Tule Ruskeala-Seuraan!

Toimintaa 2024 

• 15.5. Ruskeala-perinneiltaa vietetään Karjalatalon Takkahuoneessa keskiviikkona 15.5.2024 klo 17–19 ; Keskustelua ja tarinointia aiheena Evakkoesineet ja vanhat valokuvat. Tuo mukanasi esineitä tai valokuvia, kerro meille niistä. /18.4.2024/
• 15.-16.6. Karjalaiset kesäjuhlat Mikkelissä 15.-16.6.2024: Ruskeala-Seuralla on esittely-myyntipöytä Karjalaisella torilta - tule tapaamaan! Tule mukaan talkooporukkaan (Eeva puh. 040 539 3323): Ilmoittaudu myyjäksi ja  Ruskeala-Seuraa esittelemään! ja/tai sunnuntain juhlakulkueeseen kantajaksi lipulle tai kyltille tahi lipuairueeseen. /18.4.2024/
• 7.-9.8. Ruskeala-Seura kesämatka suuntautuu Seinäjoelle ja Isoonkyröön.7.-9.8.2024. Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet ilmoitetaan myöhemmin! /18.4.2024/

 

Ruskeala-Seura ry

Ruskeala-Seura kokoaa Ruskealan pitäjästä ja Karjalasta, ruskealaisista juuristaan ja karjalaisuudesta kiinnostuneita. Keräämme ja tallennamme puhetta, kuvia ja tekstiä Ruskealan pitäjästa ja elämästä siellä. Ruskealaan tehdyiltä pitäjämatkoilta on kertynyt monta videota ja valokuvia. Uusia muistoja kertyy nyt matkoilta evakkojen uusille asuinseuduille. Tapahtumamme ovat avoimia kaikille.

Ruskeala-Seura on hoitanut Ruskealan Ruisselän hautausmaata, sen tiedot on koottu Karjalan hautausmaat -sivustolle. Teemme yhteistyötä sukututkimukseen liittyvissä asioissa toistemme ja eri sukuyhteisöjen kanssa.

Ruskeala-Seura perustettiin 1968 Pääkaupungin Ruskeala-Seura -nimisenä, uusi nimi rekisteröitiin elokuussa 2020. Kuulumme jäsenenä Karjalan Liittoon, jossa toimimme sekä Karjalaisten Pitäjäyhdistysten Liitossa että Karjalan Liiton Uudenmaan piirissä.

 

Ruskealan pitäjä

Ruskealassa asuneiden sukunimistä yleisimmät ovat suuruusjärjestyksessä seuraavat: Tikka, Auvinen, Pirhonen, Holopainen, Soininen, Jaatinen, Väistö, Juvonen ja Sorjonen. Puolustusvoimain komentaja Yrjö Keinonen kuului Ruskealassa tunnettuun Keinosen sukuun. Sukututkimusta on tehty monella tasolla ja ainakin seuraavissa suvuissa on suvun tietoja kerätty: Auvinen, Fabritius, Hasunen, Heinonen, Immonen, Kakkonen, Keinonen, Kokko, Kuivalainen, Lehtinen, Leppänen, Matikainen, Tikka, Mölsä, Niiranen, Nousiainen, Pakarinen, Pakkanen, Pitkänen, Hoffrén, Saharinen, Soininen, Vepsä, Väistö (vrt. Selkimo: Bibliografia Ruskealae 2021).

Maatiloista vanhimpia on Kuosmasen suvun Onnenmäki. Musiikkimaailmassa  nimi Putkonen, ja soittokunta Putkosen pojat ovat ruskiilaisille tuttuja. 

Ruskealan vaakuna

Punaisella pohjalla hopeinen vuorihakku viittaa
louhintaan. Aaltokoroinen, hopeinen vastapalkki
viittaa Tohmajokeen. Viisi hopeista lipuketta viittaavat
louhittuun marmoriin. Vaakuna on vuodelta 2014. Sen on suunnitellut Tapani Talari.

 

Ruskeala-viiri

Ruskeala-viirin punaisessa kentässä olevat kalkkiuunien
piiput kuvaavat Ruskealan marmorilouhosta. Mustassa
kentässä olevat pitäjän rajat kuvastavat murhetta kotiseudun
menettämisestä. Ensimmäiset standaarit valmistuivat
pitäjäjuhlaan 29.6.1969.

Viirin on suunnitellut viipurilainen taiteilija Seppo Putkinen.

Ruskeala-Seuran lippu

Ruskeala-Seuran lippu vihittiin käyttöön seuran pitäjäjuhlassa 30.6.1967. Lippu siirrettiin Joensuusta seuramme haltuun Helsinkiin vuonna 2019. Vasemmanpuoleisessa kuvassa Joensuussa lipun luovuttajina Anna Walling, Anja Karttunen, Erkki Valling, Sirkka Rouvinen ja puheenjohtaja Martti Kummunmäki. Oikeanpuoleissa kuvassa Helsingissä lipun vastaanottajina puheenjohtaja Esko Rautanen ja hallituksen jäsen Erkki Pitkänen. (Lue lisää: perinnelehti Ruskiilainen 4/2020.) 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lipun on suunnitellut viipurilainen taiteilija Seppo Putkinen.

