Karjalan Liitto
 

Karjalaisii erätarinoi kerruu tuotti hienon kokoelman muistitietoa


Viipurilaisen Metsästysyhdistys Tuliluikun jäseniä metsällä. Kuvassa toinen vasemmalta on konsuli Ville Laapas, joka oli yhdistyksen puheenjohtajana 1917-1955. Kuva Suomen Metsästysmuseo.
Viipurilaisen Metsästysyhdistys Tuliluikun jäseniä metsällä. Kuvassa toinen vasemmalta on konsuli Ville Laapas, joka oli yhdistyksen puheenjohtajana 1917-1955. Kuva Suomen Metsästysmuseo.

Suomen Metsästysmuseon, Karjalan Liiton ja Kuparsaaren metsästysseuran yhdessä toteuttama luovutetun Karjalan eräperinteen keruu päättyi 31.3.2016. Keruussa pyrittiin kokoamaan vielä tavoitettavissa olevaa muistitietoa luovutetun Karjalan metsästäjistä ja kalastajista, metsästysoloista sekä metsästys- ja kalastustavoista. Ajatus keruusta keksittiin antrealaisten evakoiden ja heidän jälkeläistensä perustamassa vanhaa karjalaista eräperintöä ylläpitävässä Kuparsaaren metsästysseurassa.

Keruuseen saapui 56 kirjallista vastausta tai valokuvalähetystä. Saapuneen aineiston laajuus liitteineen on 410 sivua, josta 195 sivua on ennen julkaisematonta aineistoa. Metsästysmuseon toimesta tehtiin lisäksi 14 haastattelua, joissa haastateltiin 19 Karjalan eränkäynnistä muistavaa ja tietävää henkilöä. Keruuta edistämään perustettuun samannimiseen facebookryhmään on liittynyt 79 jäsentä. Aineisto talletetaan Suomen Metsästysmuseon arkistoon Riihimäelle.

Keruutehtävästä teki tavallista haastavamman se, että tiedusteltiin muistoja aikakaudesta, joka päättyi jo vuonna 1944, yli 70 vuotta sitten. Nyt jo korkeaan ikään ehtineet kertojat olivat vielä lapsia tai nuoria Karjalasta lähtiessään. Edellisestä johtuen vastauksissa painottuivat usein lapsuuden kalastusmuistot 1930-luvulla ja jatkosodan aika. Muistelijoiden tehtävää koetettiin helpottaa tähdentämällä, että lyhytkin muistelma on arvokas.

Kalastuksen osalta saatiin muistoja erityisesti Vuoksen ja Laatokan kalastuksesta. Perinteisistä kalastustavoistakin, kuten pyynnistä turon avulla kerrottiin. Kalastuksen arvo sivuelinkeinona ja päivittäisen ravinnon lähteenä tuli hyvin esiin. Näin oli erityisesti niukkoja sotavuosia käsitelleissä muistoissa. Lisäksi tietoa saatiin mm. kalakaupasta ja kalanistutuksista.

Kannaksella metsästettiin pääosin pienriistaa, kuten jäniksiä, kettuja ja vesilintuja, mutta Raja-Karjalassa oli saatavilla karhuja ja ilveksiäkin. Kertojien muistot vahvistavat käsitystä entisajan metsämiehen suhteellisen suuresta vapaudesta. Kotiseudun metsissä sai metsästää kenenkään asiaan puuttumatta. Metsästykselläkin oli myös kaupallista merkitystä. Aikanaan tunnettu Äyräpään lintujärvi houkutteli metsästysseurueita Viipurista, Helsingistä ja ulkomailtakin. Se oli aikansa metsästysturismia. Riistakauppaa käytiin Pietarin ja Viipurin suuntaan ja ainakin piisamia istutettiin vesistöihin. Myös metsästysmuistoissa korostuivat jatkosodan aikaiset poikkeusolot. Jatkosodan aikana sopivia aseita metsästykseen oli helppo löytää metsistä. Niitä etsivät sieltä etenkin nuoret pojat.

Eniten aineistoa saatiin seuraaviin paikkakuntiin liittyen:

Sortavala/Sortavalan maalaiskunta: 7 vastausta ja 1 haastattelu; Antrea: 4 vastausta ja 3 haastattelua; Jaakkima: 5 vastausta; Suistamo: 4 vastausta ja Heinjoki: 2 vastausta ja 2 haastattelua.  

