Sukututkimus
Uukuniemen sukujen tutkimus
Uukuniemen suvut
Uukuniemen nykyisten kylien vanhimpiin luterilaisiin sukuihin kuuluvat Uukuniemen ensimmäisistä kirkonkirjoista löytyvät nimet Ahokas, Saharinen, Muukkonen, Pölönen, Kokko, Berg, Tiainen, Anttonen, Sihvonen, Kuikka, Suutarinen, Valtonen, Jääskeläinen, Tynkkynen, Mälkiä ja Partanen. Lisäksi näissä kylissä on asunut 1700-luvun alussa ortodoksisia perheitä (mm. Ertto, Lonkka, Mihailov), sekä myöhemmin kirkonkirjoista kadonneita perheitä, kuten Kiila, Mannikainen, Tampinen ja Rautiainen.1
Uukuniemen noin vuonna 1632 perustettu luterilainen seurakunta käsitti aluksi nykyisten Kesälahden ja Uukuniemen alueet. Kesälahti erotettiin omaksi seurakunnakseen Uudenkaupungin rauhassa 1721. Tästä lähtien Kesälahden puoleisiin kyliin avioituneille henkilöille saatettiin merkitä rippikirjaan "Gift i Sverige", tosin vuosilta 1721-1752 ei ole jäljellä esimerkiksi rippikirjoja tai vihittyjen luetteloita.
1800-luvun alussa Uukuniemeen kuuluivat ne kylät, joista esimerkiksi Uukuniemi - rajan halkoma pitäjä -kirjassa kerrotaan. 1800-luvun alun rippikirjoista löytyy 18 kylästä yhteensä noin 60 sukunimeä. Näistä useita nimiä löytyy useammasta kylästä ja osa nimistä on hyvin paikallisia uukuniemeläisiä sukunimiä: Melanen, Tikkinen, Pekkinen, Taivainen, Hannonen, Röhmö, Leminen ja Kirmanen. Kylien lukumäärä vaihtelee kirjoissa jonkin verran sen mukaan, onko pienemmät asuinpaikat Kuljakko, Sirkee ja Pentinniemi kirjattu ominaan. Talojen numerot löytyvät vuonna 1815 aloitetusta rippikirjasta. 2 3
Kuinka aloitan Uukuniemen sukujen tutkimisen
Ota tavoitteeksi alkuun sukupuu, johon etsit ja liität tiedot ainakin kaikista isovanhemmistasi ja näiden vanhemmista syntymäaikoineen ja -paikkoineen.
Haastattele oma lähisukusi. Kirjaa ylös, milloin ja keneltä kuulit mitäkin, koska kertomukset voivat olla ristiriitaisia.
Käy läpi sukusi kuva-arkistot ja haastattele sukulaisia niiden avulla. Valokuvia on otettu reilut 100 vuotta ja ne ovat saattaneet tässä ajassa kulkeutua suvussa jo kauemmas, 3.-4. serkun haaraan. Mikäli löydät kuvia, joista kukaan kukaan ei enää tiedä, ketä niissä on, älä tuhoa kuvia. Voit tarjota niitä Uukuniemi-seuralle ja käyttää kuvista otettuja digitaalisia kuvakopioita tiedonhakuun netissä. Facebookista löytyy myös vanhoihin valokuviin erikoistuneita ryhmiä.
Etsi kotoa ja lähisuvulta asiakirjoja, kuten virkatodistuksia, perukirjoja, perheraamattuja, karttoja ja kiinteistökauppojen asiakirjoja, kuten kauppakirjat ja lainhuutotodistukset. Näissä papereissa on usein myös esimerkiksi perukirjoja ja sukuselvityksiä liitteinä.
Kartoita sukupuusi tietojen avulla, löytyykö jonkun isovanhempasi sukua jo jostain Uukuniemen suvusta tehdystä kirjasta. Kirjat löytyvät Uukuniemen kirjastosta ja niitä on saatavissa kaukolainana mistä tahansa kirjastosta. Kirjoissa on lopussa nimihakemisto, syntymäsukunimillä.
Web-sivustot ja sosiaalisen median ryhmät
Uukuniemi – uukuniemeläiset suvut -ryhmä https://www.facebook.com/groups/921774504515361?locale=fi_FI on perustettu Facebookiin 2014 ja siinä on nyt yli 1200 jäsentä. Lisäksi löytyy yleisiä sukututkimusryhmiä, joista löytyy todella kokeneita ja päteviä jäseniä. Karjalaisia valokuvissa https://www.facebook.com/groups/304378816326844?locale=fi_FI on valokuviin erikoistunut ryhmä.
