Karjalan Liitto
 

Karjalainen pitäjä- ja kyläkirjakisa

Vuoden karjalainen pitäjä- ja kyläkirjakisa jatkuu syyskuun loppuu.

Kilpailuun voivat osallistua kaikki loppuvuonna 2016 ja vuoden 2017 aikana julkaistut pitäjä- ja kyläkirjat. Kisaan osallistuvat teokset toimitetaan 30.9.2017 mennessä Karjalan Liiton toimistoon, Käpylänkuja 1, 00610 HELSINKI, kuoreen tarkennus: Pitäjä- ja kyläkirjakisa.

 

Kisaan osallistuvista kirjoista ilmoitetaan kirjan toimituskunta, julkaisuaika ja mitä pitäjää tai minkä pitäjän kyliä kirja käsittelee.

 

Kisaan osallistuvat kirjat jäävät Karjalan Liiton kirjaston kokoelmiin.


Viime vuonna Vuoden pitäjäkirja oli Näin Muolaa jäi elämään.


Näin Muolaa jäi elämään
on Vuoden karjalainen pitäjäkirja 2016

Näin Muolaa jäi elämään
Näin Muolaa jäi elämään on Vuoden karjalainen pitäjäkirja 2016.
Vuoden 2016 aikana on koottu ja kirjoitettu karjalaisia kyläyhteisöjä ja elämää niissä ennen evakkoon lähtöä kuvaavia kirjoja.    
Yhteistä niille on talo talolta kertovaa ajankuvaa talon asukkaista useankin sukupolven ajalta sekä eritysipiirteitä talossa asuneista ihmisistä. Kirjaa lukeva saattaa tuntea olavansa  mukana heidän arjessaan ja toimissaan. Kerronta on elävää ja kuvaa hyvin sen aikaista elämää Karjalassa.

Näin Muolaa jäi elämään kirja kertoo mielenkiintoisella tavalla Muolaan pitäjän vaiheista, evakkoon lähdöstä ja ajasta, jolloin palattiin hetkeksi takaisin kotiseudulle ennen lopullista lähtöä sieltä. Kirja paneutuu aiheeseen niiden muistojen kautta, joita heillä itsellään tai kirjaan haastatelluilla on omien vanhempien tai isovanhempien kertomina. Useat matkat sodan jälkeen Muolaaseen ovat olleet omiaan vahvistamassa ”Muolaa henkeä” ja olleet luomassa ja antamassa myös nuoremmille sukupolville tietoa oman pitäjän elämästä ja erityispiirteistä.

Kirjassa on kuvattu myös Karjalan Liitolle ja sen alkutaipaleelle merkittävän henkilön, Liiton pitkäaikaisen puheenjohtajan, Eemil Luukan elämää. Hän on valtakunnallisesti merkittävän  asemansa kautta ollut osaltaan vaikuttamassa ja edesauttamassa  karjalaisen heimon asettumista nykyisille asuinpaikoilleen. Kirjassa tuodaan hyvin esille karjalaisten oma halu selvitä uusilla asuinsijoilla, hakeutuminen työhön ja halu oman perinteen ylläpitämiseen uusissa olinpaikoissa on ollut tärkeää.

Matkat Muolaaseen ovat omalta osaltaan auttaneet pitämään yllä  ”Muolaa henkeä” ja   tehneet entistä kotiseutua tutuksi jälkipolville. Matkoilla on tutustuttu myös nykyisiin muolaalaisiin ja heidän kokemaansa, ei pelkästään omiin muistoihin.  
Kirjassa on runsaasti uuttakin kuvallista kerrontaa, joka luo omalla tavallaan mielikuvaa Muolaasta ja sitä ympäristöstä.    

Eevaliisa Kurki
Karjalan Liiton 2. varapuheenjohtaja 


Veljet Viipurista on Vuoden karjalainen kirja 2016

Veljet Viipurista on Vuoden karjalainen kirja.
Veljet Viipurista on Vuoden karjalainen kirja.

Karjalan Liiton puheenjohtajisto on valinnut Vuoden karjalaiseksi kirjaksi Veljet Viipurista -teoksen, joka on Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain Seura Pamauksen 125-vuotishistoriateos.

 

Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain Seura Pamauksen historiateos Veljet Viipurista on komea kertomus karjalaisjuuristen miesten toimista isänmaan hyväksi. Teos ei pelkästään kerro Pamauksen historiasta, vaan yleensä Viipurin liike-elämästä ja yritystoiminnasta sekä karjalaisista liikemiehistä. 

 

Kirjassa valotetaan 1880-luvun lopun  suomenkielisen tukkuliikkeen syntyä. Tukkuliikkeen perustajina olivat Jaakko Häkli,  Juho Lallukka ja Wilhelm Paischeff.  Uuden liiketoiminnan aloittaminen oli kiinni pääomasta, joten Juho Lallukka ja Jaakko Häkli olivat mukana perustamassa Kansallis-osake-Pankkia (KOP) Viipuriin.

 

Monikulttuurisessa Viipurissa suomenkielisillä liikkeillä oli suuri merkitys Suomen itsenäistymisessä.

Pamauksen perustivat suomenkieliset ja suomenmieliset yrittäjät Viipurissa vuonna 1891 suomenmielisten.

 

Perustajat sitoutuivat Seuran säännöissä edistämään teollisuutta ja liikettä paikkakunnalla sekä valmistamaan jäsenilleen hyödyllistä sekä huvittavaa työskentelyä.  Pamaus ja sen jäsenet ovat jo viiden miespolven ajanvaikuttaneet suomalaiseen elämänmenoon yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti.

 

Pamaus-seuran puheenjohtajia ovat olleet muun muassa kultaseppä Wilhelm Porthan, kauppaneuvos Juho Lallukka, tukkukauppias Jaakko Häkli, tukkukauppias William Otsakorpi, kaupunginjohtaja Arno Tuurna. Kaikkiaan puheenjohtajia 125 vuoden aikana on ollut 16.

 

Seura tukee karjalaislähtöisiä oppilaitoksia ja kulttuuritoimijoita apurahoin sekä lahjoituksin, muun muassa monet karjalaislähtöiset urheiluseurat ovat saaneet avustusta Pamaukselta.

 

Helsinkiin kotiutuneen herraseuran 2010-luvun aktiivisessa toiminnassa on yhä henkinen side Viipuriin ja menetettyyn Karjalaan. Heillä on  viipurlaine meininki.


Tulosta sivu
 
Poutapilvi web design Oy