Kuusankosken Karjalaseuran historia

Kuusankosken Karjalaseuran historiaa

Muutamien Kuusankoskelle muuttaneiden karjalaisväestöön kuuluneiden henkilöiden toimesta oli 3.10.1945 kutsuttu kokous karjalaisten yhteistoiminnan aloittamisesta. Kuusankoskella oli sotien jälkeen 700-800 karjalaista.

Kokouskutsua noudatti 38 karjalaista. Kokous päätti yksimielisesti perustaa yhdistyksen Kuusankosken Karjalaiset ry:n.

Kokouksessa perustettu toimikunta työskentelikin ripeästi ja Kuusankosken Karjalaseura sitten perustettiin 21.10.1945 nimellä Kuusankosken Karjalaiset ry. Seuran nimi sittemmin muutettu v. 1975 Kuusankosken Karjalaseura ry nimeen. Perustamiskokouksessa oli läsnä 44 karjalaista. Ensimmäiseen  johtokuntaan valittiin Jussi Repo,  Arvi  Koiranen, Arvi Nyberg, Erkki Kari, Antti Kääpä, Jaakko Aksola, Topias Paavilainen, Toini Kuokkanen, Annikki Suhonen, Ester Laitinen,  Oskari Moisander ja Uuno Rautio.

Kymmenvuotisjuhlien yhteydessä  11.9.1955 toteutui seuran ensimmäinen päätavoite .  Kuusankosken  uudella hautausmaalla paljastettiin Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki.

Toinen tavoite oli seuran oma lippu.  Lipun naulaustilaisuus pidettiin Kotiseututalossa 13.6.1960.  Lipun vihkiäiset olivat Karjalan Liiton suurjuhlilla Helsingissä  muutama päivä myöhemmin.

Ensimmäisten toimintavuosien tehtävänä oli yhteistoiminnan järjestäminen paikkakunnalla kanta-asujien kanssa ja taloudellisten asioiden hoitaminen Vapaa Huollon välityksellä.  Kun taloudelliset olot paranivat ja karjalaisväestö pystyi rakentamaan omakotitaloja niin Karjalaisseurojen piiri muisti rakentajia  ”Rakentajien kunniakirjalla”. Vuoden 1964 kevääseen mennessä oli kirjattu ainakin 78 karjalaista, jotka olivat rakentaneet oman kodin. 

Puheenjohtajia ovat toimineet: Arvi Koiranen 30 vuotta, Kauko Tiirakari 5 vuotta, Vuokko Huuskonen 12 v, Kalevi Hannola 10 v, ja Teuvo Tattari 12 v, ja Seija Ämmälahti 10 v, hän on myös nykyinen puheenjohtaja.

Sihteereinä: Arvi Nyberg, Niina Mononen, Sylvi Granat, Raija Jyrkinen, Heikki Ruoppa, Heikki Kiviluoto ja Ulla Maija Bergman, joka hoitaa tehtävää edelleen.

Seuran taloutta ovat hoitaneet: Erkki Kari, Antti Kääpä, Otto Timonen, Liisa Kapanen, Erkki Suojalehto, Vuokko Huuskonen, Aarne Salmi, Pirkko Kangaskolkka, Seija Ämmälahti ja Anja Sulku, hän hoitaa seuran taloutta edelleen.

Paljon on tehty vuosien mittaan myös virkistysmatkoja ja retkiä eri kohteisiin. Monet matkat on tehty rajantakaisiin kohteisiin entiselle kotiseudulle Karjalaan, pohjoismaihin ja Viroon sekä Venäjälle.

Hengelliseltä puolelta mainittakoon joka vuotinen Kymenlaakson karjalaseurojen piirin järjestämä karjalainen kirkkopyhä Kymenlaakson piirin alueella. Kuusankosken seurakunta on ollut Kuusankosken Karjalaseuran merkittävä yhteistyökumppani koko toiminnan ajan. Hyvä yhteistyö on kantanut hedelmää näihin päiviin asti. Aikaisempina vuosina järjestettiin mm. seurakunnan kesäpaikassa Pytynlahdella keväisin retkiä ja tilaisuuksia. Monet Pytynlahden saunaillat on olleet seuran toiminnassa suosittuja.

Myös liiton Kymenlaakson piirin eri toimikuntien toimintaan olemme vuosien mittaan ahkerasti osallistuneet ja olemme mukana edelleen.

Yksi keskeisimmistä toimintamuodoista on ollut seuran kerhoillat. Alkuaikoina kokoonnuttiin koteihin, sitten myöhemmin Toimelaan. Viime vuosien aikana on kokoonnuttu Kuusankosken seurakunnan tiloissa, aina kahden viikon välein, ensin iltaisin, mutta nyt tarinakerhona päiväsaikaan.

Tämä jatkuu myös tänä päivänä. Myös 2000- luvulle tultaessa Karjalaseurassa oli edelleen hyvin vilkasta. Useat jaostot ja toimikunnat, mm. kulttuuri- ja hengellinen jaosto, liikuntajaosto, jonka yhteydessä oli tanhua, järjestivät seurassa paljon erilaista virkistys ja kulttuuritoimintaa.