Samanhenkistä seuraa löytyy myös paikallisista sukututkimusyhdistyksistä - Uukuniemellä ei ole omaa mutta Savonlinnan seudun sukutukimusyhdistyksen jäsenistä moni tutkii itäsavolaisia sukuja, joilla on haaroja Uukuniemellä. https://www.savonlinnanseudunsuku.fi/
Geni.comista löytyy maailman suurin sukupuu ja Uukuniemi-projekti, jossa on nyt lähes 10000 profiilia ja pian 600 yhteistyökumppania/tutkijaa. https://www.geni.com/projects/Locality-Uukuniemi-Finland/43165
Genissä periaatteena on koota yksi yhteinen sukupuu, johon liitytään omien isovanhempien kautta. Puuhun saa laittaa vapaasti tietoa vain kuolleista henkilöistä - elävien tietoja vain näiden luvalla. Eri henkilöiden laittamat tiedot yhdistetään yhteen henkilöprofiiliin. Ristiriitatilanteissa selvitetään, mitkä tiedot ovat oikein ja mitkä puutteellisia. Siksi on tärkeää laittaa omiin tutkimuksiin hyvät lähdeviitteet. Omia tutkimuksia ei ikinä saa jättää viitteettömien nettipuiden varaan eikä kopioida toisten puita omiin tutkimuksiin ilman lähteiden läpikäyntiä. Näin toimien netissäkin voi tehdä laadukasta tutkimusta ja myös auttaa muita.
Alkuperäislähteet, skannatut aineistot netissä
Paras käyttöliittymä Kansallisarkiston skannatuille aineistoille on digihakemisto.net, jossa on vapaaehtoisten tekemä sisällysluettelo. Digihakemistossa luetteloidut lähteet ovat enimmäkseen avoimesti saatavilla.
Uukuniemen seurakunnan arkisto https://digihakemisto.net/aineisto/1232778180
Vanhimmat tiedot, syntyneet, vihityt ja kuolleet eli ns. historiakirjat sekä kylittäin ja tiloittain järjestetyt rippikirjat on koottu alkaen 1690-luvulta. Iso- ja pikkuvihan aikana 1700-luvun puolella on pitkä tauko. Lapsiperheistä erikseen kootut lastenkirjat alkavat vuodesta 1795. Nämä kaikille netissä saatavilla olevat Kansallisarkiston skannatut aineistot jatkuvat Uukuniemellä 1800-luvun lopulle. Mukana on perukirjoja, joista löytyy tarkka listaus vainajan omaisuudesta ja perillisistä lesken uudelleenavioitumista varten.
Läänien virallinen kirjapito - läänintilit: maakirjat, henkikirjat
Vanhimmat Uukuniemen maakirjat ja isäntäluettelot löytyvät kokoelmasta Käkisalmen läänin ja Inkerin tilejä, 1630-luvulta alkaen. Näissä luetteloissa enemmistö uukuniemeläisistä on ortodoksikarjalaisia sukuja.
https://digihakemisto.net/aineisto/1587627218
Vuodet 1707-1798 löytyvät kokoelmasta Vanhan Suomen (Venäjälle Uudenkaupungin rauhassa jäänyt osa Suomea) tilejä, ja siellä on paljon katkoja. Jatkuvien poikkeusolojen takia Uukuniemen isäntäluetteloita löytyy vain muutamilta 1700-luvun vuosilta ja täydellinen väestöluettelo vuodelta 1754. Tässä luettelossa enemmistö uukuniemeläisistä on luterilaisia uudisasukkaita. Tämä tiukkaan kirjoitettu, mutta lukukelpoinen luettelo ikätietoineen on erinomainen täydennys puutteellisiin kirkonkirjoihin.
https://digihakemisto.net/aineisto/1606573716
Numero seuraavissa tarkoissa viitteissä viittaa mikrofilmirullan numeroon, mutta aineisto on katseltavissa netissä.
9818 Revisiopöytäkirja, joka sisältää Viipurin ja Käkisalmen provinssien maakirjan 1727-1727
https://digihakemisto.net/item/1606838464/10964400049/527
9822 Revisiokomission maakirja Viipurin läänistä 1728-1728
https://digihakemisto.net/item/1606934718/9852632270/639
10070 Veronkantokomission laatima maakirja ja pöytäkirjat, jotka koskevat Käkisalmen pohjoista lääniä 1753-1753
https://digihakemisto.net/item/1614196811/10111787065/195
10084b Viipurin, Käkisalmen ja Kymenkartanon provinssien väestöluettelo, 2/2 f. 431-767 1754-1754
https://digihakemisto.net/item/1606838464/10964400049/527
10202a Käkisalmen pohjoisen läänin maakirja ja revisionkomission pöytäkirjat 1764-1764
https://digihakemisto.net/item/1615836362/5955807717/143
10205 Käkisalmen provinssin pohjoisen läänin revisiokomission pöytäkirja 1764-1764
https://digihakemisto.net/item/1615864095/10086225135/167
10403a Käkisalmen keskiosan kihlakuntien ja Uukuniemen pitäjän revisiomaakirjat 1784-1792 (venäjäksi)
https://digihakemisto.net/item/1617950988/10096937860/102
Hyvä lisä kylittäin koottuihin henki- ja maakirjoihin ovat rästi(vero)luettelot, sakkoluettelot ja muut nimilistat, joissa on monesti lähes koko kylän isäntäväki listattuna.
1800-luvun henkikirjat ovat Viipurin läänin henkikirjojen joukossa, ja niitä löytyy vuoteen 1925 saakka netistä. 100 vuotta nuorempi aineisto on käyttörajoitettu. Uukuniemi kuului Viipurin läänissä aluksi Käkisalmen pohjoiseen kihlakuntaan, ja vuodesta 1848 Sortavalan kihlakuntaan.
https://digihakemisto.net/aineisto/2293843088
Kesälahti jäi Uudenkaupungin rauhassa Ruotsille ja Kesälahtea koskevat valtionhallinnon asiakirjat löytyvät kokoelmista:
Savonlinnan ja Kymenkartanon läänin tilejä 1722-1775
https://digihakemisto.net/item/1617950988/10096937860/102
Savon ja Karjalan läänin tilejä 1793-1809
https://digihakemisto.net/aineisto/1591537712
Kuopion läänin henkikirjat 1809-1925
https://digihakemisto.net/aineisto/1723213059
Tietokannat
Hakukoneena alkuperäislähteille toimivat HisKi ja KaTiHa eli Suomen sukututkimusseuran historiakirjatietokanta ja luovutetun Karjalan seurakuntien pää- sekä historiakirjojen tietokanta, jonka 11000000 tietueen tietokanta on tallennettu alkuperäislähteistä 1989-2022 (Karjala-tietokantasäätiö). KaTiHa ulottuu vuoteen 1911 ja lisäksi luovutetun Karjalan seurakuntien kirjoilla olleiden kuolleiden tiedot on saatavissa vuoteen 1950. Muut kirkonkirjat vuosien 1911 ja 1950 väliltä on luettava Mikkelin maakunta-arkistossa olevilta päätteiltä tai SSHY:n kuvakokoelmista.
Tietokantojen tiedot pitää verrata alkuperäislähteisiin. Valitettavan monessa kotiseutuhistoriakirjassa on käytetty vain HisKiä ja suvuista esitetyt tiedot ovat puutteellisia, koska rippikirjojen sisältämä tieto puuttuu kokonaan.
https://hiski.genealogia.fi/hiski
https://katiha.kansallisarkisto.fi/
Muut lähteet
1880-luvulta 1920-luvulle on 40 vuoden ajanjakso, jota ei voi tutkia ilmaiseksi netissä. Suomen sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on skannannut näitä uudempia kirkonkirjoja ja niitä pääsee lukemaan vuosimaksua vastaan netissä. Tämän yhdistyksen ja Suomen Sukututkimusseuran arkistoista löytyy myös muita mielenkiintoisia lähteitä, kuten 1900-luvun alun vankiluetteloita varustettuna vankien valokuvilla.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
https://www.genealogia.fi/verkkopalvelut/
1900-luvussa auttaa myös Kansalliskirjaston digitaalinen arkisto: sanoma- ja aikakauslehdet, kirjat, pienpainatteet, kartat ja nuotit. Digitoinnin rungon muodostavat suomalaiset sanoma- ja aikakauslehdet, jotka ovat kaikille vapaasti avoinna vuoteen 1939 asti, luovutetun Karjalan lehdet pidempäänkin.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Sota-ajasta löytyy netistä esimerkiksi skannattuja sotapäiväkirjoja ja paljon muuta aineistoa, tärkeimpänä sotilaiden kantakortit. Tarkemmin Kansallisarkiston opas: https://portti.kansallisarkisto.fi/arkistojen-portti/talvi-ja-jatkosodan-henkilohistorialliset-lahteet
1900-luvulta löytyy hyviä vapaaehtoisten keräämiä kuvakokoelmia hautakivistä, esimerkiksi https://www.suomenkirkkojajahautausmaita.fi/
Viitteet
1 Uukuniemen seurakunnan arkisto - I Aa:2 Pää - ja rippikirjat, 1690-1720; Kansallisarkisto: https://digihakemisto.net/aineisto/1232789301 / Viitattu 20.9.2026 2 Uukuniemen seurakunnan arkisto - I Aa:4 Pää - ja rippikirjat 1802-1814; Kansallisarkisto: https://digihakemisto.net/aineisto/1232803613 / Viitattu 20.9.2026 3 Uukuniemen seurakunnan arkisto - I Aa:5 Pää - ja rippikirjat 1815-1826; Kansallisarkisto: https://digihakemisto.net/aineisto/1232816344 / Viitattu 20.9.2026