Karjalan Liitto
 

Karjalan Liiton ansiomerkki ruusukkein

Karjalan Liiton ansiomerkki ruusukkein.
Karjalan Liiton korkein järjestötoiminnan ansiomerkki ruusukkein voidaan myöntää aiemmin liiton kultaisen ansiomerkin saaneelle. Ansiomerkin saaminen edellyttää, että henkilöllä on erityisen merkittäviä ansioita vastuullisissa liiton, piirin tai erityistapauksissa seuran luottamustehtävissä.

Ansiomerkin myöntää Karjalan Liiton hallitus. Hakuaika on tammikuun loppuun mennessä. Poikkeuksena vuosi 2016, jolloin hakuaika on helmikuun loppuun mennessä. Päätös on saatavissa 2-3 kuukauden kuluessa kirjallisen anomuksen saapumisesta.

Ansiomerkki ruusukkein on kullattua hopeaa.

Merkkejä ansioituneille

Karjalan Liitto jakaa kultaisia, hopeisia ja pronssisia ansiomerkkejä järjestötyössä ansioituneille henkilöjäsenilleen.

Karjalan Liiton ansiomerkkejä haetaan eri tahoilta. Lisäksi liitosta saa tilata harrastusmerkkejä.


Kultainen ansiomerkki

Kultainen ansiomerkki myönnetään erityisen ansiokkaan paikallisen ja piiritason toiminnan lisäksi pääasiassa valtakunnallisessa järjestötyössä ansioituneille. Lisäksi se voidaan myöntää erityisistä ansioista henkilöille, jotka ovat  valtakunnan tasolla toimineet karjalaisen kulttuurin ja siirtoväen hyväksi. Myös poikkeuksellisen ansiokkaasta ja pitkästä toiminnasta pelkästään liiton perusseuran (30 v.) tai piiritasolla(20 v.) tai liittotasolla (10 v.) sekä näiden yhdistelmästä voidaan myöntää liiton kultainen ansiomerkki.

 

Kultaista ansiomerkkiä haetaan vuosittain tammikuun loppuun mennessä, ja merkki luovutetaan tavallisesti liiton vuosittaisessa valtakunnallisessa kevätkokouksessa. Ansiomerkki voidaan luovuttaa myös muualla kuin liiton sääntömääräisissä tilaisuuksissa. Kultaisia ansiomerkkejä haetaan vapaamuotoisilla hakemuksilla liiton hallitukselta.


Hopeiset ja pronssiset ansiomerkit

Hopeisia ja pronssisia ansiomerkkejä voivat myöntää Karjalaisseurojen piirit, Karjalaisten pitäjäyhdistysten liitto ja Karjalaisten sukyhteisöjen liitto sekä piirinomaiset jäsenjärjestöt, joita ovat Karjalainen Nuorisoliitto ja valtakunnalliset pitäjäseurat, joilla on ala-osastoja. Jos hakijaseura ei ole piirin, liiton  tai piirinomaisen järjestön jäsen, myöntää merkit Karjalan Liiton hallitus.

 

Hopeisia ja pronssisia ansiomerkkejä haetaan oheisilla kaavakkeilla viimeistään kolme (3) kuukautta ennen aiottua luovutuspäivää. Kaavake B liitetään pronssi- ja hopeamerkkihakemukseen. Merkit voidaan jakaa seuran vuosikokouksessa tai muussa sopivassa tilaisuudessa.


Hopeinen ansiomerkki

Hopeisen ansiomerkin hakulomake


Hopeinen ansiomerkki myönnetään pronssisen ansiomerkin saaneille järjestötyössä ansioituneille tai muutoin karjalaisuuden hyväksi toimineille henkilöille. Toiminnan on oltava  pitkäaikaista (9 v.) esimerkiksi seuran, piirin tai liiton johtopaikalla tai muussa luottamustehtävässä.

 

Pronssinen ansiomerkki

Pronssisen ansiomerkin hakulomake


Pronssinen ansiomerkki myönnetään karjalaisessa järjestötyössä eri luottamustehtävissä ja siirtoväen hyväksi toimineille henkilöille. Vaatimuksena on, että työ on ollut menestyksellistä ja esimerkiksi kelpaavaa. Käytäntönä on ollut, että työ on kestänyt vähintään kolme (3) vuotta.

 

Harrastusmerkki

Harrastusmerkki myönnetään aktiivisesti jo jonkin aikaa seuratoiminnassa mukana olleille jäsenille. Merkki toimii samalla liiton jäsenmerkkinä.


 

Tiedustelut:
Karjalan Liitto ry
puh. (09) 7288 170
toimisto(at)karjalanliitto.fi

 

 

Karjalan Liitto ry:n ansiomerkkien myöntämisperusteet 16.6.2007 lähtien.

 

Myöntämisperusteiden tavoitteet ovat:

1. Ansiomerkkejä on mahdollisuus anoa ja myöntää pitkään ja ansiokkaasti Karjalan Liiton eri tasoilla toimineille aktiiveille.
2. Vuosittain jaettavien kultaisten merkkien kokonaismäärää ei rajoiteta mikäli myöntämisedellytykset täyttyvät.
3. Ansiomerkkien jako on avointa ja tasapuolista myöntämisedellytykset täyttäville. Vuosittain ei rajoiteta seuroittain jaettavien merkkien määrää.
4. Ansiomerkkien hintataso tarkastetaan samassa yhteydessä.

