Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö

Karjalan Liitto
 

917


Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön historiaa

20.4.1947 kokoontui Pyhäjärven kunnan hoitokunnan kutsumana joukko pyhäjärveläisiä eri

järjestöjen edustajina ja yksityisinä henkilöinä Vammalaan seurojentalolle keskustelemaan

siitä, kuinka voitaisiin saada menetetyn kotiseudun muistot säilymään tuleville sukupolville.

Tilaisuuteen oli saapunut väkeä runsaasti eri seuroista ja yhdistyksistä. Yhteisesti lauletun

Karjalaisten laulun jälkeen hoitokunnan puheenjohtaja Vilho Toiviainen ja maisteri Impi Wiika

käyttivät alustuspuheenvuorot, joissa ehdotettiin Vpl. Pyhäjärvi-kirjan aikaansaamista.

Historiahankkeen eteenpäin viemiseksi valittiin toimikunta,  joka kokouksessaan valitsi

Vpl. Pyhäjärven historian kirjoittajaksi maisteri Impi Wiikan. Kirja valmistui vuonna 1951 ja

siitä otettiin 1200 kpl:n painos. Painos myytiin loppuun ja myöhemmin 1970-luvulla siitä

otettiin vieläi 500 kappaleen näköispainos ja sekin on myyty loppuun.


Samassa huhtikuun kokouksessa toisena asiana otettiin käsiteltäväksi oman pitäjäsäätiön

perustaminen. Säätiön eteenpäin vieminen annettiin kunnan hoitokunnan tehtäväksi. Hoito-

kunta valmisteli asiaa ja kokoontui Vammalaan 18.1.1948 perustamaan säätiötä. Säännöt

vahvistettiin 25.4.1948  Pyhän-Säätiö -nimiselle säätiölle. Oikeusministeriö antoi perustamis-

luvan ja vahvisti säännöt 18.5.1948 ja säätiörekisteriin säätiö merkittiin 16.11.1948. Säätiön

tarkoituksena oli karjalaisten ja ensisijaisesti entisten pyhäjärveläisten taloudellisen ja

henkisen toiminnan tukeminen ja kehittäminen. Säätiön hallinnon muodostavat neljä

hallituksen jäsentä ja säätiön asiamies ja näille valitut henkilökohtaiset varajäsenet sekä

hallintoneuvosto johon alkuun kuului 12 varsinaista jäsentä. 10.4.1964 sääntöjä muutettiin niin,

että hallintoneuvostoon valittiin 6 varajäsentä. Säätiön täyttäessä 50 vuotta 1998 säätiön nimi

muutettiin Vpl. Pyhäjärvi-Säätiöksi.


Säätiön tärkeimpiä tehtäviä on kustantaa ja julkaista kerran kuukaudessa ilmestyvää

Vpl. Pyhäjärvi -nimistä kotiseutulehteä. Säätiö järjestää jonkun karjalaisseuran tai

kerhon kanssa Vpl. Pyhäjärvijuhlat vuosittain. Säätiön hallinnassa on stipendirahastoja, joiden

varoista jaetaan apurahoja opiskelijoille tai tutkijoille.


Lisäksi säätiö tukee perinnetiedon tallentamista erilaisten julkaisujen ja Sastamalan Seudun

Museon kanssa yhteistyössä. Museoon on talletettu runsaasti pyhäjärveläistä esineistöä.


Pyhäjärvelle on pysytytetty v. 1994 sankarivainajien muistomerkki, jossa on lueteltuna vainajien nimet , lisäksion merkin suunnittelijan nimilaatta kiinnitetty merkkiin. Hauta-alue on aidattu.


25.11.1936 paljastettua lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkkiä on kunnostettu useaan

otteeseen ja viimeksi heinäkuussa 2003 muistomerkkiin kiinnitettiin Aarno Karimon

suunnitteleman alkuperäisen mallin mukaisesti tehty reliefi ja tekstilaatta.


