Aikoinaan vauras alue - idyllinen kauppala

Suur-Jaakkimalaiset ovat entisen Jaakkiman, Lumivaaran ja Lahdenpohjan alueelta evakkoon lähteneitä tai heidän jälkeläisiään. Alue kuului Viipurin lääniin ja sijaitsi Laatokan rannalla luovutetussa Karjalassa. Laatokka, karjalaisten mereksi kutsuttu syvä ja voimakasvirtainen järvi, on valtavan kokoinen ja erittäin kalarikas, 45 eri kalalajia. Laatokalla pysyttiin kalastamaan läpi vuoden mm. lohta, nieriää, siikaa ja muikkua. Laatokalla on myös oma hyljelaji laatokannorppa. Siinä missä Suomenlahti jäätyi, pysyi Laatokan ulappa usein avoimena talvisin. Laatokan suuruutta kuvastaa hyvin se, että se vesimäärän on arvioitu olevan kolme kertaa kaikki Suomen järvien vedet.

Alueen luonto on kuuluisa kauneudestaan jylhine kallioineen, lahtieen, saarineen ja hiekkarantoineen. Ilmasto ja maaperä olivat ihanteellista maanviljelyyn, joka oli tärkeä elinkeino kalastuksen ohella. Laatokan ansiosta hallaa ei alueella juuri ollut. Pitäjän alueella oli lisäksi yli 100 järveä ja lampea sekä moni kapeita jokia, joiden rannoilla oli myllyjä, sahoja ja koskipaikoissa jopa vesivoimaloita. Katso valokuvia Laatokalta

Alueen keskus oli Lahdenpohja, joka oli vanha kauppapaikka ja kuuluisa talvimarkkinoistaan. Lahdenpohjan satama tunnettiin Laatokan suojaisimpana syväsatamana. Jaakkima ja Lahdenpohja olivat myös tunnettuja varuskuntapaikkakuntia. Viipurin Rykmentti sijaitsi Jaakkimassa Huuhanmäellä ja Rannikkotykistön RT3 kasarmit sijaitsivat Rauhalan kartanon alueella.

Jaakkimassa oli myös Suomen ensimmäinen puutalotehdas Annalan Saha, joka harjoitti myös vientiä.

Valamon Luostari saarineen oli lähellä ja kun tuuli oli myötäinen, kuului kirkonkellojen soitto mantereelle ja kirkkaalla säällä luostarin kultaiset kupolit kimaltelivat horisontissa. Kesällä monet tekivät kesäretkiä luostariin ja sen saarille, jonne oli mantereelta säännöllinen laivayhteys kesäisin. Ajan saatossa luostarista oli tullut sekä merkittävä turistikohde ja pyhiinvalelluspaikka ortodokseille. 1930-luvulla saarella arvioitiin käyneen yli 30000 matkailijaa.

Alueen vanhin asutus on ollut kreikkalaiskatolinen. Stolbovan rauhan jälkeen 1617 luterilaisuus valtasi alaa ja ruotsalaiset toivat alueelle uudisasukkaita muualta Karjalasta ja Savosta. Esinelöytöjen perusteella asutusta on ollut seudulla ainakin 4000 vuotta. Alueen vanhasta asutuksesta muistuttaa meitä viikinkiaikainen pronssisolki, joka löydettiin Paikjärven kylän pellolta Jaakkimasta ennen sotia. Kalevala Korun vanhimpaan tuotaan kuuluu Kostoin solki, jonka esikuva on juuri tuo pronssisolki. Alkuperäistä pronssisolkea säilytetään nykyään Kansallismuseon kokoelmissa.

Ennen evakkotaivalta alueella asui n. 15.000 asukasta. Valtaosa alueen asukkaista oli maanviljelijöitä ja kalastajia. Kalastusta harjoitettiin usein yhdessä nuottakunnittain. Sodan jälkeen suurin osa jaakkimalaisista sijoitettiin Etelä-Pohjanmaalle Seinäjoen ympäristöön. Nykyisin he ovat pistoutuneet ympäri Suomea ja useat meikäläisistä asuvat myös ulkomailla.

Kaiken kaikkiaan Karjalasta lähti evakkoon n. 420.000 ihmistä.

