Karjalan Liitto
 

Ajankohtaista

Siirtoväestön asuttaminen 100-vuotiaan Suomen merkittävin teko

Karjalan Liiton varapuheenjohtaja Kirsi Juura:

Karjalaisen siirtoväestön asuttaminen satavuotiaan Suomen merkittävin yhteiskunnallinen teko


Lähes puolen miljoonan karjalaisen asuttamista sodan jälkeen pitää Karjalan Liiton varapuheenjohtaja Kirsi Juura satavuotiaan Suomen merkittävimpänä yksittäisenä yhteiskunnallisena tekona.

- Sodan jälkeinen vahva yhteiskunnallinen tahtotila mahdollisti karjalaisen siirtoväen uudelleensijoittamisen nyt arvioituna hallitusti.  Asutustoiminnalla oli ensi sijassa yhteiskuntapoliittiset tavoitteet. Siirtolaisten asuttamisen lisäksi haluttiin estää yhteiskunnallinen levottomuus ja siinä onnistuttiin.

- Suomeen ei syntynyt sodan jälkeen ilman työtä ja asuntoa olevien ihmisten joukkoa, vaan karjalaiselle siirtoväelle ja rintamamiehille avautui asutustoiminnan myötä mahdollisuus osallistua tasavertaisina kansalaisina jälleenrakennustyöhön.

- Asutustoiminnan suuri merkitys Suomen historiassa on myös siinä, että kun sota yhdisti vain pari vuosikymmentä aiemmin kansalaissodassa olleen maan, jälleenrakennustyöhön ryhdyttiin niin ikään yhdessä rintamassa.

Jatkosodan päätyttyä syksyllä 1944 Suomi menetti lähes 11 prosenttia pinta-alastaan ja vastaavasti 11 prosenttia suomalaista menetti kotinsa. Suomi joutui luovuttamaan 4,5 miljoonaa hehtaaria maata Karjalasta, Sallasta ja Kuusamosta. Toukokuussa 1945 säädetty maanhankintalaki toi maansaajien piiriin siirtoväen lisäksi rintamamiehet, sotalesket, -invalidit ja -orvot. Muodostetuista viljelystiloista pääosa meni siirtoväelle, kun taas kaupunkeihin ja taajamiin muodostetuista asuntotonteista suurin osa meni rintamamiehille. Kaiken kaikkiaan maanhankintalain nojalla perustettiin 101 327 maatilaa. Asutustoimintaan tarvittiin 2,8 miljoonaa hehtaaria maata, josta noin puolet oli valtionomistuksessa ja loput lunastettiin yhtiöiltä, seurakunnilta, kunnilta, yhteisöiltä, ja osin toimivista suuremmista tiloista.

Maanhankintalakia voidaankin pitää Juuran mielestä yhtenä sodan jälkeisen Suomen tärkeimmistä asiakirjoista.

- Asutustilojen merkitys oli suuri myös sodan jälkeisen ruokahuollon turvaajana, peloteltua nälänhätää ei Suomeen syntynyt.  Suomi oli ainoa maa, joka toteutti näin laajamittaisen oman väestön evakuoinnin sodassa menettämiltään alueilta maan muihin osiin.

Lisätietoja: Kirsi Juura, kirsi.juura@kauppakamari.fi, 040 591 3339.

---

Karjalan Liiton varapuheenjohtaja Kirsi Juura oli juhlapuhujana Inkeroisten seudun Karjalaseuran 70-vuotisjuhlassa 22.10.2017.

 

Palaa otsikoihin



Tulosta sivu
 
Poutapilvi web design Oy