Karjalan Liitto
 

Veljet Viipurista on Vuoden karjalainen kirja 2016

Veljet Viipurista on Vuoden karjalainen kirja.
Veljet Viipurista on Vuoden karjalainen kirja.

Karjalan Liiton puheenjohtajisto on valinnut Vuoden karjalaiseksi kirjaksi Veljet Viipurista -teoksen, joka on Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain Seura Pamauksen 125-vuotishistoriateos.

 

Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain Seura Pamauksen historiateos Veljet Viipurista on komea kertomus karjalaisjuuristen miesten toimista isänmaan hyväksi. Teos ei pelkästään kerro Pamauksen historiasta, vaan yleensä Viipurin liike-elämästä ja yritystoiminnasta sekä karjalaisista liikemiehistä. 

 

Kirjassa valotetaan 1880-luvun lopun  suomenkielisen tukkuliikkeen syntyä. Tukkuliikkeen perustajina olivat Jaakko Häkli,  Juho Lallukka ja Wilhelm Paischeff.  Uuden liiketoiminnan aloittaminen oli kiinni pääomasta, joten Juho Lallukka ja Jaakko Häkli olivat mukana perustamassa Kansallis-osake-Pankkia (KOP) Viipuriin.

 

Monikulttuurisessa Viipurissa suomenkielisillä liikkeillä oli suuri merkitys Suomen itsenäistymisessä.

Pamauksen perustivat suomenkieliset ja suomenmieliset yrittäjät Viipurissa vuonna 1891 suomenmielisten.

 

Perustajat sitoutuivat Seuran säännöissä edistämään teollisuutta ja liikettä paikkakunnalla sekä valmistamaan jäsenilleen hyödyllistä sekä huvittavaa työskentelyä.  Pamaus ja sen jäsenet ovat jo viiden miespolven ajanvaikuttaneet suomalaiseen elämänmenoon yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti.

 

Pamaus-seuran puheenjohtajia ovat olleet muun muassa kultaseppä Wilhelm Porthan, kauppaneuvos Juho Lallukka, tukkukauppias Jaakko Häkli, tukkukauppias William Otsakorpi, kaupunginjohtaja Arno Tuurna. Kaikkiaan puheenjohtajia 125 vuoden aikana on ollut 16.

 

Seura tukee karjalaislähtöisiä oppilaitoksia ja kulttuuritoimijoita apurahoin sekä lahjoituksin, muun muassa monet karjalaislähtöiset urheiluseurat ovat saaneet avustusta Pamaukselta.

 

Helsinkiin kotiutuneen herraseuran 2010-luvun aktiivisessa toiminnassa on yhä henkinen side Viipuriin ja menetettyyn Karjalaan. Heillä on  viipurlaine meininki.


Näin Muolaa jäi elämään
on Vuoden karjalainen pitäjäkirja 2016

Näin Muolaa jäi elämään
Näin Muolaa jäi elämään on Vuoden karjalainen pitäjäkirja 2016.
Vuoden 2016 aikana on koottu ja kirjoitettu karjalaisia kyläyhteisöjä ja elämää niissä ennen evakkoon lähtöä kuvaavia kirjoja.    
Yhteistä niille on talo talolta kertovaa ajankuvaa talon asukkaista useankin sukupolven ajalta sekä eritysipiirteitä talossa asuneista ihmisistä. Kirjaa lukeva saattaa tuntea olavansa  mukana heidän arjessaan ja toimissaan. Kerronta on elävää ja kuvaa hyvin sen aikaista elämää Karjalassa.

Näin Muolaa jäi elämään kirja kertoo mielenkiintoisella tavalla Muolaan pitäjän vaiheista, evakkoon lähdöstä ja ajasta, jolloin palattiin hetkeksi takaisin kotiseudulle ennen lopullista lähtöä sieltä. Kirja paneutuu aiheeseen niiden muistojen kautta, joita heillä itsellään tai kirjaan haastatelluilla on omien vanhempien tai isovanhempien kertomina. Useat matkat sodan jälkeen Muolaaseen ovat olleet omiaan vahvistamassa ”Muolaa henkeä” ja olleet luomassa ja antamassa myös nuoremmille sukupolville tietoa oman pitäjän elämästä ja erityispiirteistä.

