Ilosen sukuseura ry

Karjalan Liitto
 

Kivennavan historiaa – Karjalaisten historiaa

 

Omituinen nimi Kivennapa on suomalaisten suussa vääntynyt vanhaa saksaa olevasta sanasta Kivenibbe, joka tarkoittaa etuvarustusta. Keskiajalla oli nimittäin tavallista, että linnoitusten eteen rakennettiin puinen etuvarustus, jollainen todennäköisesti on ollut myös Kivennavalla sijainneen vanhan linnoituksen edustalla.

 

Kivennapa on luovutetulla Karjalan Kannaksella sijainnut rajapitäjä, josta Viipuriin oli matkaa n. 80 km, mutta Pietariin (Leningradiin) n. 50 km. Sijaintinsa johdosta Kivennapa on ollut riitamaata, jossa valtiot ja uskonnot ovat iskeneet rajusti yhteen vuosisatojen ajan. Sotahistoriasta tunnetaan Kivennavan Joutselän, Polviselän ja Siiranmäen legendaariset taistelut.

 

Kivennapa oli, kuten pääosa koko Karjalan kannaksestakin, maatalousvaltaista aluetta. Pietarin läheisyys Venäjän vallan aikana kuitenkin tarjosi yritteliäille kannakselaisille uusia elinmahdollisuuksia silloisen Venäjän pääkaupungin tarvitessa suuria määriä elintarvikkeita, polttopuita ja rakennusaineita. Varakkaiden pietarilaisten kyyditseminen ja majoitus Kannaksella ja sen upeilla hiekkarannoilla toi osaltaan lisätuloa pikkutilallisille. Itsenäisyyden aikana tulli ja rajavartiolaitos sekä 1930-luvun linnoitustyöt antoivat myös tuntuvan tulonlisän.

 

Kivennavan merkittävimmät kulttuuripaikat olivat Lintulan luostari, Raivolan lehtikuusimetsä sekä Kivennavan kirkonmäki ja koko kylän raitti kuuluine Kivennavan kihuineen. Kivennapalaisista kulttuurihenkilöistä tunnetuimmat ovat kirjailijat Olavi Paavolainen ja Ilmari Pimiä sekä Raivolassa vaikuttanut ruotsinkielinen runoilija Edit Södergran.

 

Viime sotien seurauksena Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle mm. koko Karjalan kannaksen, jolloin yli 400.000 karjalaista menetti kotinsa. Vuosisataiset rajankirot päättyivät näin lopulliseen evakkotiehen Suomen sisäosiin.

 

Tuomas Ilosen aikaan...

Varhaisimman tunnetun esi-isämme Tuomas Ilosen aika on Euroopan historian kontekstissa seuraavanlainen:

 

Ruotsi-Suomi:

  • 1495-1497: Sota Venäjää vastaan. 30.11.1495, ”Viipurin pamaus”. Venäläiset hävittävät Savoa ja Pohjanmaata.
  • 1501-1512: Tanskan sota.
  • 1509: Tanskalaiset ryöstävät ja polttavat Turkua.
  • 1521-1523: Tanskan kuningas Kristian II valloittaa Ruotsin ja Suomen, mutta Kustaa Erikinpojan (Kustaa Vaasa) johtama kapinaliike karkoittaa tanskalaiset. Suomessa taisteluita Turun, Viipurin ja Raaseporin linnojen ympäristössä.
  • 1523-1560: Kustaa I Vaasa hallitsee kuninkaana.
  • 1527: Västeråsin valtiopäivät. Uskonpuhdistus hyväksytään.
  • 1534-1537:  ”Kreivisota”. Tanskan kanssa liittoutunut Ruotsi irrottautuu Lyypekin holhouksesta. Suomessa sotatoimet rajoittuvat Viipurin ja Olavin linnan piirityksiin, koska linnan-päälliköt asettautuivat Lyypekin puolelle.
  • 1542: Mikael Agricola julkaisee ensimmäisen suomenkielisen kirjan, ”ABC-kirja”
  • 1544: Mikael Agricolan ”RUCOUSKIRJA BIBLIASTA” ilmestyy.
  • 1547: Sisä Suomen asuttaminen aloitetaan.
  • 1548: ”SE WSI TESTAMENTI” ensimmäinen suomenkielinen Uusi Testamentti ilmestyy.
  • 1550: Helsinki perustetaan.
  • 1555-1557: Sota Venäjää vastaan. Joutselän taistelu 11.3.1555, Kivennavalla, jossa venäläiset lyödään. Venäläisten sotajoukkojen vahvuuden, kerrotaan olleen 30 000 miestä, joista 13 000 miehinen pääjoukko aloitti hyökkäyksen Joutselän kylän kohdalta. Suomalaisia arvioitiin ollen noin 500 miestä, päällikkönä Juho Maununpoika. 
    Suomalaisten taktiikka oli seuraava: ratsuväki ja suksettomat jalkamiehet hyökkäsivät tien suunnassa ja pääjoukko, suksilla liikkuvat hyökkäsivät sivustoilta eli osastot saarsivat tietä pitkin etenevän vihollisen. Pian venäläiset huomasivat, etteivät voineet pitää puoliaan, metsistä ilmestyneitä suksimiehiä vastaan, vaan pakenivat rajan taakse.
  • 1557: Mikael Agricola, rauhanneuvottelija, kuolee paluumatkalla neuvotteluista,Kuolemajärven Kyröniemen kylässä 9.4.1557.
           

Venäjä:

 

  • 1533: Vasili III:n puoliso Helena Glinska tulee poikansa Iivana IV:n sijaishallitsijaksi.
  • 1547: Iivana IV Julma (Iivana Julma) kruunataan tsaariksi.
  • 1584: Iivana Julma kuolee.

Englanti:

  • 1509-1547: Henrik VIII nousee valtaistuimelle 17-vuotiaana.                      (muistamme hänet mm. 6 eri vaimosta, joista 2 teloitettiin)

Ranska:

  • 1515-1547: Frans I kuninkaana.

Saksa:

  • 1517: Luther naulaa teesinsä Wittenbergin linnankirkon oveen.
  • 1518: Luther haastetaan Augsburgin valtiopäiville teeseistään, paavin vaatimuksesta.Hän kieltäytyy peruuttamasta teesejään, ”kunnes ne todistetaan vääriksi Raamatun avulla”.
  • 1519-1555: Valtaistuimelle valitaan Kaarle V (kuolee 1558).
  • 1520:  Luther julistetaan kirkonkiroukseen ja polttaa paavi  Leo X:n pannabullan.
  • 1521:  Luther saapuu Wormsin valtiopäivien eteen, jossa hänet tuomitaan kerettiläiseksi ja julistetaan kannattajineen valtakunnankiroukseen.
  • 1522:  Lutherin Uuden Testamentin käännös ilmestyy. Sitä seuraa myöhemmin Vanha Testamentti.
  • 1526:  Ensimmäiset Speyerin valtiopäivät, joilla Saksan valtiolle myönnetään uskonvapaus.
  • 1529:  Turkin sulttaani Soliman piirittää Wieniä ensi kerran.
  • 1530:  Augsburgin uskontunnustus. Kaarle V kruunataan keisariksi.
  • 1546:  Luther kuolee Eislebenissä.
  • 1555:  Augsburgin ”uskonrauha” luterilaisten hyväksi.

020

 


Tulosta sivu
 
Poutapilvi web design Oy