Jaakkimalaissyntyinen varatuomari Veikko Vennamo suunnitteli ja hoiti satojentuhansien siirtokarjalaisten pika-asutuksen uusille paikkakunnille. Hän toimi sotien jälkeen asutusasiain osaston päällikkönä Maatalousministeriössä. Työ oli valtava ja vailla vertaa. Näistä ansioista Veikko Vennamoa voidaan pitää yhtenä suurena suomalaisena.

Vennamo oli Suomen sodanjälkeisessä historiassa merkittävä vaikuttaja ja eduskunnan historian yksi tunnetuimmista ja värikkäimmistä kansanedustajista. Hänet muistetaan Suomen Maaseudun puolueen perustajana ja aktiivisena, pitkäaikaisena kansanedustajana, joka ei puheillaan varmaan jättänyt ketään kylmäksi. Hänen poliittiset sloganit, kuten kyllä kansa tietää ja rötösherrat kyykkyyn, elävät yhä keskuudessamme.

Tasavallan presidenttimme Aleksander Stubb, jolla on myös karjalaisia sukujuuria Käkisalmesta, kirjoitti edellisen vuoden Karjalaisten kesäjuhla tervehdyksessään meille karjalaisille seuraavasti. Olen poiminut siitä kaksi lausetta: "Topelius kirjoitti, että karjalainen on ikään kuin Suomen kansan valopuoli. Suomi olisi luultavasti paljon tylsempi maa ilman karjalaisiaan." 

Mainittakoon nyt vielä, että entisen presidenttimme Sauli Niistön puoliso Jenni Haukio on varttikarjalainen. Hyvin voi todeta, että me karjalaiset näyemme ja kuulumme kaikkialla Suomessa.

Meidän karjalaisten kannattaa olla ylpeitä omista juuristamme. Karjalaisuus on voimavara, josta voimme ammentaa joka päivä, vaikka small talkin kautta. Kulkekaamme siis rintarottingilla! Onhan meitä nyt jo jopa  n. 1,5 miljoonaa!

Hyvä me!

Tältä sivuilta löydät tietoa Suur-Jaakkimalaisten järjestön toiminnasta ja kuvia ja tietoja tapahtumistamme. Olemme saaneet iloksemme uusia jäseniä Laatokan Puolustajien Perinneyhdistyksestä, jotka yhä toivotamme tervetulleiksi yhdistykseemme. Teemme läheistä yhteistyötä Viipurin lauluveikkojen kanssa.

Tule mukaan toimintaan

 

Huom! Nyt voit myös rahallisesti tukea Suur-Jaakkimalaisten toimintaa.

Lisätietoja saat klikkaamalla tästä

 

 

 

Ajankohtaista:

 

Arvoisat Jäsenet ja

Muut kotisivuistamme ja toiminnastamme
kiinnostuneet

 

Onnellista Uutta Vuotta 2026!

Jaakkiman Miinala kirja on ilmestynyt! Voit tilata sen verkkokaupastamme tämän linkin kautta

Karjalaiseen tapaan lähdemme liikkeellee toiveikkaina tähän vuoteen ja toivoimme, että Ukrainaan saataisiin viimeinkin rauha.

Suur-Jaakkimalaiset ovat jo vuoden ajan järjestäneet eri aiheita käsitteleviä tarinatorstaita yhdessä Lumivaaralaisten kanssa. Jatkamme näiden iltojen järjestämistä myös tänä vuonna. Seuraava tarinatorstai on 26.2. klo 16, jolloin aiheena on "Sotaorvot historian jaloissa". Sotaorpo, hallituksemme entinen jäsen Irja Taskinen kertoo sotaorpouden vaikutuksista lapsiin ja nuoriin, myös itseensä.

Yhdistyksemme erilaiset retket ovat olleet suosittuja ja toivomme, että sinäkin lähdet mukaan! Myö ootetaan, et siekin tuut.

Tulevana syksynä 12.-13.9. järjestämme Jaakkiman pitäjäjuhlat Seinäjoella yhdessä Jaakkimalaisten Seuran ja Jaakkima Säätiön kanssa. Lähdemme sinne matkaan joko junalla tai yhteisbussilla. Luvassa on hienot karjalaiset pidot ja huippuhauskat Öitsit! Lähde sinäkin ja ota perheen nuorimmatkin mukaan. Matkan hinta on vielä avoin, mutta pyrimme saamaan siitä kohtuullisen. Tarkempia tietoja tästä juhlasta saat helmikuun alussa kotisivuiltamme ja tuolloin ilmestyvästä Jaakkiman Sanomista. Jos et ole vielä jäsen, niin liittymällä Suur-Jaakkimalaisiin, pääset matkaan tutustumaan hengenheimolaisiimme ja pitämään hauskaa karjalaiseen tapaan!

