Kurkijoen Kiiskien sukuseura

Suvun historiaa

 

Kurkijoen Kiiskien suvun varhaisimmista vaiheista tiedetään v. 2002 julkaistun sukukirjan mukaan mm., että suvun vanhin jäljitetty kantaisä, Matts Kiiski syntyi noin 1650-1665. Hänellä tiedetään sukukirjan mukaan olleen yksi poika, Henrik, s. 1690 Kurkijoen Haavikossa, k. 1765.

Henrik Mattsinpoika Kiiskillä oli kaksi puolisoa. 1. puoliso oli Anna Vehviläinen, jonka kanssa Henrik sai 5 lasta, ja 2. puoliso Margareta Pärnänen, jonka kanssa Henrik sai 3 lasta, mutta heistä kaksi viimeistä kuoli hyvin nuorena. Jäljelle jääneet Henrikin 6 perillistä saivat sukukirjan mukaan aikanaan yhteensä 28 perillistä. Tästä Matts Kiiskin jälkeläisten määrä, Kurkijoen Kiiskien suku, on sittemmin kovasti laajentunut, kun v. 2002 julkistetussa sukukirjassa on sukutauluja 992 ja henkilönimiä hakemistossa 3547.

Sukukirjan alkulehdillä, ”Mietteitä kirjasta”- ja ”Muisteluita”-kappaleissa Lauri Kyytinen kuvaa hyvin suvun elämää Karjalassa.

 

Yleiskatsaus Kiiskin suvusta

Sukukirjan tietojen kokoaja Lauri Kyytinen on koonut myös lyhyen tutkimuksen.

Tämä tutkimus kertoo ”Kiiskin suvun” varhaisimmista vaiheista ja Kiiski-sukunimen varhaisimmista versioista, joita ovat mm. ”Kijskij”, ”Kijski” ja ”Kiski”.

Vanhimmat hänen löytämänsä maininnat Kiiskeistä ovat jo vuodelta 1548, jolloin Virolahden sakkoluetteloon on merkitty Kijskij Jöns ja vuonna 1552 Kijski Kattilus. Tämä tutkimus koskee Karjalassa eläneitä Kiiski-nimisiä henkilöitä yleensä, eikä tässä mainittuja henkilöitä olekaan pystytty yhdistämään Matts Kiiskiin ja hänen jälkeiseensä ”Kurkijoen Kiiskien sukuun”.

Karjalan Kiiskien historiaa on tutkinut myös ainakin hum. kand. Tuula Kiiski. Toivottavasti voimme julkaista hänen tutkimustuloksiaan myöhemmin näillä sivuilla.

 

Sukuhaarat

Esitellessään laatimaansa seuran 20-vuotishistoriikkia seuran 20-vuotisjuhlissa v. 1986 Savonlinnassa, Aili Isomäki kertoi näin:

”Tämä on jo 20. kerta, kun on suurempi joukko koolla. Eikös tunnukin lämmittävältä, vaikka emme me tarkkaan tiedä, mitä sukua olemme toisillemme.”

Edelleen: ”…kun ajattelin asiaa, niin tulin siihen tulokseen, että suvussamme oli kolme perhettä, joilla tämä sukukysymys oli hyvin tärkeä, ja heistä se sitten lähti alkuunsa. Ja mainitsen ne perheet: Haavikon Kiiski, Särkijärven Kiiski, ja sitten se meidän kaikkien tuttava Elisenvaaran Kiiskilän Pekka …”

Tuohon aikaanhan sukukirjaa ei oltu vielä julkistettu, joten eri sukuhaaroista puhuttiin (ja puhutaan edelleen) sen mukaan, millä paikkakunnalla perimätiedon mukaan tiettyä sukuharaa (tietyynä ajanjaksona) on asunut.

Nyt kun sukukirja on julkistettu ja tietoa suvusta on enemmän saatavilla, voitaisiin sukuhaaroja tarkastella myös suvun polveutumisen mukaan. Jotta haarojen lukumäärä pysyisi kohtuullisena, olisi ehkä sopivinta ottaa lähtökohdaksi Matts Kiiskin pojan, Henrikin, s. 1690 Havikossa, jälkeläiset, joita oli kaikkiaan 8. Näistä hyvin nuorena kuoli kaksi (viimeistä, Kristina ja Johannes), ja muut kuusi jatkoivat sukua. Näin tultaisiin kuuteen sukuhaaraan: Matts, Helena, Mårten, Anna, Anders ja Maria. He saivatkin sitten jo yhteensä 28 perillistä, mikä on turhan suuri luku jaottelun pohjaksi.

Sukupuun tai vastaavan graafisen esityksen laatiminen sukukirjan pohjalta helpottaisi kovasti sukuhaarojen tunnistamista. Tähän asiaan täytyy palata vielä näilläkin sivuilla.