Museomme helmiä

Astiasto:Tsekkiläisellä 1930-luvun kahviastiastolla on erikoinen tarina. Sen omistaja kätki astiaston maahan Kivennavan Ahjärven koulun pihaan Karjalassa talvisodan uhatessa. Jatkosodan aikana se kaivettiin esiin, ja kun Karjala vallattiin 1945, se päätyi omistajansa mukana Lahden seudulle ja sieltä paikallismuseoomme.                                                                                                                                                                                        Ikuisuuden portti: Kivennavan entiselle kirkonmäelle pystytettiin 1993 muistomerkki sinne haudattujen suomalaisten muistoksi. Ikuisuuden portin suunnitteli Kivennavan pitäjäseuran puheenjohtaja Kauko Ilonen. Aiheensa se on saanut pitäjän talvisodassa tuhouituineen kirkon portista.                                                                                                                                            Seitsemän veljestä: kansalliskirjailija Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on kaikille tuttu. Tämän 1918 painetun kirjan upeasta kuvituksesta on vastanniut Akseli Gallen-Kallela.                                                                                                                                                                                               Kassi: kierrättäminen on keksitty jo pula-aikana! Tämä kassi on valmistettu konekiväärin panosvöistä paperinarun avulla pujottelemalla.                                                                                                                   Kristallit: talvisodassa tuhoutuneen Kivennavan kirkon tuhkasta poimittiin talteen myös kattokruunun kristalleja.                                                                                                                                                                                      Pellavaliinat: perinteisiä karjalaisia, käsinkudottuja pellavaliinoja kutsuttiin käspaikoiksi. Ylimmässä koristeltuna ketjuvirkkausta, vasemmalla punapoimintaa sekä virkattu hevosmiesaiheinen reunapitsi, oikealla molempiin suuntiin purettua revinnäiskirjontaa, johon on parsien ommeltu papukaijakuvio.                                                                                                                                                                                                           Sandaalit: tekijänsä taidonnäyte, 100% tuohesta valmistettu sandaali.                                                                                                                             Virren numerot: Kivennapa sijaitsi Karjalan kannaksen kaakkoisosassa. Pitäjän luterilainen 1800-luvun alussa rakennettu puukirkko tuhoutui talvoisodassa. Kirjailija Ilmari Pimiä poimi kytevistä jäännöksistä talteen kirkossa käytetyt metalliset virrennumerot.

 

                                                                                                                                                                         Paljekamera: Hugo Meyer& Co:n valmistama mahonkikoteloinen tailboard-tyyppinen paljekamera on ostettu Pietarista 1800-luvun lopulla. Karjalan kautta Kangasalle kulkeutunut kamera on ollut käytössä vielä 1952.

 

 

 

 

Näyttelytilat ovat avoinna heinäkuun sunnuntait klo 13-16, muulloin sopimuksen mukaan, varaukset juhlatalo.aijala@gmail.com

Museomme helmiä

astiasto,kengät, kassi, seitemän veljestä ym.