Toisen maailmansodan seurauksena Suomi joutui luovuttamaan pääosan Karjalastaan; kolme kaupunkia,Viipurin, Sortavalan ja Käkisalmen sekä kaksi kauppalaa, Koiviston ja Lahdenpohjan.

Karjalan maalaiskunnista jouduttiin luovuttamaa 39 kokonaan ja 21 osittain. Valtakunnasta lohkaistiin yksi tärkeimmistä maakunnista ja koko maasta kymmenesosa ja sotien jälkeen asutettiin maan eri puolille noin 407 000 karjalaista kansainvälistä tunnustusta saaneen sijoitussuunnitelman mukaan.

 

Karjalan kunnat, seurakunnat ja maakunnalliset järjestöt perustivat Karjalan Liiton heti talvisodan jälkeen 20.4.1940.    

     Perustavaan kokoukseen osallistui 340 edustajaa, jotka edustivat 52 kuntaa, 14 seurakuntaa ja 112 eri järjestöä. Karjalan Liiton tärkeimpänä tehtävänä oli valvoa kotinsa menettäneiden siirtokarjalaisten etuja asutus- ja korvauskysymyksissä. Liiton perustamisen jälkeen alettiin ripeässä tahdissa perustaa alueellisia karjalaisseuroja.

 

 

Karjalan Liiton jäsenyhdistyksiä  eli jäsenseuroja on eri puolilla Suomea lähes viisisataa ja lisäksi ulkomailla toimii useita karjalaisseuroja.

 

 Karjala-seurat toimivat monella tavalla tuomalla esille karjalaisuutta omalla paikkakunnallaan. Esimerkiksi erilaiset tapahtumat, kuten kyykkäkilpailut ja toritapahtumat, joihin yhteisesti paistetaan piirakoita ja tehdään käsitöitä.