KESÄJUHLAT – Karjalaisen kansan kohtaamispaikka

Ensimmäiset Karjalajuhlat järjestettiin heti talvisodan päätyttyä toukokuussa 1940 ja paikkana oli Suomen pääkaupunki Helsinki. Yhteisen tapaamisen tarkoitus oli nostattaa siirtoväen itsetuntoa, valaa toivoa tulevaisuuteen ja ennen kaikkea teroittaa sitä, ettei kukaan ollut vastoinkäymistensä kanssa yksin. Juhlien ohjelmisto koostui puheista, runoista ja musiikista. Ohjelma painettiin juhlien jälkeen monikymmensivuisena tuotteena kaikkien saataville ja käytettäväksi jäsenistön omissa juhlatilaisuuksissa.

Alkuaikoina juhlia pidettiin useampina erilaisina tapahtumina. Vuodesta 1948 kaksipäiväisiin juhliin mukaan tulivat kilpailut. Pidettiin talvi- ja kesäkisoja. Lauantaina kilpailtiin henkisellä puolella ja sunnuntaina kisattiin urheilussa. Finlandia hymni, Maamme laulu ja hengellisyys kuuluivat alkuvuosikymmenten vakio-ohjelmistoon. Kesäkisojen nimi vakiintui 1956 kesäjuhliksi.

Tapahtumien sisältö painottui yhä enemmän kulttuuriin ja juhlia alettiin pitää ainoastaan kesällä. Kilpailutapahtumat muokattiin osaksi kesäjuhlien ohjelmakonseptia.

Vuonna 1960 pidettiin 20-vuotis suurjuhlat Helsingissä kolmipäiväisenä tapahtumana.

(kuva Karjalan Liitto)

Kuusikymmen luvulla pohdittiin onko karjalaisille kesäjuhlille enää tarvetta. Karjalan Liitto oli pitänyt siirtokarjalaisten puolia ja ajanut heidän asioitaan. Nyt karjalaisväestö oli sijoittunut uusille asuinsijoilleen ja integroitunut ympäröivään yhteiskuntaan.

Juhlat ovat kuitenkin jatkuneet muuttuneessa yhteiskunnassa läpi vuosikymmenten. Kesäkuussa 2024 juhlat pidetään Mikkelissä 15. – 16.6. Kesäjuhlien historiaan voi tutustua Karjalan Liiton verkkosivuilla: Kesäjuhlat 1940 luvulta – 2020 luvulle