessä"-hankkeen, joka itsenäisyyspäivän alla tuo yhteen nuoret 8. luokan oppilaat ja veteraanisukupolven toimijat. Perinneviesti-lehti, jonka sisältö tulee painottumaan entistä enemmän myös karjalaisuuteen, on tärkein viestintäkanava. Ensi vuonna lehti jaetaan kaikille kutsuntaikäisille sekä Satakunnan 8. luokan oppilaille osana historian opetusta.

Tapio Huhtanen ja Kristiina Salonen pitivät tervehdyspuheet

Duo MäkiSet, Tuula ja Eerik Mäkinen, esittivät mm. kappaleen ”Kotikarjalan muistoja”, säv. ja san. Leo Tuominen. Laulun sanoihin liittyvän kuvaesityksen oli laatinut Esa Mäkinen.

Kiitos mukavasta juhlapäivästä kaikille sen onnistumiseen vaikuttaneille, juhlavieraille, esiintyjille ja järjestäjille.