Yhdistyksen säännöt

Pääkaupungin Räisäläiset r.y. 


Yhdistys merkitty rekisteriin 19.10.1953, sääntömuutos rekisteröity 8.2.2011

Yhdistyksen säännöt

Yhdistyksen nimi on Pääkaupungin Räisäläiset r.y., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alueena pääkaupunkiseutu.

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Räisälästä ja karjalaisuudesta kiinnostuneiden henkilöiden kulttuuri- ja etujärjestönä ja keskinäisenä yhdyssiteenä. Tarkoituksena on vaalia Räisälään liittyviä muistoja, perinteitä ja muita kulttuuriarvoja. Yhdistys kuuluu jäsenenä Karjalan Liitto r.y:hyn.

Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan

järjestämällä kokous-, kulttuuri- ja muita vastaavanlaisia tilaisuuksia, jotka palvelevat pykälän 2 tavoitteita

järjestämällä retkiä ja kotiseutumatkoja jäsenilleen

toimimalla yhteistyössä Karjalan Liitto ry:n ja toisten karjalaisseurojen kanssa

pitämällä yhteyttä paikallisen ja karjalaisen kulttuurin yhteistyötä edistäviin järjestöihin

harjoittamalla julkaisu- ja tiedotustoimintaa

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi pääsee henkilö, jonka yhdistyksen hallitus hyväksyy. Yhdistyksen kokous voi kutsua yhdistyksen kunniajäseneksi tai kunniapuheenjohtajaksi henkilön, joka huomattavalla tavalla on toiminut sen tarkoitusperien toteuttamiseksi. Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä joko kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallituksella on oikeus erottaa yhdistyksen jäsen, joka toiminnallaan tai käytöksellään huomattavasti haittaa yhdistyksen toimintaa tai muistutuksista huolimatta jättää erääntyneen jäsenmaksunsa suorittamatta.

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitut neljä (4) muuta varsinaista jäsentä ja kaksi (2) varajäsentä, joista vuosittain eroaa puolet, aluksi arvan, sitten vuoron mukaan. Toimikaudet alkavat kalenterivuoden alusta. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallituksen kokous on päätösvaltainen kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien yhteensä neljä (4) hallituksen jäsentä. Hallituksen äänestyksissä äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt. Hallitus on kokonaisuudessaan vastuussa yhdistyksen varojen käytöstä...

Yhdistyksen nimen ovat oikeutetut kirjoittamaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilit sekä hallituksen laatima vuosikertomus sekä muut yhdistyksen hallintoa koskevat asiakirjat on jätettävä viimeistään helmikuun 15. päivänä yhdistyksen toiminnantarkastajille/tilintarkastajille, joiden tulee antaa hallitukselle yhdistyksen kevätkokoukselle osoitettu kirjallinen lausunto yhdistyksen hallinnon ja tilien tarkastuksesta.

Yhdistyksen varsinaisia kokouksia pidetään vuosittain kaksi, kevätkokous ja syyskokous. Yhdistyksen kevätkokous pidetään maalis-huhtikuussa ja syyskokous loka-marraskuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

Kokoukset kutsutaan koolle vähintään 14 päivää ennen kokousta sanomalehti-ilmoituksilla tai jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse tai tekstiviestillä. Yhdistyksen kokouksessa jokaisella läsnä olevalla jäsenellä on äänestysoikeus.

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, pöytäkirjanpitäjä, pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat.

Todetaan kokouksen laillisuus.

Esitetään yhdistyksen vuosikertomus, tilit ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto sekä tilinpäätös.

Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille ja muista toimenpiteistä, joihin edellisen toimintavuoden hallinto ja tilit ehkä antavat aihetta.

Käsitellään muut hallituksen kokoukselle esittämät asiat.

Käsitellään asiat, jotka joku yhdistyksen jäsen on kirjallisesti vähintään 14 päivää ennen kokousta hallitukselle esittänyt kokouksessa käsiteltäväksi.

10§

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, pöytäkirjanpitäjä, pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat.

Todetaan kokouksen laillisuus.

Päätetään jäsenmaksun suuruudesta seuraavalle toimintavuodelle.

Vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio.

Valitaan hallituksen puheenjohtaja.

Valitaan hallituksen muut jäsenet ja varajäsen erovuoroisten tilalle.

Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa.

Valitaan tarvittavat toimikunnat ja edustajat.

Päätetään missä sanomalehdissä kokouskutsut on julkaistava ja miten muut tiedonannot jäsenille on toimitettava.

Käsitellään muut hallituksen kokoukselle esittämät asiat.

Käsitellään asiat, jotka joku yhdistyksen jäsen on kirjallisesti vähintään 14 päivää ennen kokousta hallitukselle esittänyt kokouksessa käsiteltäväksi.

11§

Yhdistyksen sääntöjen muuttamista ja yhdistyksen purkamista koskeva päätös on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä, edellyttäen että asia on esitetty kokouskutsussa.

12§

Jos yhdistys purkautuu, sen varat on käytettävä, sitten kun yhdistyksen velat on maksettu, luovutetun Karjalan kulttuuriperinteen tai karjalaisen kulttuuritoiminnan edistämiseen yhdistyksen purkamisesta päättäneen kokouksen määräämällä tavalla.

13§

Saavutetut jäsenedut säilyvät.

14§

Muissa kohdin noudatetaan yhdistyslain säännöksiä.