Tavoittemme on saada lisää nuoria toimintaamme. Nuorten on hyvä tuntea omia juuriaan ja mennyttä elämää luovutetussa Jaakkimassa ja Karjalassa. Juuret ovat tärkeät, sillä ne ovat osa identiteettiämme ja auttavat ymmärtämään itseämme paremmin. Joukossamme on vielä Jaakkimassa syntyneitä, joilla on muistoja ja tarinoita luovutetusta Karjalasta ja joita voi tavata ja jutustaa tapahtumissamme.

Vuoden 2026 toimintasuunnitelmamme on täynnä mukavaa ohjelmaa ja toivomme näkevämme sinut kaikissa yhdistyksemme tapahtumissa. Se on lähetetty kaikille yhdistyksemme jäsenille postitse joulukuussa. Pidä postitamamme jäsenkirje tallessa, josta voit aina katsoa, mitä mukavaa seuraavaksi teemme yhdessä.

Siirry vuoden 2026 jäsenkirjeeseen kätevästi tämän linkin kautta

Tänä päivänä voimme aidosti ja ylpeästi tuntea itsemme karjalaisiksi, joiden esi-isät ovat asuneet Suur-Jaakkiman alueella luovutetussa Karjalassa. 

Pyrimme myös muistuttamaan sinua tulevista tapahtumistamme myös sähköpostilla. Jos et ole vielä ilmoittanut sähköpostiosoitettasi meille, voit lähettää sen sähköpostitse Terttu Teivoselle terttu.teivoinen@gmail.com tai soittaa hänen numeroon 040 580 4520.

Yhdistyksemme pitkäaikainen puheenjohtaja Tarja Rantama on tehnyt upean ja pitkän uran puheenjohtajana. Hän ei omasta toivomuksestaan ole enää halukas jatkamaan yhdistyksemme puheenjohtajana. Hallitus kuitenkin pyysi vielä kevätkokouksessa Tarjaa jatkamaan pestiään vuoden 2026 syyskokoukseen saakka, jotta löydämme siihen mennessä sopivia puheenjohtajaehdokkaita. Suur-Jaakkimalaisille siis valitaan äänestämällä uusi puheenjohtaja vuoden 2026 syyskokouksessa. Esitä sinä yhdistyksemme jäsen, kuka olisi mielestäsi hyvä, uusi puheenjohtajamme vai olisiko se kenties sinä itse?

 

Helmikuun 26.2. tarinatorstai klo 16-18, Karjalatalon yläsali
Aine: Sotaorvot historian jaloissa

Suomeen jäi talvi-, jatko- ja Lapin sodan jälkeen noin 55 000 sotaorpoa ja 30 000 leskeä. Osa sotaorvoista menetti molemmat vanhempansa.

Sotaorpo Irja Taskinen kertoo sotaorpouden vaikutuksista lapsiin ja nuoriin, myös itseensä. Pian sotaorvot ovat hekin siirtyneet tuonpuoleisiin. Siksi on hyvä vielä kertoa.

Esityksen jälkeen jutustelemme ja jaamme muistojamme ja ajatuksiamme yhdistyksemme tarjoamien pullakahvien kera.

Alustava ilmoittautuminen tarjoilun järjestämiseksi Ellille elli.saari@elisanet.fi tai p. 040 727 1104

Lämpimästi tervetuloa!

 

Tammikuussa kävimme Kansallisteatterissa 

Suur-Jaakkimalaisten perinteinen teatteriretki tehtiin lauantaina 10.1. Katsoimme Lauri Maijalan ohjaaman näytelmän Täällä Pohjantähden alla. Nautimme esityksen jälkeen herkullisen päivällisen Kansallisteatterin 2-parven lämpiössä.

 

 

 

Jylhää maisemaa Jaakkimassa, kuvassa Annanriutta Jaakkimassa, Laatokan rannalla

 

Myö ootetaan, et siekin tuut.