 

Ruskeala-nimen etymologia

Kun Ruskealan pitäjä muodostettiin 1721, se sai nimen alueelle sijoittuvan vanhan Ruskealan kappeliseurakunnan mukaan. Ruskeala-nimestä on kaksi vakiintunutta teoriaa. Toisen teorian mukaan nimen pohjana on vanha, ilmeisesti muinaissuomalainen, henkilönnimi Ruskea(inen), joka on voitu antaa ruskea- tai punatukkaiselle. Tästä kutsumanimestä kehittyi sitten sukunimi. Ruskealasta on merkitty asiakirjoihin esimerkiksi Petrij Ruschinson 1582 Pälkjärveltä, Pecka Ruskia 1631 Ruskealasta. Jos tämä sukunimi on pitäjän nimen pohjana, jonkun tämännimisen henkilön nimi on ilmeisesti siirtynyt ensin hänen talolleen, edelleen kotikylälleen ja vihdoin koko pitäjälle.  Toinen teoria lähtee tiedosta, jonka mukaan Novgorodin vatjalaisen viidenneksen verokirjassa mainitaan ”kylä Ruskean järven luona”. Arvellaan, että ”Ruskea järvi” tarkoittaa Ruskolampea. Lammen nimi on voinut olla Ruskealan nimen lähtökohtana.

Lähde: Lehikoinen, L. (2018) Antreasta Äyräpäähän. Luovutetun Karjalan pitäjien nimet. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 55, s. 32. Noudettu 29.12.2020 osoitteesta https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk55/Antreasta_Ayrapaahan.pdf'

 

Ruskeala-tietoa verkossa - linkit

• Karjala-lehti julkaisi 60- ja 70-luvulla Pitäjä pitäjältä-liitteitä luovutetun Karjalan pitäjistä, kauppaloista ja kaupungeista. Artikkelit on koottu sivuille Luovutettu Karjala (linkki pääsivulle), Luovutettu Karjala- sivuston on koonnut Seppo Rapo. Ruskealan pitäjästä (linkki Ruskealan pitäjän sivuille, pdf-tiedosto) kirjoittivat mm. Reijo Hasunen, Hannes Kauppinen, Tenkred Wegelius, Viljo-Ilmari Kauppinen, Sakari Uimonen, Heikki Pitkänen, Yrjö Keinonen ym. https://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/pitajaliitteet/ruskeala.pdf 
• Karjalan Sivistysliiton toimittamassa Karjalan Heimo nro 5-6/2015 -julkaisussa on kiinnostava artikkeli, jonka aiheena on  Marmoripuisto Ruskealassa. Teksti ja kuvat Aila-Liisa Laurila.
• Värtsi, Värtsilän verkkolehti, sisältää aika-ajoin uutisia Ruskealasta, esim. https://vartsi.net/2016/10/09/ruskealan-kirkko-vihitty/
• Kari Mäkisalo kirjoittaa 2013 Värtsi-lehdessä Ruskealan kirkon tilanteesta: https://vartsi.net/2013/11/14/paivitysta-ruskealan-tilanteesta/ 
• Kotimaa-lehti https://www.kotimaa.fi/artikkeli/tulipalon-runteleman-kirkon-uusi-elama-alkoi-ruskealassa/

Karjala-aiheita verkossa - linkit

• Pitäjäesittelyt Karjalatalolla Helsingissä videoidaan. Linkit tallenteisiin löydät täältä. 

• Sortavalasta on netissä monenlaista kivaa: Sortavalan kaupungin pienoismallista kuvat nimettyine rakennuksineen löytyy tästä >>linkistä, Sortavala.fi-sivustolla on myös kuvia Sortavalasta https://www.sortavala.fi/kuva-albumi/, kiva linkkisivusto https://www.sortavala.fi/tietolahteita/nettilinkit/ ja tietoa vaikkapa Sortavala-Säätiön apurahojen hakemisesta. Sortavalan klikkailtava kartta on sivulla http://heninen.net/sortavala/karta/suomeksi.htm
• Viipuri: Lappeenrannan museo on julkaissut hakupalvelu Finnassa valokuvia Wiipuri-museon kokoelmastaan. Kuvien kautta katsoja pääsee tutustumaan Viipurin kaupunkiin ja kaupungin ihmisiin 1900-luvun alusta 1930-luvulle sekä myös sotien aikaiseen pommitettuun kaupunkiin. Kaupunkimaisemia ja elämää ovat kuvanneet tunnetut nimet, kuten Helios Oy, mutta myös paikalliset henkilöt, kuten harrastajavalokuvaaja Mauno Oksala sekä Viipurin suojeluskuntapiirissä 1930-luvun alussa toiminut Hugo Turunen. Julkaistusta aineistosta löytyy itsenäistyneen Suomen ajan kaupunkimaisemia muun muassa Linnoituksesta ja muista kaupunginosista sekä Eteläsatamasta. Kuvien aiheina on kaupunkinäkymien lisäksi niin urheiluseuroja, kulttuuritapahtumia kuin viipurilaisten tavallista eloa kaupungissaan. Suoja-säätiön rahoittamassa hankkeessaa (heinä-syyskuu 2019) tuotettu materiaali löytyy täältä: https://tinyurl.com/Viipuri-hanke-2019

Kumppaniyhteisöjen tapahtumat

• Karjalaisen Nuoristoliiton tapahtumat
• Villa Salmela FaceBookissa
• Karjalan Sivistysseura

Karjalan Liiton pitäjäseurojen sivuille löydät tämän linkin kautta, ja Karjalan Liiton muiden jäsenyhteisöjen sivuille pääset tätä kautta.

Suomi 100 vuotta 2018

• Itsenäisyys100-hankkeen sivut: http://itsenaisyys100.fi/

 

 

Sivu päivitetty Eeva Hasunen 23.4.2024