Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö

Karjalan Liitto
 
Kaiun muistomitaleita 001
Pyhäjärven Woimistelu- ja Urheiluseura Kaiun mitaleita
                                      

Kaiun syntyhistoria

Eräät asian harrastajat rohkenivat kutsua Käkisalmen Sanomien vuoden 1914 viimeisessä numerossa kaikki Pyhäjärven urheilijat ja urheilun ystävät uudenvuodenpäivänä 1915 kunnantuvalle, jossa kirkonmenojen päätyttyä oli määrä pitää Pyhäjärven voimistelu- ja urheiluseuran perustava kokous. Tätä kokouskutsua noudatti kaikkiaan yhdeksän urheiluaatteen innostamaa nuorta miestä: Aakkosjärjestyksessä heidän nimensä olivat Juho Ijas, Juho Laamanan, Leino Pennanen, Tuomas Pitkänen, Pekka Pulakka, Jalmari Pusa, Juho Päiväläinen, Aati Pärssinen ja Juho Pärssinen.

Seuran nimi herätti mielipiteiden vaihtoa, koska asiasta ei vielä aikasemmin ollut laajemmalti puhuttu. Muutamia vuosia aikaisemmin Räisälään muodostettu voimistelu- ja urheiluseura Pamaus oli sitten lopullisena sykkeenä siihen, että Pyhäjärven seuralle päätettiin antaa nimeksi Kaiku. Tätä nimivalintaa perusteltiin sillä, että kun Räisälässä pamahtaa, kaiku siitä kiirii Pyhäjärvelle. Mainittakoon, että Sakkolassa oli urheiluseuran nimenä Jäntevä.


Seuran ensimmäiseksi esimieheksi valittiin yksimielisesti Juho Pärssinen ja johtokunnan jäseniksi Jalmari Pusa, Juho Laamanen, Heikki Musakka, Juho Tihveräinen, Tuomas Pitkänen, Leino Pennanen, H. Kaasalainen ja H. S. Valvio,  Myöhemmin pidetyssä johtokunnan kokouksessa valittiin seuran varaesimieheksi Leino Pennanen, kirjuriksi Jalmari Pusa ja rahastonhoitajaksi A. Pärssinen.

Ruotsalaisviesti

Vpl. Pyhäjärvi –lehdessä 1/1960 kirjoittaa Teodor Sipiläinen:  Tiitua pieni, pirteä kylä.

Tiituan nuorisoseuran talon luona oli tasainen aho, josta sai hyvän urheilukentän. Tänne kokoontuivat kylän nuoret joka pyhä, tai joskus arki-iltoinakin. Kylässä oli viestijoukkue, jota ei omalla kentällä voitettu kertaakaan. Joka kesä järjestettiin juhlien yhteydessä yleisurheilukilpailut ja ruotsalaisviestit. Ruotsalaisviestiin osallistui useita joukkueita naapuripitäjistäkin. Tiitualaisten lyömättömät nimet olivat:

100 m Eelis Hankkila

200 m Nestori Kaasalainen

300 m Veikko Sipiläinen

400 m Aulis Koivusalo.  






 

Alla olevat värikuvat:    

Yrjö S. Kaasalainen

Mustavalkoiset: Säätiön arkistosta tai SA-kuvia.

  


 

Sankarivainajien muistomerkki

Sankarivainajien muistomerkki on paljastettu 12.6.1994 



He lepäävät täällä

Muistomerkin taakse on kaiverrettu sankarivainajien  nimet ja kuolinpäivä:   Pyhäjärveltä 102,  Metsäpirtistä 3.

Karjalaan jääneiden sankarivainajien muistomerkit


 


Muistomerkin suunnittelija

Sankarivainajien muistomerkin suunnittelija on syntyisin Hassinmäeltä


Hassinmäen maisema v. 1937

Kiimajärvi Hassinmäeltä nähtynä v. 1937

877

Muistomerkin pystyttivät talkoilla v. 1994; vasemmalta Toivo Lemmetty, Yrjö S. Kaasalainen, Esko Pohjolainen, Heikki Karttunen, Aimo Lehikoinen, Matti Pärssinen, Aarne Eeva,   Matti Pohjolainen, Vilho Karttunen, Lauri Kaasalainen, Matti Ahvonen (suunnittelija)  ja Jorma Inkinen. Kuvan ottaja Reino Äikiä toimi talkooryhmälle kokkina


 






Taubilan päärakennus järven puolelta
Taubila
  


 

Kesä 1937
Viipurilaisen Osakunnan stipendiaatit keräsivät museoesineitä ja tallensivat muistitietoa. Haastateltavana Mikko Pusa Rotjanlahdesta.

.


Taubila etupihan puolelta
Taubilan päärakennus. Kuvassa Berta Fazer v. 1922



Tulosta sivu
 
Poutapilvi web design Oy