 

Kuin timantit kimmeltäisivät Laatokalla, valokuva Pekka Pouhola.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suur-Jaakkimalaiset r.y.

on perustettu v. 1973 ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen tarkoituksena on vaalia jaakkimalaisia perinteitä ja karjalaista kulttuuria. Yhdistys toimii entiseltä kotiseudultaan Jaakkimasta, Lumivaarasta ja Lahdenpohjasta kotoisin olevan väestön sekä heidän jälkeläistensä ja myötäeläjien yhdyssiteenä ja edistää entisen kotiseutunsa hyväksi tapahtuvaa toimintaa. Iloksemme olemme saaneet uusia jäseniä vuonna 2022 lakkautetusta Laatokan Puollustuksen Perinneyhdistyksestä. Oli ilo tarjota uusi kotipesä Laatokan Puollustuksen perinneyhdistysläisille. Yhdessä ylläpidämme vahvaa laatokankarjaista ja suurjaakkimalaista perintöä.

Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan järjestämällä toimintaympäristössään jäsenilleen ja asiasta kiinnostuneille suunnattuja yleisötilaisuuksia, sekä järjestää kulttuuri-, perinne ja vapaa-ajan tilaisuuksia.

Vuodesta 2022 olemme alkaneet ottaa vastaan rahalahjoituksia ja testamenttilahjoituksia yhdistyksemme toimintaan. Lahjoitus voi olla pieni tai suuri, kaikki rahallinen apu on yhdistyksen toiminnan kannalta kullanarvoista. 

Toimeenpanemalla esitelmä-, kokous-, ynnä muita valistus- ja sivistystilaisuuksia sekä juhlia ja iltamia; harjoittamalla julkaisutoimintaa; järjestämällä koulutus- ja infotilaisuuksia; järjestämällä tulevaisuudessa kotiseutumatkoja ja nyt muita matkoja jäsenilleen; pitämällä yhteyksiä muihin karjalaisiin yhteisöihin ja sukuseuroihin; avustamalla viranomaisia antamalla lausuntoja ja suorittamalla viranomaisten sille uskomia tehtäviä; harjoittamalla nuoriso- sekä varhaisnuorisotoimintaa.

Yhdistyksen jäseneksi pääsee jokainen, jonka yhdistyksen hallitus hyväksyy. Hallituksen hyväksymät jäsenet ovat varsinaisia, kannattavia tai ainaisjäseniä.

Jaakkiman kartta:
Avaa kartta klikkaamalla.

Seuran lippu

 

Seuran toiminnan alkuvaiheissa 70-luvulla teetettiin oma lippu laadukkaasta kankaasta, puisella kantovarrella ja komealla nuppikoristeella. Kaikki nämä olivat kuitenkin aika painavia kantaa kesäisessä Karjala Liiton kesäjuhlien juhlakulkueessa. Niinpä teetettiin uusi kevyempi kantolippu vuonna 2018. Uusi lippu on alkuperäisen kaltainen, senkin symbolina on Jaakkiman kirkon kellotorni ja lipussa lukee Suur-Jaakkimalaiset.

Uusi kantolippu naulattiin juhlallisesti yhdistyksen kevätkokouksessa 18.3.2018. Siitä kerrottiin Jaakkiman Sanomissa 4/2018 näin: "Karjalaistenlaulun sävelin siirryttiin päivän huipennukseen, yhdistyksen uuden kulkuelipun naulaamiseen. Kutsutut kunniavieraat löivät ensimmäiset naulat. He olivat Martti Nuikka, Heikki Pöllänen, Eino Bergman, Seija Bergman, Anja Kallio, Reino Halonen, Irma Sinerkari. Heidän jälkeensä vasaraa paukauttivat Taina Suoninen, Paavo Suoninen, Hilkka Nieminen, Marja Huttunen ja Seppo Saari sekä yhdistyksen hallituksen jäsenet Tarja Rantama, Pertti Parikka, Salme Ollikainen, Mauri Pekkinen, Jyrki Tiittanen, Tea Itkonen ja Kiti Hartikainen"

Lippu vihittiin käyttöön Karjalaisten kesäjuhlien avajaisissa 2018 Kouvolassa. Sekin ikuistettiin valokuvin. Lippua kantoi kesäjuhlien avajaisissa ja juhlakulkueessa yhtistyksen kauppalopo Seppo Saari ja airueina olivat puheenjohtaja Tarja Rantama ja varainhoitaja Elli Saari.

Kuvat kevätkokouksesta ja kesäjuhlista 2018: