Vuoksela-Seura ry

Karjalan Liitto
 

Romu Matti

Vuokselalaisilla oli onni saada useita taitavia ja asioihin innolla paneutueita henkilöitä nuoren kuntansa johtoon. Monet näistä "kunnan isistä ja äideistä" kohosivat keskeisiksi henkilöiksi, joiden taitoja ja kykyjä käytettiin myös oman kunnan ulkopuolella, jopa valtakunnallisissa tehtävissä. Varsinaiseksi Vuokselan "kunnanisäksi" nousi kunnallisneuvos Matti Romu. Sodanjälkeisenä aikana "Matti Romu ja Vuoksela" - käsitteenä  lyhyesti sanottuna vastasi yhtä ja samaa asiaa.

 

Lisää Matista tässä Suvannon Seudun artikkelissa

Kunnanisä Matti Romu (doc) (29 KB)



haikarinen

Ihanaa oli kaikin puolin se aika, jonka sain ennen talvisotaa viettää Vuokselassa. Se, joka

ei ole nähnyt Vuokselaa semmoisena kuin se oli ennen talvisotaa, ei Vuokselaa tunne. Kuinka kaunis, kuin morsian vihkipuvussaan, oli Vuoksela keväisin omenapuitten kukkiessa.

Lautta-Matin poikien kanssa tehdyt nuottamatkat tuovat mieleeni konekivääripesäkkeet, joita oli Vuoksen varsilla, muun muassa Oravaniemen lähettyvillä salaperäisinä ja uteliaisuutta herättävinä. Kenpä olisi voinut uskoa, että joskus niitäkin tarvittaisiin. Huhuja alkoi liikkua monenlaisia vuoden 1939 alussa. Vakavana kirkkoneuvostokin sen ajan tapahtumista keskusteli, ja jäimme odottamaan, mitä tuleman pitää.

 

Tämä on ote Vuokselan kirkkoherra Antti Haikarisen muistelmista, julkaistu myös Suvannon Seutulehdessä. Avaa linkki  Haikarinen (doc) (4 MB) ja lue lisää.



Helena Virkki

Helena Virkki toimi Vuokselan martta-yhdistyksessä ja sittemmin Virkkilän marttakerhossa puheenjohtajan, sihteerin sekä rahastonhoitajan tehtävissä. Karjalan Martta-piiriliiton johtokuntaan hänet valittiin v. 1922 ja sen sulautuessa Etelä-Karjalan Marttapiiriliitoksi  hän siirtyi sen johto- kuntaan. Vuodesta 1935 lähtien Helena Virkki toimi puheenjohtajana sekä Karjalan Martta-piiriliitossa, että Marttaliiton valtuuskunnassa, johon tehtävään hänet valittiin ensimmäisenä pääkaupungin ulkopuolelta olevana henkilönä. Tätä tehtävää hän hoiti 18 vuotta ja luovuttuaan tehtävästä 1953 hänet valittiin järjestön ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi.

Vuonna 1945 hän suostui Kansallisen kokoomuksen ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa ja tuli valituksi suurella äänimäärällä eduskuntaan. Eduskuntatyössä hän paneutui  huolellisesti ja velvollisuudentuntoisesti asioihin ja keskittyi erityisesti kotitalouksia koskeviin asioihin.

 

Lisää tästä lahjakkaasta ja ahkerasta henkilöstä seuraavassa:

Päämartta Helena Virkki (doc) (26.5 KB)



Lenno LehmusvuoriLeander (Lenno) Lehmusvuori syntyi Mäntsälässä 25.4.1881. Hän valmistui opettajaksi Jyväskylässä vuonna 1905 ja tuli saman vuoden syksyllä Sakkolaan Räihärannan koulun opettajaksi.  Koulu oli perustettu jo vuonna 1881.  Se oli myöhemmin itsenäistyneen Vuokselan kunnan ensimmäinen kansakoulu. Lehmusvuori toimi koulun opettajana Vuokselassa 36 vuoden ajan ja samalla Vuokselan opettajayhdistyksen puheenjohtajan tehtävissä. Sotien ajan hän toimi opettajana eri pitäjissä ja Vuokselassakin vielä vuosina 1942 – 44. Kaiken kaikkiaan opettajan tehtävissä hän toimi elämänsä aikana kaikkiaan 44 vuotta. Lisää hänestä artikkelissa:

Leander Lehmusvuori (doc) (29 KB)



PaavoJunttilaVuokselan Kontulassa 24. päivänä kesäkuuta 1918 syntynyt kenraaliluutnantti Paavo Johannes Junttila sai iäisyyskutsun  toukokuun 20. päivänä 2005 Helsingissä.

Paavo Junttila kävi kansakoulun Vuokselassa, keskikoulun Käkisalmessa ja ylioppilaaksi hän valmistui keväällä 1939 Viipurin Kaksoisyhteislyseosta.

Eräs ystävä on muistellut Paavo Junttilan elämänvaiheita seuraavasti:

Paavo Junttila astui suorittamaan asevelvollisuuttaan Sakkolan Kiviniemessä sijainneeseen polkupyöräpataljoonaan.  Talvisodan syttyessä hän oli Mikkelissä aliupseerikoulussa, jonka oppilaista muodostettiin sissipataljoonan runko. Pataljoona lähetettiin 10. päivänä joulukuuta Tolvajärvelle ja Aittojoelle, jossa sissit joutuivat moneen kovaan paikkaan partioretkillään linjojen takana.

 

Lue Junttilasta Taisto Virkin artikkeli:

Paavo Junttila (doc) (632 KB)


 

 


Virkki Toivo 90Toivo Virkin elämän vuosikymmenten helminauhaan on liittynyt useita ajanjaksoja, joista jokaisesta voisi laatia oman selostuksensa. Toivo Virkki meni avioon vuonna 1941 Wärtsilässä syntyneen Kerttu Kejosen kanssa.

Varhaisnuoruus Vuokselassa ja talvisodan, välirauhan sekä jatkosodan ajat, sekä evakkoon joutuminen, uuden elämän aloittaminen ja erilaisten harrastus- sekä luottamustehtävien hoitaminen ohjasivat Toivo Virkin ja hänen perheensä elämää tulevina vuosikymmeninä.   

 

Toivo Virkin dramaattisista vaiheista artikkelissa:

Virkki Toivo 90 (doc) (29 KB)


 

 


Martti Ahtisaari

Martti Ahtisaaren isä Oiva Ahtisaari  meni naimisiin Vuokselan Kuninkaaritistä lähtöisin olevan Juho ja Helena Karosen (o. s. Käppi) tyttären Tyyne Karosen kanssa, jonka esivanhempien suvut Karonen ja Käppi esiintyvät Karjalankannaksen eri maakirjoissa jo 1500-luvun puolivälistä lukien.

 

 

Lisää Martista lue:

Martti Ahtisaari juttu (doc) (67 KB)



Tulosta sivu
 
Poutapilvi web design Oy