Muistitiedon ohessa saatiin Metsästysyhdistys Tuliluikulta arvokas arkistoluovutus Metsästysmuseolle. Se sisältää metsästyspäiväkirjan 1920‒50-luvuilta ja valokuva-albumin, jossa on 157 kuvaa. Vanha, Viipurissa perustettu, nykyisin luumäkeläinen Tuliluikku viettää ensi vuonna 100-vuotisjuhliaan. Edelleen saatiin eräkirjailija Eliel Wartiaisen julkaisematon käsikirjoitus, nuotit säveltäjä Otto Kotilaisen Wartiaisen 60-vuotispäiville säveltämästä Karhun peijaiset-sävelmästä sekä Wartiaiselle kuulunut piilukkoase 1700‒1800-luvulta. Kaikki hienoja luovutuksia. Kirjailija Wartiaisen ja säveltäjä Kotilaisen teoksilla on erityinen arvonsa myös kirjallisuuden ja musiikin tallennuksen näkökulmasta.

Keruuta koskeviin kysymyksiin vastaa amanuenssi Pekka Allonen 019-723 751 tai 045 170 1585, pekka.allonen(at)metsastysmuseo.fi.



 




Karjalaisii erätarinoi kerruu

Eräperinteen muistitiedon keruu
1.4.2015 - 31.3.2016


Suomen Metsästysmuseo ja Karjalan Liitto järjestävät luovutetun Karjalan eräperinteen keruun, jossa kootaan talteen vielä tavoitettavissa oleva tieto luovutetun Karjalan metsästäjistä ja kalastajista, metsästysoloista sekä metsästys- ja kalastustavoista. Keruun suojelijana toimii Karjalan Liiton puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström.

Karjalalla on vankka asema suomalaisessa eräperinteessä ja eränkäynnin historiassa. Luovutettu Karjala oli riistamaantieteellisesti mielenkiintoinen ja monimuotoinen alue. Vanhat eräperinteet elivät vielä talvisodan aattona vahvoina. Karjalaiset olivat maankuuluja
eränkävijöinä, kuten Vornasen veljekset ja runonlaulajinakin tunnetut Shemeikat.

Laatokka ja Suomenlahti antoivat kalaa sekä myös mahdollisuuden hylkeenpyyntiin. Kaikkia suomalaiseen kalastuskulttuuriin kuuluvia pyyntitapoja harjoitettiin.


Karjalaisii erätarinoi kerruu -perinteenkeruussa kootaan talteen vielä tavoitettavissa oleva tieto luovutetun Karjalan metsästäjistä ja kalastajista, metsästysoloista sekä metsästys- ja kalastustavoista.


Keruu on kaikille avoin.


Keruun Karjalan eränkäyntiin liittyviä aihepiirejä, joista pyydämme tietoja. Nämä aiheet ovat ohjeellisia ja tarkoitettu muistin virkistykseksi. Ne eivät mitenkään sido kirjoittajaa. Muistitietoa voi lähettää kaikesta karjalaiseen metsästykseen ja kalastukseen liittyvästä.

• Entisajan ansapolut eli puutikot, teeren pyynti kahalla,
ketun pyynti käpälälaudalla, susien pyynti susiverkoilla
• Unohtumattomat jahdit ja kalastusmatkat
• Riistaeläinten esiintymistiheys
• Muistot ja tarinat tunnetuista metsästäjistä ja kalastajista
• Metsästysseuratoiminta
• Salametsästys
• Metsästys- ja kalastustaiat
• Jahtilaulut
• Jahtiryypyt
• Peijaiset
• Lasten eräleikit
• Riistakauppa
• Pyssysepät
• Kuvaukset kalastuksesta eri pyyntitavoilla eli ongella, verkoilla,
”suipuilla” eli merroilla, rysillä, pitkäsiimalla, haavilla ja nuotalla
• Talvikalastus
• Riista- ja kalaruokien valmistus
• Hylkeenpyynti Laatokalla ja Suomenlahdella
• Kalastusveneet. Millaisia veneitä käytettiin? Tekijät?



Keruuta koskeviin kysymyksiin vastaa Metsästysmuseon amanuenssi Pekka Allonen, pekka.allonen(at)metsastysmuseo.fi,
puh. 019 723 751 tai 045 170 1585.


Keruun tueksi on perustettu myös Facebook-ryhmä Karjalaisii erätarinoi kerruu.



Tulosta sivu
 
Poutapilvi web design Oy