”Kuusaan evakot muistelee” kirja julkaistiin 2011.  Se on seuramme jäsenten kirjoittajapiirissä  kirjoittamia tarinoita omasta karjalaisuudesta. Kirjoittajina olivat Raili Eriksson, Kalevi Hannola, Irja Heikkilä, Teuvo Hämäläinen, Kullervo Holopainen, Hellä Junnola,  Raija Jyrkinen , Hilkka Kettu, Aune Suihko, Teuvo Tattari ja Hanna-Maija Windt.

Monet tapahtumat on aina järjestetty vuosittain niin Kymenlaakson piirin karjalaseurojen kuin oman karjalaseurankin puitteissa.

Myös vuoden 2018 toiminta, kuten aikasempienkin vuosien toiminta alkoi tuttuun tapaan tarinakerholla. Vuoden mittaan kerhoissa oli tällöinkin paljon mielenkiintoisia aiheita, Kevätkausi päätettiin perinteisesti Kuusankosken seurakunnan kesäkodilla Pytynlahdessa saunoen ja iltaa viettäen.

Kesän2018 toiminta huipentui Karjalan Liiton kesäjuhliin, kun kesäkuussa 2018 juhlat pidettiin Kouvolassa. Juhlaan osallistuivat Kymenlaakson piirin karjalaseurat. Myös oma seuramme oli mukana.

Järjestimme vuonna 2022 MUISTOJA KARJALASTA- näyttelyn, joka oli avoinna 28.11-10.12.2022. Näyttelyn, jonka piti alunperin olla v. 2020 eli sinä vuonna, kun seura täytti 75 vuotta. Koronan takia näyttelyä ei kuitenkaan silloin vielä voitu järjestää.

Näyttelyyn oli saatu seuran jäseniltä materiaalia, vanhoja valokuvia, karttoja luovutetun alueen pitäjistä, käsitöitä, kansallispukuja, puhdetöitä ja evakkomuistoja.

Näyttelyä tuki Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö.

Viime vuoden 2024 ja nyt kuluvan vuoden toiminta on noudatellut paljolti edellisten vuosien toimintoja. Seuran jäseniä osallistui niin omaan toimintaan kuin Kymenlaakson Karjalaseurojen piirin järjestämiin tilaisuuksiin ja retkiin, ruokakursseihin ja käsityökursseihin, sekä Karjalan Liiton kesäjuhliin.

Karjalaisväestön ikääntyessä vuosien mittaan on myös omassa seurassa tapahtunut toiminnan supistumista. Jäsenmäärä on myös vuosien kuluessa pienentynyt. Seuran tärkeimpänä tehtävänä on kuitenkin pidetty karjalaisen kulttuurin ja perinteiden vaalimista.

Tarkoitushan on ollut ja on koota yhteen paikkakunnan karjalaiset ja ne henkilöt, joiden juuret ovat menetetyssä Karjalassa. Tilaisuuksissa ja tapahtumissa on kokoonnuttu karjalaisuuden merkeissä haastelemaan, kahvittelemaan ja muistelemaankin.

Kaikenlaiset retket, matkat karjaiseen historiaan liittyen, kuten aiemmin mainittiin, niin piirin kun oman seuran järjestäminä, sekä monet, monet Karjalan liiton kesäjuhlat, ovat kuuluneet seuramme jokavuotisiin toimintoihin.

Kaikki vuosittaiset perinteet, joista aiemmin on ollut tässä historiikissa mainintaa, niitä kaikkia on vaalittu. Kukkalaitteiden vienti, kynttilät Itsenäisyyspäivänä, Kansallisena Veteraanipäivänä sekä Kaatuneiden muistopäivänä Karjalaan jääneiden muistomerkille. Tämä perinne on ollut seuralle kunnia-asiana.

Menneillään olevan, vuoden 2025 lokakuussa tuli seuran perustamisesta kuluneeksi 80 vuotta. Juhlavuotta huomioitiin toiminnassamme eri tavoin. Juhlavuoden suunnittelusta ja toteutuksesta  vastasi juhlatoimikikunta, johon kuuluivat: Puheenjohtaja Esko Käki, sihteeri Ulla Maija Bergman, rahastonhoitaja Anja Sulku, sekä Helka Tattari, Anneli käki ja Simo Korpelainen.

Juhjan kustannuksiin saatiin tukea Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiöltä.

Merkittävä juhlavuoteen osunut tapahtuma oli maaliskuussa järjestetty Karjalan Liiton hengelliset päivät. Kaksipäiväisen tapahtuman keskiössä olivat Kuusankosken kirkko ja seurakunnan juhlasali tarjoilutiloineen. Myös Kuusankosken Karjalaseura oli Karjalan Liiton Kymenlaakson Piirin ohella osallisena tapahtuman järjestelyissä. Tilaisuus antoi arvokasta sisältöä juhlavuoden tapahtumiin.

Kaikukoon siis Karjalaisten laulu edelleen Kuusankoskella ja säilyköön meillä karjalainen mieli, murre ja kieli.