IISALMEN SEUDUN KARJALA SEURA RY:N HISTORIIKKI 11.7.2021
Talvisodan ja välirauhan aikana Iisalmen seudulle sijoitettiin väkeä lähinnä Ilomantsista. Niinpä joukko täältä väliaikaisen kodin saanutta siirtokarjalaista päätti perustaa yhdistyksen, jonka tarkoituksena oli Iisalmen seudun Karjala Seura ry:n sääntöjen mukaan olla karjalaisten keskeisenä yhdyssiteenä ja toimia heidän sosiaalisen ja henkisen asemansa tukemiseksi, tehdä tunnetuksi Karjalaa ja karjalaisia koskevia kysymyksiä sekä vaalia karjalaista kulttuuria.
Puuhahenkilöinä olivat tuolloin Pekka Kiiski, Vilho Paavilainen, Vilho Reino Tikka, Olga Jahnukainen, Maria Valkama, Viktor Mäkelä, Jahvetti Ollikainen, Erkki aiselta seurakunnalta vuokrattiin ennen kirkon valmistumista rukoushuone ortodoksiseurakunnan jumalanpalveluksia varten. Siitä ei ole tietoa missä rukoushuone sijaitsi.
Profeetta Eliaan kirkko eli Iisalmen ortodoksikirkko vihittiin käyttöön 16.6.1957 ja vuonna samana perustettiin toimikunta, jonka saavutuksena on ortodoksikirkon pihassa oleva Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki. Muistomerkin rahoittamiseksi Kuopion lääninhallitus myönsi Iisalmen seudun Karjala Seura ry:lle julkisen rahankeräysluvan. Numeroituja keräyslistoja oli 100 ja keräysalueena Kuopion lääni. Muistomerkki vihittiin 12. 7.1959. Kesällä 2021 muistomerkki kunnostettiin ja siihen lisättiin ortodoksiristi yhteistyössä Suistamo Seuran, Korpiselkä Seuran ja Evakkonaisten kanssa.
Seuran johtokunnan kokouspöytäkirjasta 27.4.1960 käy ilmi, että seuralle päätettiin hankkia lippu. Lipunnaulaus pidettiin kunniajäsen Anna Patjan pihassa. Lipputankoon lyötiin tuolloin 23 naulaa ja jokainen naulaaja piti pienen puheen. Lippu vihittiin käyttöön Karjalan Liiton juhlassa Helsingissä kesäkuussa samana vuonna. Karjalan Liiton kesäjuhlien lippukulkueessa lippumme on edelleen mukana.
Pöytäkirjoja selatessa käy ilmi toiminnan laajuus ja juhlien merkitys. Karjala-juhlaa on vietetty mm. joulukuussa 1946 ja kymmenen vuoden välein on vietetty Iisalmen seudun Karjala Seura ry:n juhlavuotta. Juhlien ohjelmassa on ollut juhlapuheen lisäksi muun muassa musiikkia, tanhuja, runoja ja tietenkin katsaus seuran historiaan. Kannattaa myös mainita vuonna 1960 aloitetut savolais-karjalaiset heimojuhlat, joita vietettiin eri kylillä, mm. Runnilla ja Hernejärvellä. Käkisalmesta syntyisin oleva Aki Leinonen on ollut aikamoinen yhteistyön ja kulttuurin ylläpitäjä.
Kun alkuun aikanaan päästiin, toimintaa vetämään tarvittiin erilaisia toimikuntia. Vuosien aikana on valittu mm. naistoimikunta, ravintolatoimikunta, käsityötoimikunta, urheilutoimikunta ja huvitoimikunta. Pidettiin tarinailtoja, piirakkatalkoita, kyykkäpeli-iltoja ja tehtiin retkiä . Virpojaiset , äitienpäiväjuhlat ja pikkujoulut olivat vuoden kohokohtia. Kerhoja oli monenlaisia. Oli mm. kansantanhukerho, perinneruokakerho, askartelukerho, laulukerho, lausuntakerho ja näytelmäkerho, joten esiintyjiä juhliin löytyi jo omasta takaa. Rahaa toimintaan tarvittiin, joten juhlien aikaan järjestettiin vaikkapa tanssit. Arkistosta löytyi lehti-ilmoitus Nuorisotalolla sunnuntaina 9.9.1990 pidetyistä juhlatanssiaisista, jossa soitti Taisto Happo orkestereineen. Järjestäjänä oli Iisalmen seudun Karjala Seura ry.
Tarinailtoja järjestettiin parin viikon välein ja niissä mm. laulettiin ja tarinoitiin. Seuralle hankittiin kahden tusinan kahviastiasto. Tarjoilu juhlien aikaan oli alkuun hieman toisenlaista kuin nykyään, sillä karjalanpiirakoiden kyytipoikana toimi piimä. Tämä lienee johtunut siitä, että kahvi oli pitkään kortilla.
Tänä päivänä Iisalmen seudun Karjala Seura toimii tiiviissä yhteistyössä erityisesti Suistamo Seuran ja Korpiselkä Seuran kanssa. Karjalan Liiton kesäjuhlille mennään porukalla ja keväisin ja syksyisin on toimintapäivä, jossa näemme toisiamme, kahvitelemme ja pelaamme erilaisia pelejä. Seurojen yhteinen pikkujoulu kuuluu vuosittaiseen toimintaan myös. Tarinailtoja ei enää ole yhtä tiheään kuin aikaisemmin, mutta muutaman kerran vuodessa kokoonnutaan tarinatuokioon. Erilaiset kylä- ja pitäjäesittelyt ovat olleet osa eri seurojen kanssa tehtävää yhteistä toimintaa viime vuosina. Yhteistyö on voimavara, jonka avulla jatkamme eteenpäin.
