Vuoksela-Seura ry

Karjalan Liitto
 
Numeroitu kartta
Numerot kartalla löydät alla olevasta tekstistä "Vuokselan nähtävyydet" ja nistä on lista linkissä:

VLA karttanimet (doc) (70 KB)

 



Vuokselan nähtävyydet


Entisajan rajalinjat:

Päiväkivi Psaasen rauhasta 1323

Historiallinen Pähkinäsaaren v. 1323 rajalinja (1) kulkee Vuokselan kautta. Rajakivenä oleva mahtava Päiväkivi (25) sijaitsee maalla muutaman kymmenen metrin päässä Isosta Vuoksesta. Aikanaan kivi on sijainnut vedessä. Rajalinja on kulkenut pohjoiseen Pikku-Vuokseen ja siitä edelleen eteenpäin. Pikku-Vuoksessa on myös ennen Lammasniemeä Venäjänsaari (19), josta on löydetty muinaislinnan hirsilinnoituksen jäänteitä. Toinen todennäköinen rajakivi, Uunikivi (9), sijaitsee Uunikivenluodolla Kuninkaanristin Petäjäniemen kohdalla Pikku-Vuoksessa. Käynti kivelle tapahtuu Hirvisaaren puolelta.

Vuokselan Noisniemen kylä (27) tunnettiin jo 1300-luvulla vanhana kauppapaikkana.  Noisniemi tunnetaan myös Novgorodin ja Ruotsin aikaisten rajankäyntien neuvottelupaikkana.

Kannakselle rakennettiin 1920-luvulla pääpuolustuslinja Suomenlahden ja Laatokan väliselle alueelle. ”Enckellin linjan” puolustuskeskuksina Vuokselassa olivat Noisniemi ja Lauttaniemi (=Oravaniemi). Noisniemessä oli yksi konekiväärikorsu ja yksi tykkikorsu (nimeltään Väinämöinen, 28) ja Oravaniemessä  kaksi konekiväärikorsua ja yksi tykkikorsu (Ilmarinen, 23).

Sodan jälkeen puolustusasemat on tuhottu ja jäänteet ovat vielä nähtävillä maastossa.


Kirkko ja hautausmaat

Sankarivainajien muistomerkki Paljastettu 95Arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelema Vuokselan kirkko (17) valmistui v. 1929 ja on yhä edelleenkin pystyssä risti tornin huipulla. Kirkko on huonossa kunnossa ja sijaitsee lukitun ja aidatun alueen sisäpuolella.

Vuokselapuistossa, joka sijaitsee kirkkomäellä, on v. 1995 paljastettu sankarivainajien muistomerkki.  Lammasniemen hautausmaa sijaitsee vähän ennen kirkkoa ja siellä on vapaussodan uudelleen v. 1995 paljastettu muistomerkki, josta puuttuu paloja alkuperäisestä muistomerkistä. Hautausmaa-alueista on tehty 25-vuotinen hallintasopimus Romaskin kunnan ja Vuoksela-Seura ry:n kesken.

Uudenkylän rukoushuone (31) paloi talvisodan loppuvaiheissa ja perustukset ovat nähtävillä. Rukoushuoneen kellot saatiin pelastettua ja ne upotettiin tuolloin Vuokseen piiloon. Alueella kasvaa tänä päivänä reheväkasvuinen seitsemän vuosikymmentä vanha metsikkö.

(Kuvassa Sankarivainajien muistomerkki, paljastettu 1995.)


VlaKirkko.ennen VlaKirkko.nyt

                                   Kirkko ennen ja nyt


 

Koulut

Vuokselassa oli 8 koulua eri kylissä eli Räihärannassa, Kuninkaanristissä, Hirvisaaressa, Alholassa, Uudessakylässä( (kaksi koulua), Päiväkivessä ja Noisniemessä. Noisniemen ja Kuninkaaristin koulurakennukset ovat pystyssä ja Uudessakylässä sijaitsevan Vuokselan koulun tiilinen nurkkaosa on olemassa nykyisen kyläkaupan takana.