 

Ensimmäinen myönnettävä merkki on pronssinen, sen jälkeen hopeinen ja ansioituneimmille anotaan ja myönnetään kultainen ansiomerkki.


Karjalan Liitto itse vastaa oman liittohallituksen ja -valtuuston puheenjohtajiston merkkien anomis-/myöntämiskäytännöstä ja kustannuksista, muutoin Karjalan Liitto ei rahoita ansiomerkkejä.


Pronssisen ja hopeisen merkin puoltoesitykset voi antaa piiri/ pitäjäyhdistysten liitto/sukuyhteisöjen liitto. Tätä puoltoa ei ehdottomasti edellytetä, mikäli myöntämisperusteet täyttyvät.


Hakija vastaa kustannuksista sekä siitä, että ansiomerkkianomuksen tiedot ovat totuudenmukaisia ja anomus on oikein täytetty. Vajaat anomukset palautetaan täydennettäviksi. Liiton toimisto ei omana työnä voi anomuksia täyttää.

 

Esimerkki  kultaiseen ansiomerkkiin oikeuttavan ansiokkaan karjalaistyön määrän laskemisesta:

Matti on ollut pitäjäseuran johtokunnassa, johtokunnan eri tehtävissä yhteensä 15 vuotta.
Piirin hallituksessa hän on aktiivisesti toiminut 3 vuotta.
Lisäksi hänet on kutsuttu Karjalan Liiton toimikuntaan, jossa hän on tehnyt työtä 2 vuotta.
Karjalan Liiton liittovaltuustossa Matti on ollut 3 vuotta.

Matti on saanut aiemmin pronssisen ja hopeisen ansiomerkin.
Myönnetäänkö hänelle kultainen merkki?

Uudet ehdot:
Seuratason työtä edellytetään 30 vuotta tai piiritason (piirit, pitäjä-/sukuliitto, Karjalan Liiton toimikunnat) työtä edellytetään vähintään 20 vuotta tai liittotason työtä vähintään 10 vuotta.

Esimerkki Matin ansioiden laskemisesta:
- seuratason ansiokas työ 15 v
- piiritason työ piirissä 3 vuotta x 2  = 6  (kerroin 2 - piiritaso)
- piiritason työ Karjalan Liiton
toimikunnassa 2 vuotta x 2 =  4  (kerroin 2 - piiritaso)
- Karjalan Liiton
liittovaltuustossa 3 v  x 3 =  9  (kerroin 3 - Karjalan Liiton liittotaso)
yhteensä 34   

Matille kertyy yhteensä 34  ”ansiovuotta” suhteutettuna seuratasolla edellytettävään vähintään 30 vuoteen ansiokasta työtä karjalaisuuden hyväksi.
 

Karjalan Liiton liittohallitukselle esitettäisiin kultaisen ansiomerkin myöntämistä, mikäli merkkiä hakee sen merkin maksamiseen sitoutunut yhdistys tai taho.

 

 

 


Tulosta sivu

Siirtoväen muistomitali

Siirtoväen muistomitali

Marraskuun 30. päivänä 1939 alkoi talvisota, jonka seurauksena 420 000 karjalaista joutui jättämään kotinsa ja omaisuutensa siirtyen muuhun Suomeen.

Tätä karjalaisten yksimielistä, isänmaallista tekoa on pidetty ainutlaatuisena tapahtumana maailman historiassa. Jatkosodan aikana suurin osa Karjalan heimosta palasi takaisin kotiseudulleen rakentaen sodan hävittämän maakunnan jälleen elinvoimaiseksi. Vuoden 1944 lähtö uudelle evakkotaipaleelle on yhtä katkera ja järkyttävä kuin ensimmäinen, mutta yhtä yksimielinen kuin talvisodan päättyessä.

Näiden historiallisten tapahtumien ja Karjalan heimon suurten uhrausten muiston kunnioittamiseksi syntyi 1960-luvulla ajatus Siirtoväen muistomitalin aikaansaamisesta. Kun tiedetään, mikä osuus Karjalan heimolla ja Karjalan luovutuksella oli maamme vapauden lunastamisessa, tätä muistomitalia on pidettävä yhtä oikeutettuna, kuin sotiemme johdosta jaettuja muita muistomitaleja.

Siirtoväen muistomitalin on lyöttänyt Karjalan Liitto ja sen saantiin ovat oikeutetut luovutetulta alueelta pois siirtymään joutuneet henkilöt, joiden kotipaikka oli talvisodan alkaessa 30.11.1939 tai jatkosodan aikana vuosina 1941–44 mainitulla alueella. Mitalin ovat oikeutetut lunastamaan edesmenneitten vanhempiensa muistoksi myös heidän lapsensa.

Muistomitalia kannetaan karjalaisjuhlissa, kunniakäynneillä ja isänmaallisissa tilaisuuksissa siirtokarjalaisia yhdistävänä tunnusmerkkinä. Mitalin on suunnitellut karjalainen herald. taiteilija Gustaf von Numers ja sen omistuskirjan karjalainen taiteilija Eka Lainio.

Mitalia on jakanut Karjalan Liitto ja sen ensimmäinen yleinen jako tapahtui karjalaisjärjestöjen toimeenpanemissa talvisodan alkamisen 30-vuotismuisto-tilaisuuksissa marraskuun 30. päivänä 1969.

 


 
Poutapilvi web design Oy