Ruskeala-Seura

Pääkaupungin Ruskeala-Seura ry - Ruskealan ystävien yhdistäjä vuodesta 1968

Lue lisää

Pääkaupungin Ruskeala-Seura ry -> Ruskeala yhdistää -> Ruskeala - pitäjä Karjalassa 1918-1948

Ruskeala 

- pitäjä Karjalassa 1918-1948

 

Ruskeala lyhyesti

 

Sijainti

Ruskealan pitäjä sijaitsi Laatokan Karjalassa lähellä nykyistä rajaa, Niiralan raja-aseman ja Sortavalan välissä. Sen naapuripitäjiä olivat Sortavalan maalaiskunta, Uukuniemi, Kitee, Pälkjärvi ja Harlu. Vesirajaa Jänisjärvessä sillä oli myös Soanlahden ja Suistamon kanssa. Ruskealasta oli muodostettu Kiteen seurakunnan alainen kappeli viimeistään 1670-luvun loppupuolella. Kun alue siirtyi Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 Venäjän alaisuuteen, Ruskealasta muodostettiin itsenäinen pitäjä.

 

Numerotietoja

Ruskealassa oli runsaat 6000  asukasta vuonna 1939. Pitäjän maapinta-ala oli 419 km2 ja kokonaispinta-ala 519 km2.

Talvisodan jälkeen kunnan alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta se vallattiin takaisin jatkosodan alkuvaiheessa kesällä 1941. Asuntokannasta 60 % oli säästynyt talvisodan tuhoilta, joita korjattiin sinnikkäällä jälleenrakennustyöllä 1942-1944. Myös peltoalat oli saatu palautetuksi viljelykseen 97 %-sesti vuoteen 1944 mennessä. Syksystä 1941 lähtien suurin osa Ruskealan väestöstä, lähes 97 %, oli ehtinyt palata evakosta kotiseudulleen ennen kuin se syksyllä 1944 piti rauhanehtojen mukaan lopullisesti luovuttaa.

 

Kylät vuonna 1939

Haapavaara, Höksölä, Issakanvaara, Jaakima, Kaalamo, Kirkkolahti, Kollitsa, Kontiolahti, Kuljakko, Kumuri, Leppäselkä, Matkaselkä, Mähkönvaara, Otrakkala, Pirttipohja, Rajakylä, Ruisselkä, Ruskeala, Särkisyrjä, Uusi-Matkaselkä ja Vahvajärvi.  Nykyisin kylistä ovat asuttuja lähinnä vain Ruskealan kirkonkylä ja Kaalamo.

 

Kansakouluja oli 13

Vanhin niistä oli Ruisselän kansakoulu, joka toiminta oli alkanut 1873. Muut koulut olivat Haapavaara, Höksölä,  Jänisjärvi, Kaalamo, Kirkkolahti, Kontiolahti, Kuljakko, Pirttipohja, Suikka, Särkisyrjä, Uusi-Matkaselkä ja Vannisenmäki. Vaikka talvisodassa oli tuhoutunut kahdeksan koulua, kaikki Kirkkolahtea lukuun ottamatta jatkoivat toimintaansa 1942-1944.

 

Elinkeinot

Pääelinkeino oli maanviljely, mutta teollisuutta Ruskealassa oli Laatokan Karjalan oloihin nähden keskimääräistä enemmän. Teollisuustilaston mukaan siellä oli kahdeksan  teollisuuden ja vuorityön työnantajaa vuonna 1938. Maanviljelystä sai toimeentulonsa noin 69 % ,  teollisuudesta 21 %, kaupasta ja liikenteestä 5 % ja muista ammateista 5 %. Suurimmat teollisuuslaitokset olivat Ruskealan Marmori Oy Otrakkalassa ja Ilmakosken Villatavaratehdas Höksölässä, muita mm. Sahakosken kartano ja tehtaat sekä Sammalsuon turvetehdas. Otrakkalan marmorilouhos on nykyisin matkailunähtävyys. Ilmakosken tehtaassa on metsästyspalveluja venäläisille tarjoavaa yritystoimintaa.

 

Hengellinen elämä

Asukkaat olivat pääasiallisesti evankelisluterilaisia. Vain runsaat 2 % asukkaista oli ortodokseja, lähinnä Kirkkolahden kylässä. C. L. Engelin suunnittelema, vuonna 1834 valmistunut  Ruskealan kirkko paloi kesällä 1940. Sen alttaritaulu oli saatu evakuoiduksi talvisodan alta ja on nykyisin Hoilolan rajaseutukirkon alttaritauluna. Viime vuosina Ruskealaan on rakennettu uusi kirkko talkootyöllä lahjoitusvaroin Keinosen pariskunnan aktiivisen toiminnan tuloksena. Myös hautausmaata on kunnostettu ja rakennettu uusi kappeli.  Hautausmaa on myös nykyisten asukkaiden käytössä hautausmaana. Säilyneitä suomalaisten hautakiviä on koottu yhteen.   Ruskealan sankarivainajien ja talvi- ja jatkosotien muistomerkki on kunnossa. Talvi- ja jatkosodan ruskealalaisia sankarivainajia oli 183.

 

Liikenneyhteydet

Ruskealan läpi kulki Joensuu-Sortavala rautatie, jossa oli Matkaselän ja Kaalamon asemat ja Suikan seisake. Matkaselästä haarautui kolmen kilometrin pistoraide marmorilouhokselle. Matkaselästä haarautui myös Suojärven rata, jonka liikennepaikat olivat Pirttipohjan ja Alalammin pysäkit, Jänisjärven asema ja Kyyrönmäen seisake. Ruskealan kautta kulkivat myös linja-autolinjat Viipuri-Matkaselkä, Savonlinna-Sortavala, Sortavala-Joensuu sekä linjat Sortavalasta Kaalamolle, Kiteelle, Värtsilään, Korpiselälle ja Hämekoskelle.

 

Vesistöt

Tohmajoki monine koskineen oli tärkein vesiväylä. Useita sen koskia käytettiin hyödyksi voimanantajina.  Luonnonkauneudestaan tunnettuja olivat Konkerinkoski, Ryymänkoski ja Ahinkoski, jonka maisemissa aikanaan on kuvattu vanhoja suomalaisia elokuviakin. Pitäjän länsiosassa virtasi Kiteenjoki, jonka Ilmakoski antoi voimansa suuren villatavaratehtaan käyttöön. Jänisjärvestä suurin osa kuului Ruskealaan. Muita järviä olivat mm. Vahvajärvi, Ylä- ja Alalampi, Ruokojärvi, Ätäskälampi, Matkaselän lampi, Matalalampi, Timoska ja Siesmanjärvi.

 

Teksti: Pirkko Koskivirta

 

 

Ruskealan kylät 1939

Haapavaara, Höksölä, Issakanvaara, Jaakima, Kaalamo; Kirkkolahti, Kollitsa, Kontiolahti, Kuljakko, Kumuri; Leppäselkä, Matkaselkä, Mähkönvaara, Otrakkala, Pirttipohja; Rajakylä, Ruisselkä, Ruskeala, Särkisyrjä, Uusi-Matkaselkä ja Vahvajärvi. <21 kylää>

Ruskealalaisten sijoituskunnat

Ruskealaisten virallisia sijoituskuntia olivat Polvijärvi, Kontiolahti, Liperi, Rääkkylä, Pielisensuu ja Joensuu. Perheitä asettui myös esimerkiksi Kiuruvedelle, Sysmään ja Hartolaan.