 

Kuvaseloste Alholan koulusta seuraavassa:

Kuvaseloste Alholan koulusta (doc) (4.3 MB)

 

Luonnonkauniit kultturimaisemat

Jovisaari ja Jovinlahti (18) ovat luonnonkauniita maisemia. Jovisaarta kutsuttiin aikanaan”Vuokselan Punkaharjuksi”. Jovisaaren päästä oli lauttayhteys Ristiniemeen eli maantieyhteys oli Virkkilästä kirkolle, Kuninkaanristiin/Kontulaan ja yhä edelleen sieltä Sakkolan Kiviniemeen.

Noisniemen alueella (27) sijaitsee Kalmoinmäki, joka on ollut todennäköisesti ortodoksien hautapaikka sieltä löytyneiden jäännösten ja työkalujen ja korujen perusteella. Noisniemessä sijaitsi pitäjän suurin tila, Noisniemen hovi eli Kalmolan kartano. Rakennusten paikat ovat havaittavissa. Noisniemen rantaviivaa Ison-Vuoksen puolella on silmänkantamattomiin ja yleisesti puhuttiin ”Vuokselan Rivierasta”.

Vaikka losseja ei enää ole käytössä, niin lossirantojen kauniit maisemat ovat hyvin kuvauksellisia. Lepohetket ja retkieväiden nauttiminen entisillä lauttarannoilla luo tunnelmaa.

 

Matkustaminen kylästä kylään

Nykyään automatkailua ajatellen tieyhteys Vuokselaan tapahtuu Sakkola- Käkisalmi tieltä käsin Viiksanlahden kohdalta. Kiviniemestä Käkisalmeen johtavaa tietä matkataan neljä kilometriä Viiksanlahteen, josta asfaltoitu tie kääntyy vasemmalle. Kasarmilan harjoituskenttäalue jää oikealle ja Tikansaaren kylän jälkeen saavutaan Vuokselan pitäjärajalle.

 

Räihäranta

Metsätaipaleen jälkeen saavutaan Räihärannan kylään (3, 4 ja 5), jonne Viiksanlahdesta on n. 5 km. Entisestä asutuksesta ei ole montaakaan taloa jäljellä. Joitain uusia taloja on tullut tilalle tien oikealle puolelle. Vasemmalla peltoalueen ja Pikku-Vuoksen väliselle alueelle on rakenteilla loma-asutusta.

Räihärannasta lähtee tie vasemmalle Noisniemen lossille (5). Rannassa on jäljellä entisen lossin jäänteitä ja vastarannalla vastaavasti Noisniemen puolen rantalaiturin osia.

Lossirannasta avautuu molempiin suuntiin kuvauksellisen kauniit Pikku-Vuoksen maisemat. Lossirannan läheisyydessä on sodan jälkeisen entisen sotilasalueen rakennusten rumia jäänteitä vielä nähtävillä.

 

Kontula

Peltoalueella sijaitsee sekä entisiä että uusia rakennettuja taloja. Vasemmalla sijaitsevan Viktor Tiinuksen navetan perustuksille on rakennettu pienteollisuusrakennus. Vastakkaisella puolella likimain sijaitsi Sakkolan Osuuskaupan Ruununvallan myymälärakennus. Vasemmalle lähtevä tie (6) vie Ristiniemen lossirantaan (7), josta matka jatkui aikanaan Jovinsaaren (18) kautta Vuokselan kirkolle (17).

Kontulan peltoalueen takana näkyy Kuninkaanristin kylän taajama (8).

 

Kuninkaanristi

Kylässä on säilynyt entisiä rakennuksia, sekä venäläisten rakentamia kerrostaloja ja lomarakennuksia. Keskustassa (8) mäen korkeimmalla kohdalla vasemmalla sijaitsee Romaskin kuntakeskus entisessä Pekka Karosen keltaisessa talossa. Kylätaajamasta löytyy postitoimisto ja muutama pikkumyymälä. Keskustassa käydään kauppaa myös toritapahtumana. Noin sata metriä ennen nykyistä postitoimistoa toisella puolen tietä ojassa on betonirenkailla varustetun kaivon jäänteet. Kyseessä on presidentti Martti Ahtisaaren äidin Tyyne Karosen kodin pihapiiri ja siellä ollut kaivo.  