Kirjassa on kuvattu myös Karjalan Liitolle ja sen alkutaipaleelle merkittävän henkilön, Liiton pitkäaikaisen puheenjohtajan, Eemil Luukan elämää. Hän on valtakunnallisesti merkittävän  asemansa kautta ollut osaltaan vaikuttamassa ja edesauttamassa  karjalaisen heimon asettumista nykyisille asuinpaikoilleen. Kirjassa tuodaan hyvin esille karjalaisten oma halu selvitä uusilla asuinsijoilla, hakeutuminen työhön ja halu oman perinteen ylläpitämiseen uusissa olinpaikoissa on ollut tärkeää.

Matkat Muolaaseen ovat omalta osaltaan auttaneet pitämään yllä  ”Muolaa henkeä” ja   tehneet entistä kotiseutua tutuksi jälkipolville. Matkoilla on tutustuttu myös nykyisiin muolaalaisiin ja heidän kokemaansa, ei pelkästään omiin muistoihin.  
Kirjassa on runsaasti uuttakin kuvallista kerrontaa, joka luo omalla tavallaan mielikuvaa Muolaasta ja sitä ympäristöstä.    

Eevaliisa Kurki
Karjalan Liiton 2. varapuheenjohtaja 


Karjalan Liiton Vuoden karjalainen kirja 2015 on Kalevala  ja opas sen lukemiseen

Vuoden karjalainen kirja on Kalevala ja opas sen lukemiseen.
Kalevala ja opas sen lukemiseen on Vuoden karjalainen kirja 2015.
Karjalan Liiton puheenjohtajisto on valinnut Vuoden karjalaiseksi kirjaksi Kalevala ja opas sen lukemiseen. Teoksen on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja sen on toimittanut Liisa Kaski.
 
Kalevala on Suomen kansalliseepos, joka viettää tänä vuonna 180-vuotisjuhlavuotta. Sen ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1835. Nykylukijalle kansalliseepos voi olla haasteellista luettavaa.
Elias Lönnrot (1802–1884) kokosi teoksen niistä kansanrunoista, joita hän merkitsi muistiin runonlaulajilta kuudella runonkeruumatkallaan vuosina 1828–1835 Suomessa ja Karjalassa. Lönnrot antoi runoelmalleen nimeksi Kalewala taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista. Eepos jakautuu 32 runoon ja siinä on 12 078 säettä.

Kalevala ja opas sen lukemiseen -teos sisältää vuoden 1849 julkaistun Kalevalan. Kalevala ja opas sen lukemiseen sisältää kaaviot eepoksen henkilöistä ja juonesta, tietoa Kalevalan syntyvaiheista sekä sanaston ja hakemistot. Kalevalalla  on suuri merkitys suomalaisten itsetunnon vahvistajana. Kalevala on vaikuttanut myös laajasti taiteisiin ja tieteisiin.

Kalevala ja opas sen lukemiseen. Toim. Liisa Kaski. SKS. 368 sivua.

Vuoden karjalainen pitäjäkirja on

Rajoil da randamil – Salmi ja salmilaiset 1617–1948

Rajoil da randamil on Vuoden pitäjäkirja.
Rajoil da randamil on - Salmi ja salmilaiset 1617-1948 on Vuoden karjalainen pitäjäkirja.

Karjalan Liiton puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström on valinnut Vuoden karjalainen pitäjä- ja kyläkirja -kilpailuun tulleista kymmenestä teoksesta parhaimmaksi salmilaisten historiateoksen.
Vuoden karjalainen pitäjäkirja on Rajoil da randamil – Salmi ja salmilaiset 1617–1948. Valinnan perusteluja ovat teoksen vankka ja laaja asiantuntijuus. Kirjoittajina on useita historian, kielten ja kielitieteen sekä kansanperinteen asiantuntijoita.

Teos valaisee Salmin ja laajemminkin Raja-Karjalan yhteiskuntaelämän vaiheita eri näkökulmista: miten salmilaiset selvisivät kahden valtakunnan välisenä kiistakapulana ja monien sotien tantereena, ja miten pitäjän elinkeinoelämä, hallinto, uskonto, kieli ja kansanperinne historian eri vaiheissa muotoutuivat. Runsas kuvitus on suurelta osin ennen julkaisematonta.