Kirkonpaikan ja hautausmaan muistomerkki paljastettiin entisen kellotapulin paikalle 2001.


Hautausmaalle 2.11.1919 pystytettyä vapaussodan muistomerkkiä on

myöskin kunnostettu. 



Tyttöjen jalkapallojoukkue 1920-luvulla

Liikuntaharrastus oli monipuolista







Tiitualla tehtiin näitä

    Kodin käyttöesineitä

    valmistettiin Tiitualla




Vpl. Pyhäjärven pöytästandaari/viiri

Viirin suunnittelijaksi pyydettiin v. 1961 kirkkoherra Kaarle Viika.

Hän otti tunnukseksi Pyhäjärven kirkkoaholla sijainneen lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkin päällä olevan lyhdyn. Karjalan Liiton ohjeistuksen mukaan viiriehdotus annettiin heraldikko Kaj Kajanderin viimeisteltäväksi. Pienin tarkennuksin ja täsmennyksin hän sai aikaan hyväksyttävän ehdotuksen. Viiri valmistui Pyhäjärvi-juhlille Vammalaan v. 1963 ja on sen jälkeen löytänyt tiensä lukuisten kotien ja laitosten arvopaikoille. Pöytästandaari on esitelty myös Tuotteet -sivulla.

 

Pyhän-Säätiön lippu

Kymmenisen vuotta pöytästandaarin  valmistumisen jälkeen heräsi ajatus oman lipun aikaansaamisesta. Suunnittelijaksi lupautui rovasti Kaarle Viika. Hän suunnitteli lipun Karjalan värein, alaosa on musta ja yläosa punainen. Lipun keskellä on keltainen neliö, jossa  ylhäällä on tyylitelty Karjalan vaakuna, jota pitelee käsivarsien varassa olevat miekat ja sen alla on ankkuriristinen lyhty. Lipussa oli teksti Pyhän-Säätiö. Lippu vihittiin Pyhäjärvi-juhlien muistojen illassa Kokemäellä 19.7.1975. Lippu on nyt jäänyt pois käytöstä.

 

Vpl. Pyhäjärvi  -lippu

Vihdoin koitti avoimuuden aika ja voitiin saada lippu, jossa on tekstinä Vpl. Pyhäjärvi. Lappeenrannassa pidettyjen Pyhäjärvi-juhlien P2040006muistojen illassa Lappeen kirkossa 8.8.1992 (kuvassa) nykyinen lippu vihittiin käyttöön.

 

Vaakuna

Luovutetun alueen pitäjäseurat ja säätiöt olivat monilukuisesti lähteneet suunnittelemaan entisen kotikuntansa vaakunoita. Vaakunoita ei virallisesti vahvisteta. Kuitenkin vaaditaan, että nämäkin vaakunat on hyväksyttävä Suomen Heraldisessa Seurassa. Pyhän-Säätiön taholta lähdettiin siitä, että vaakuna-aiheen pohjaksi hyväksytään jo viirissä ja lipussa oleva lyhtyaihe. Asiantuntijaksi kutsuttiin taas heraldikko, graafikko Kaj Kajander (1924-1991). Hän viimeisteli vaakunaehdotuksen hyväksyttävään kuntoon. Suomen Heraldinen Seura lähetti säätiölle asiakirjan, josta ilmenee, että  se on Pyhän-Säätiön hakemuksesta merkinnyt vaakunan numerolla 195 rekisteriinsä 16.1.1989. Asiakirja on päivätty 13.4.1989. Vaakunan 1. kappaleen luovuttivat Karjalan Liitolle liiton vuosikokouksessa 22.4.1989 Erkki Pärssinen, Kaarle Viika (pitäen luovutuspuheen) ja Mauri Vanhanen. Karjalan Liiton puolesta vaakunan ottivat vastaan hallituksen puheenjohtaja Johannes Virolainen ja varapuheenjohtaja Mauno Forsman. Vaakunaselitys on etusivulla.


Tulosta sivu
 
Poutapilvi web design Oy