Kylän vasemmalta reunalta löytyy entisen sovhoosin rakennuksia, joissa nykyään viljellään lihotussikoja. Oikealla puolella pellolla on keskeneräinen korkea betoninen rakennelma, josta piti tulla aiemmin toimineen karjatilan keskus.  Rakennus jäi keskeneräiseksi, kun karjan kasvattaminen päättyi. Vasemmalta Pikku-Vuoksen takaa tarkkaavainen näkee vastarannalta Vuokselan kirkon kellotornin (17). Mäen jälkeen avautuu suora noin kolme kilometriä pitkä tieosuus ja vasemmalla pellolla on tiheä lomarakennusryhmittymä. Samoin rantaan on ilmestynyt jyhkeän raja-aidan ympäröimä korkeatasoinen lomamökkialue. Pikku-Vuoksesta Hirvisaaren eteläkärjen kohdalta erkanee n. 8 km pitkä Sammutselkä niminen lahti ja oikealle Pikku-Vuoksen virta (30) jatkaa matkaa kohti Torhonjärveä. Asfaltoitu tieosuus päättyy Siiransillan jälkeen. Siiransilta (10)  on venäläisten sodan jälkeen rakentama ja sillalta näkyy oikealla puolella suomalaisten sotilaiden talvisodan aikana rakentaman sillan jäänteet. Molemmin puolin vesistöä sijaitsee venäläisiä lomakylärakennelmia.

 

Hirvisaari

Kuoppainen soratie jatkuu Hirvisaareen, jossa ei ole yhtään rakennusta jäljellä. Tien kääntyessä jyrkästi etelään, oikealle lähtee kulkukelvoton tie (11), entiseen kylätaajamaan. Sieltä eteenpäin aikanaan päästiin Vuoksenrannan Oravankytöön. Päätietä kulkien eteenpäin edetään kohti Sikosaarta. Oikealle puolelle on ilmestynyt muutama asuinrakennus ja uusi tsasouna.  Saavutaan Liuhaniemen ranta-alueelle ja entinen lossipaikka (12) jää venäläisten uuteen paikkaan rakentaman sillan oikealle puolelle. Sillalta on kauniit maisemat molempiin suuntiin Sammutselkä-nimiselle lahdelle.  Uunikivenluodolle, jossa sijaitsee rauhankivi Uunikivi (9)  tapahtuu käynti ennen Liuhanimen siltaa kulkemalla tiestä vasemmalle huonokuntoista polkua pitkin n. 1 km ja siitä muutama satametriä kahlaten Uunikivenluodolle. Maastosta kiven löytäminen on hankalaa.  Matka jatkuu päätietä pitkin eteenpäin ja puolen kilometrin päästä sillan jälkeen oikealle lähtee tie Alholan kylään. Matka loppuu lyhyeen, kun vastaan tulee lukollinen puomi estäen matkanteon eteenpäin. Varsinaista päätietä eteenpäin mennessä n. puolen kilometrin päästä oikealle Alholaan lähtee entinen kärrypolku (13), jota pitkin pääsee kävellen Alholan kylän alkupäähän. Kulku tapahtuu  metsän läpi ja eksymisen vaara on suuri.  Kylän on autioitunut ja jäljellä on vain entisten rakennusten perustuksia nähtävillä.  Alholan kansakoulun rauniot löytyvät tien oikealta puolelta mäestä.

 

Uusikylä

Noin 3 kilometriä Liuhaniemen sillalta eteenpäin saavutaan Pulkkilan tienristeykseen. Vasemmalle tie johtaa Virkkilään (15), edelleen Vuokselan kirkolle (16) , Oravaniemeen (22), Päiväkiveen (20) ja Noisniemeen (26). Oikealle tie johtaa Uuteenkylään (14), Äyräpään kuntarajalle, jonne matkaa on noin 9 km. Vastaan tulee tienristeys, josta oikealle menevä huonokuntoinen tie vie Räisälään (36) ja vasemmalle tie johtaa Vuosalmen kylään (32) ja Vuosalmen lossirantaan (33). 