Kirja on ensimmäinen rajakarjalaista Salmin pitäjää ja sen elämää kuvaava kattava historiateos. Se on erinomainen tietolähde tutkijoille, Salmissa syntyneille ja heidän jälkipolvilleen sekä kaikille karjalaisuudesta kiinnostuneille. 

Teoksen on toimittanut dosentti Jukka Kokkonen Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitokselta. Muita kirjoittajia ovat professori Tapio Hämynen, FT Jukka Partanen, FL Riikka Myllys, FT Raija Pyöli, FT Senni Timonen, dosentti Irma-Riitta Järvinen ja dosentti Yury Shikalov. Kirjan on julkaissut Salmi-Säätiö.
Kaksi kunniamainintaa
Lisäksi kunniamaininnan sai kaksi teosta, Viipurin Uuraasta kertova kirja ja Paimion Karjalaseuran 70-vuotishistoria.

Uuras – Viipurin portti maailman merille

Uuras - Viipurin portti maailman merille.
Uuras - viipurin portti maailman merille sai pitäjä- ja kyläkirjakilpailussa kunniamaininnan.
Uuraalaiset ry:n juhlakirja Uuras – Viipurin portti maailman merille kertoo Viipurin merellisestä kaupunginosasta Uuraasta, jossa oli merkittävä puutavaran vientisatama. Teoksen on toimittanut Seppo Huunonen. Teoksessa on useiden eri kirjoittajien artikkeleita.
Kirjassa kerrotaan sataman kehityksestä ja saaristolaiselämästä. Puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström nosti teoksen ansioiksi ainutlaatuiset kuvat ja piirrokset sekä erityisesti karttamateriaalin runsaan käytön.

Uuras: Viipurin portti maailman merille. Uuraalaiset ry. Lahti 2015. 188 sivua, Huunonen, Seppo (käsikirjoitus, teksti- ja kuvatoimitus). Kannen suunnittelu, taitto ja typografia sekä kuvitus Yrjö Lohko. Kirjatyöryhmä: Pia Tilli, Sirkka Kaipainen ja Merja Hanski.

Pääteasema – Karjalaiset Paimiossa

Pääteasema - Karjalaiset Paimiossa.
Pääteasema - Karjalaisen Paimiossa sai Vuoden pitäjä- ja kyläkirjakilpailussa kunniamaininnan.
Pääteasema – Karjalaiset Paimiossa on värikäs teos, jossa kerrotaan karjalaisten saapumisesta Paimioon, asutustoiminnasta, yrittämisestä, vaikuttamisesta sekä yhdistystoiminnasta.
Paimiossa toimi useita arvostettuja karjalaistaustaisia osaajia ja vaikuttajia. Teos kertoo muutoksesta, jonka paimiolaiset ja karjalaiset kokivat sodan aikana ja sen jälkeen. Kirjassa on runsaasti haastatteluja, valokuvia, lehtileikkeitä, karttoja, taulukoita, diagrammoja sekä piirroksia.
Marjo Matikainen-Kallström pitää tärkeänä sitä, että teoksessa on nostettu vahvasti esille siirtokarjalaisten asuttaminen nyky-Suomeen.
Paimion Karjalaseura ry:n julkaisun on toimittanut Seppo Pirhonen. Kirjatoimikunta: Puheenjohtaja Arja Kulmala, sihteeri Armi Suomi, Hannele Kajander, Seija Jaakkola, Jorma Kallonen ja Seppo Pirhonen.
Pääteasema – Karjalaiset Paimiossa. Paimion Karjalaseura ry.


Vuoden karjalainen kirja ja

Vuoden karjalainen pitäjä- tai kyläkirja


Vuoden karjalainen kirja valitaan vuosittain Karjalaa tai karjalaisuutta käsittelevistä julkaisuista.

Karjalan Liitto järjestää vuosittain omille jäsenyhteisöilleen Vuoden karjalainen pitäjä- tai kyläkirja -kilpailun. Viime vuosina liiton jäsenyhteisöt  ovat julkaisseet 10–30 teosta, joissa kerrotaan tietyn pitäjän tai kylän historiasta. Myös karjalaisseurojen toiminnasta kertovia kirjoja on julkaistu lukuisia viime vuosina.




Tulosta sivu
 
Poutapilvi web design Oy