Uudessakylässä on entisajan taloja joitain jäljellä ja uusiakin on rakennettu.  Entisen sovhoosin rakennukset tällä hetkellä ovat käyttämättöminä. Uudenkylän rukoushuoneen (31) perustuskivet löytyvät metsikön rinteestä noin 150 metrin päästä kylätiestä. Matkaa tähän on noin 4 km Pulkkilan risteyksestä. Kyläkauppa sijaitsee tien oikealla puolella ja kaupan takana on nähtävillä Vuokselan kansakoulun tiilinen nurkkaus. Linja-autolla pääsee nykyisellään tähän asti.

Vielä muutama vuosi sitten päästiin täältä eteenpäin paikallistaksilla Vuosalmelle Ison-Vuoksen rantaan ja sieltä edelleen Kaskiselän suuntaan. Nykyisellään teiden kunto sinne on lähes kulkukelvoton. Vuosalmen lossin jälkeen tie haarautuu oikealle (35) Heinjoelle ja edelleen Viipuriin. Vasemmalle menevä tie (34) johtaa Äyräpään kirkolle ja Pölläkkälään.

 

Meno Virkkilään ja Vuokselan kirkolle

Virkkilään ja kirkolle menevä tie Lehtolan risteyksestä eteenpäin oli v. 2008 kunnostettu ja kulku kuivana aikana onnistui jopa linja-autolla. Risteyksestä noin 300 metrin päässä vasemmalla näkyy Helena Virkin, mallitalon rakennusten perustuskiviä. Virkkilän kyläaukeama peltoineen ilman yhtään rakennusta avautuu noin runsaan kilometrin päässä risteyksestä. Etäisyys risteyksestä Oravaniemeen (22) lähtevälle tielle on vajaa 2 km ja siitä 0,3 km eteenpäin on risteys, josta vasemmalle pääsee Vuokselan kirkolle (16) ja suoraan Päiväkiven kylään (20) ja edelleen Noisniemeen (26), jonne matkaa on runsaat 5 km.

Kirkon alueella sijaitsee Vuokselan kirkko sankarihauta-alue eli Vuoksela-puisto (17), ja Lammasniemen hautausmaa-alue jossa on vapaussodan muistomerkki.


Lauttaniemi

Virkkilän kyläaukeamalta matkaa Lauttaniemeen Oravaniemen lossirantaan on matkaa 5,5 km. Tie (22) on huonokuntoinen. 700 metriä ennen lossirantaa oikealla puolella sijaitsee ns. Mannerheimlinjaan kuuluva linnake nimeltään Ilmarinen (23), joka oli suomalaisten käytössä talvi- ja jatkosodan aikana. Se käsitti yhden tykkikorsun ja kaksi konekiväärikorsua. Betoninen bunkkerirakennelma on sodan jälkeen räjäytetty. Lauttaniemen ranta-alueella on nähtävissä sodanaikaisia juoksuhautoja, Vajaa kilometri ennen rantaa vasemmalla puolella on nähtävissä panssarivaunujen estekivistä aikanaan tehty lohkarerivistö. Lauttaniemessä (24) oli lossi aikanaan ja sillä päästiin yli Ison Vuoksen Valkjärven suuntaan Oravaniemeen.

 

Päiväkivi

Kirkolle menevästä risteyksestä Päiväkiven kylän suuntaan (20) mentäessä vasemmalla peltoalueen takaisessa metsiköstä löytyy Virkkilän nuorisoseuran (21) perustukset. Risteyksestä  0,6 km päässä metsäalueella tien oikealla puolella on Päiväkiven koulurakennuksen kivijalka sekä koulualueen kiviaita tien varressa.  Muutama sata metriä eteenpäin sijaitsee varsinainen kylä peltoineen ja metsäsaarekkeineen. Sieltä löytyy vain entisten talojen hyvin säilyneitä kivijalkoja puutarhoineen. Tien vasemmalta puolelta näkyy Sakari Liskin perikunnan 1920-luvulla rakennetun navettarakennuksen betoninen nurkkapilari. Siihen on maalattuna teksti ”Päiväkivi, Liski 1400–1944”, jona aikana Liskin suku on siellä asunut.

Kirkon risteyksestä n. 3,5 km jälkeen  oikealla olevan peltoalueella olevan tienmutkan jälkeen pellon reunassa on puinen pylväs opasteena v. 1323 rauhankivelle Päiväkivelle. Tästä pitää kävellä oikealla olevan pellonreunaa pitkin eteläisimpään kulmaan ja siitä suoraan rantametsikön poikki kohti Vuoksen rantaa. Matkaa tieltä rauhankivelle on 800 metriä. Itse Päiväkivi (25) on rantaviivasta noin 40 metrin päässä. Kiven vieressä on venäläisten laittama betoninen nimilaatta.

 

Noisniemi

Noisniemeen on matkaa n. 6 km kirkon risteyksestä Päiväkiven kautta tietä pitkin (26) eteenpäin. Noisniemessä on olemassa entinen kansakoulu, joka on toiminut  pioneerileirinä. Vasemmalle menevä tie johtaa Noisniemen lossirantaan. Oikealle menevä tie päättyy niemen itäpäähän, joka on asumaton ja luonnonkaunis paikka.

Lähellä niemen päätä oikealla Ison-Vuoksen puolella on Mannerheimlinjaan kuuluva linnake nimeltään Väinämöinen (28), joka oli suomalaisten käytössä talvi- ja jatkosodan aikana. Se käsitti yhden tykkikorsun, jossa oli neljä tykkiä. Linnake kesti sodan myrskyt, mutta sodan jälkeen se on venäläisten toimesta tuhottu. Korsun betonilohkareet ovat jäljellä.

Noisniemen hovin entisiä rakennuksia (27) ei ole jäljellä ja laajat viljelyalueet ovat muistona menneestä.

 

LOPPUYHTEENVETO

Aikanaan Vuokselan kulkuyhteyksinä toimi viisi eri lossia, joita ei tänä päivänä enää ole yhtään käytössä.  Autolla pääsee tänä päivänä Vuokselaan tietä pitkin Sakkolan Kiviniemestä Kasarmilan kautta Räihärantaan, Kuninkaanristiin ja sieltä yhä eteenpäin Vuokselan muihin kyliin. Teiden kunto huononee vuosi vuodelta ja autolla kulku ei onnistu Hirvisaareen,  Päiväkiven kautta Noisniemeen, Virkkilästä Lauttaniemeen ja edelleen lossin välityksellä Valkjärvven Oravaniemeen, eikä Uudenkylän keskustasta eteenpäin Vuosalmelle. Kirkolle meno Lammasniemeen onnistui Virkkilästä linja-autolla vuonna 2008.

 

Tämä tekstiseloste, Vuokselan 1 – 36 numeroitu kartta ja numeroiden selitteet ovat kokonaisuus. Tässä muodossa se on ensimmäinen versio. Lisätietoja, tarkennuksia, oikaisuja ja kehittämisideoita voi antaa palautekohdan kautta.

 

Tarkennuksia ja täydentäviä tietoja löytyy monista muistakin eri lähteistä lisää mm;

- Vuoksela-Seura ry:n tuotteet mm.

                      * Vuoksela-kirja

                      * Vuokselan kylät ja asukkaat

                      * Vuokselan paikannimistö (uusinnan alla)

                      * Vuoksela video (DVD tulossa)

- Karjalan Kannas 1938 näköispainoskartta

- Kannaksen alueelta on tehty monenlaisia karttoja nykyhetken olosuhteista.

  

 


Tulosta sivu
 
Poutapilvi web design Oy